Perustulo http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132519/all Mon, 07 May 2018 08:33:09 +0300 fi Parempi aktiivimalli? http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254949-parempi-aktiivimalli <p>Kuten tavallista, lähes kaikki muutokset tässäkin maassa kasvattavat byrokratiaa ja lisäävät palkkakuluja sellaisille ihmisille, jotka eivät oikeasti tee mitään hyödyllistä kenenkään kannalta. No jospa hyväksyttäisiin se, että lähes hyödytön touhuaminen on nyky-yhteiskunnan perusta. Ja lähdettäisiin tästä ajatuksesta rakentamaan aktiivimallia, joka voisi tuottaa kaikille iloa ja hyvää elämää.</p><p>Todellinen aktiivimalli saadaan, kun järjestelmän perusta rakennetaan ihmisten luontaiselle aktiivisuustarpeelle ja halulle tehdä jotain mielekästä elämässään. Maailmalla on paljon ihmisiä, joiden harrastus on myös näiden henkilöiden työ tai bisnes. Globaalissa mittakaavassa lähes minkä tahansa asian vakava harrastaminen voi luoda bisnesmahdollisuuksia.<br />Ei kannata siis pitää ihmisille kursseja asoista, jotka eivät ihmisiä kiinnosta. Sen sijaan kannattaa selvittää, mitä ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan ja tekemään. Ja sen jälkeen mahdollistaa niiden asioiden oppiminen ja tekeminen.</p><p>Jotta muutoksen kulut eivät karkaa, niin ensimmäiseksi aktivoitavien joukosta kannattaa löytää erilaisten kurssien vetämisellä itseään aktviointiin valmiit ihmiset. Kurssienvetokursseja siis tarjolle ensimmäisenä. Ei siis mitään tarkkoja kursseja siitä, mitä opettaa, vaan yleisesti opettamisen periaatteista, käytännöistä ja raportoinnista. Kurssin aikana tuleva kurssien vetäjä luo opetussuunnitelmansa ja oppimateriaalinsa itse.</p><p>Raha toimii ihmisille motivaattorina aina jollain tasolla, mikäli itsensä aktivoinnin ensimmäinen seuraus on totaalinen rahan tulon katkeaminen selvitysten ajaksi, se ei tietystikään motivoi ketään. Kolmasosasummakin edellisestä maksatuksesta selvityksen aikana riittäisi antamaan elämään tasaisuutta niille, jotka elävät lähes rahattomana osan kuukaudesta. Varsinaisesti kyse voisi olla vaikka niin sanotusta kansalaispalkasta tai käänteisverosta, joka takaisi edes pienet tulot joka kuukaudelle. Ihmiset voisivat halutessaan tai ilmeisen pakottavien syiden vallitessa saada minimirahan pelkästään ruokaostoksia mahdollistavalla kortilla.</p><p>Jotta akviivimallin lopulliseen tavoitteeseen, eli työpaikkojen lisääntymiseen ja työpaikkojen täyttymiseen tekijöillä päästäisiin, on työnantajien/työnantajille mahdollistettava uusia työssäkäyntimalleja. Kuten esimerkiksi joustavasti kahden ihmisen palkkaaminen yhteen työpaikkaan puoliksi. Eli näin 2 ihmistä voi olla vaikka 4 tuntia päivässä töissä tai puoli viikkoa, mikä on monille ihmisille paljon parempi ratkaisu kuin 8 tunnin työpäivä, johon työkunto ei vain riitä.&nbsp;</p><p>Lineaarisen aktiivisuudesta riippuvan kuukausitulon kasvun takaaminen antaa sopivan lisämotivaation aktiivisuudelle. Toisaalta tämä täytyy osittain yhteiskunnan taata, jottei aktivisuudesta seuraavat kulut vähennä kuukausituloja. Toisaalta jotta työnantaja olisi valmis maksamaan palkkaa, on myös työntekijälle saatava ymmärtämys tuottamastaan lisäarvosta työnantajalle. Tähänkin, kuin muihinkin elämän ymmärtämisen ja hallinnan perusasioihin on hyvä saada koulutukset tarjolle vähintään vapaasti internetin kautta. Kun työntekijä osaa arvioida oman työnsä arvoa, niin palkattomat työkokeilutkaan eivät pääse karkaamaan työntekijöiden hyväksikäytöksi pitemmän päälle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten tavallista, lähes kaikki muutokset tässäkin maassa kasvattavat byrokratiaa ja lisäävät palkkakuluja sellaisille ihmisille, jotka eivät oikeasti tee mitään hyödyllistä kenenkään kannalta. No jospa hyväksyttäisiin se, että lähes hyödytön touhuaminen on nyky-yhteiskunnan perusta. Ja lähdettäisiin tästä ajatuksesta rakentamaan aktiivimallia, joka voisi tuottaa kaikille iloa ja hyvää elämää.

Todellinen aktiivimalli saadaan, kun järjestelmän perusta rakennetaan ihmisten luontaiselle aktiivisuustarpeelle ja halulle tehdä jotain mielekästä elämässään. Maailmalla on paljon ihmisiä, joiden harrastus on myös näiden henkilöiden työ tai bisnes. Globaalissa mittakaavassa lähes minkä tahansa asian vakava harrastaminen voi luoda bisnesmahdollisuuksia.
Ei kannata siis pitää ihmisille kursseja asoista, jotka eivät ihmisiä kiinnosta. Sen sijaan kannattaa selvittää, mitä ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan ja tekemään. Ja sen jälkeen mahdollistaa niiden asioiden oppiminen ja tekeminen.

Jotta muutoksen kulut eivät karkaa, niin ensimmäiseksi aktivoitavien joukosta kannattaa löytää erilaisten kurssien vetämisellä itseään aktviointiin valmiit ihmiset. Kurssienvetokursseja siis tarjolle ensimmäisenä. Ei siis mitään tarkkoja kursseja siitä, mitä opettaa, vaan yleisesti opettamisen periaatteista, käytännöistä ja raportoinnista. Kurssin aikana tuleva kurssien vetäjä luo opetussuunnitelmansa ja oppimateriaalinsa itse.

Raha toimii ihmisille motivaattorina aina jollain tasolla, mikäli itsensä aktivoinnin ensimmäinen seuraus on totaalinen rahan tulon katkeaminen selvitysten ajaksi, se ei tietystikään motivoi ketään. Kolmasosasummakin edellisestä maksatuksesta selvityksen aikana riittäisi antamaan elämään tasaisuutta niille, jotka elävät lähes rahattomana osan kuukaudesta. Varsinaisesti kyse voisi olla vaikka niin sanotusta kansalaispalkasta tai käänteisverosta, joka takaisi edes pienet tulot joka kuukaudelle. Ihmiset voisivat halutessaan tai ilmeisen pakottavien syiden vallitessa saada minimirahan pelkästään ruokaostoksia mahdollistavalla kortilla.

Jotta akviivimallin lopulliseen tavoitteeseen, eli työpaikkojen lisääntymiseen ja työpaikkojen täyttymiseen tekijöillä päästäisiin, on työnantajien/työnantajille mahdollistettava uusia työssäkäyntimalleja. Kuten esimerkiksi joustavasti kahden ihmisen palkkaaminen yhteen työpaikkaan puoliksi. Eli näin 2 ihmistä voi olla vaikka 4 tuntia päivässä töissä tai puoli viikkoa, mikä on monille ihmisille paljon parempi ratkaisu kuin 8 tunnin työpäivä, johon työkunto ei vain riitä. 

Lineaarisen aktiivisuudesta riippuvan kuukausitulon kasvun takaaminen antaa sopivan lisämotivaation aktiivisuudelle. Toisaalta tämä täytyy osittain yhteiskunnan taata, jottei aktivisuudesta seuraavat kulut vähennä kuukausituloja. Toisaalta jotta työnantaja olisi valmis maksamaan palkkaa, on myös työntekijälle saatava ymmärtämys tuottamastaan lisäarvosta työnantajalle. Tähänkin, kuin muihinkin elämän ymmärtämisen ja hallinnan perusasioihin on hyvä saada koulutukset tarjolle vähintään vapaasti internetin kautta. Kun työntekijä osaa arvioida oman työnsä arvoa, niin palkattomat työkokeilutkaan eivät pääse karkaamaan työntekijöiden hyväksikäytöksi pitemmän päälle.

]]>
4 http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254949-parempi-aktiivimalli#comments Aikuiskoulutus Globaali talous Perustulo Työttömien aktivointi Työttömyysturvan aktiivimalli Mon, 07 May 2018 05:33:09 +0000 Antero Helppikangas http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254949-parempi-aktiivimalli
Liike Nyt - tutunkuuloisia periaatteita http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254184-liike-nyt-tutunkuuloisia-periaatteita <p>​Nyt on vaihteeksi ollut taas kiinnostava viikko kotimaan politiikassa. Harkimon ympärillä vellonut keskustelu huipentui aamun uutisiin uudesta poliittisesta Liike Nyt -yhdistyksestä. Pitkästä aikaa raikas ja mielenkiintoinen keskustelunavaus varsin jämähtäneellä poliittisella kentällämme. Maailman lobatuimpana maana Suomi on eduskuntakaudesta toiseen vaihtanut kiltisti vanhojen valtapuolueiden välillä erilaisia valtakombinaatioita ja seurauksista olemme saaneet nauttia mekin, jotka kaipaisimme uudenlaista päätöksentekoa, joka ottaisi paremmin huomioon kansalaisetkin eturyhmien lisäksi.</p> <p>Kävin lukemassa Liike Nyt webbisivuilta millaisilla periaatteilla ollaan liikkeellä ja tuli varsin kotoisa ja hyvä tunne tekstiä lukiessa. Enkä ihmettele yhtään miksi. Avaan tätä seuraavaksi neljän yhteisen periaatteen kautta, jotka Liike Nyt on sivuilleen listannut.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>1. Jokaisesta on pidettävä huolta</strong></p> <p>Tähän kohtaan sopii lainaus Piraattipuolueen puolueohjelman yhdenvertaisuutta käsittelevästä kohdasta:</p> <p>&rdquo;Kansalaisten yhdenvertaisuus voidaan toteuttaa mielekkäästi poistamalla ihmisten lainsäädännöllinen jaottelu. Valtion keskeisiä tehtäviä on varmistaa, että jokainen yksilö voi osallistua päätöksentekoon tasavertaisesta asemasta. Tämä tarkoittaa käytännössä tehokasta ja tasapuolista peruskoulutusta, julkista tiedotusta, ja kohtuullista perusturvaa.&rdquo;</p> <p>Samoin kuin oikeusturvaa käsittelevä kohta:</p> <p>&rdquo;Yksilön oikeusturvan on toteuduttava mahdollisimman hyvin hänen taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Kaikkien on saatava oikeudenmukainen oikeudenkäynti, rikosasiassa tuomitulla on oltava valitusoikeus, hyvän hallinnon takeet on turvattava ja viranomaisten on aina noudatettava lakia.&rdquo;</p> <p>Ja opetuksesta yhteiskunnassa:</p> <p>&rdquo;Opiskelun oppimateriaaleineen tulee olla maksutonta kaikilla oppiasteilla julkisissa oppilaitoksissa, myös korkeakouluissa. Tästä syystä opetuksen tukena tulee suosia ensisijaisesti avointa sisältöä.&rdquo;</p> <p><br /><strong>2. Markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, kunhan sen säännöt ovat reilut</strong></p> <p>Lisää lainauksia, nyt talous- kunta- ja perusturvaohjelmasta, kohdasta taloudellinen vakaus ja kasvu:</p> <p>&rdquo;Suorista yritystuista, mukaan lukien kansalliset maataloustuet, on pääosin luovuttava. Yritystuet aiheuttavat tehottomuutta, ovat kuluttajien kannalta vahingollisia ja altistavat korruptiolle. Maataloustuet ovat täysin liioiteltuja verrattuna alan painoarvoon nykyaikaisessa taloudessa. Poistamalla suurin osa yritystuista ja kansallisista maataloustuista saavutettaisiin merkittävät säästöt.</p> <p>Verotuksen yksinkertaistaminen on tarpeen, sillä järjestelmää on kokonaisuudessaan liki mahdoton ymmärtää ja sen vuoksi kansalaisen oikeusturva verotusasioissa on heikko. Nykyinen verotusjärjestelmä vaatii usein ulkopuolisen verotusasioihin erikoistuneen apua, jotta kaikki asiaankuuluvat verovähennykset saadaan hyödynnettyä. Verosuunnittelun tarvetta on siis vähennettävä.</p> <p>Yritysten verotusta on yksinkertaistettava poistamalla erilaisia verovähennyksiä. Tästä yrityksille koituva verojen kohoaminen on korvattava veroprosentteja vastaavasti alentamalla. Yritysverotuksessa on siirryttävä yksinkertaisempaan malliin, jossa verotetaan vain ulos jaettua rahaa. Tämä kannustaa tehokkaampaan ja järkevämpään toimintaan.&rdquo;</p> <p>Ja perustulosta, erityisesti pienyritysten käynnistämiseen liittyvä kohta:</p> <p>&rdquo;Perustulo helpottaa erityisesti epäsäännöllisten tulojen saajia kuten pienyrittäjiä, opiskelijoita ja pätkätyöläisiä, sillä tulojen saanti ei leikkaisi perusturvaa tai edellyttäisi tukien uudelleen anomisia, kuten nykyisessä järjestelmässä, vaan kaikki palkkatulo kasvattaisi käteen jäävää summaa.&rdquo;</p> <p>Sekä tietoyhteiskuntaohjelmasta kohdasta tekijänoikeudet ja patentit:</p> <p>&rdquo;Nykyiselle patenttijärjestelmälle ei ole perusteita nyky-yhteiskunnassa, joten se tulee lakkauttaa. Patentit eivät enää suojaa yksittäisen keksijän luomusta tai toimeentuloa, vaan niitä käytetään ennemminkin pienyrittäjien toiminnan tukahduttamiseen ja kehityksen estämiseen. Turhan patentin myöntäminen vaikeuttaa muiden kehitystyötä ja heikentää kilpailua. Patentit estävät optimaalisten teknisten ratkaisujen tekemistä uusissa tuotteissa.&rdquo;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>3. Ilmastonmuutos on totta ja päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla</strong></p> <p>Piraattipuolueen energia- ja ympäristöohjelmassa sanotaan:</p> <p>&rdquo;Energia- ja ympäristöpolitiikassa on kiinnitettävä huomiota kestävään kehitykseen, säilytettävä luonnon moninaisuus, pyrittävä hillitsemään ilmastonmuutosta ja varauduttava ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin.</p> <p>Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä radikaalisti. Perusenergiantuotannossa fossiilisia polttoaineita hyödyntävät voimalaitokset on korvattava ydinvoimalla, jota voidaan tuottaa niin isoissa yksiköissä kuin myös sarjatuotetuilla pienreaktoreilla. Ydinvoimaa voidaan täydentää aurinko- ja tuulivoimalla sekä vähäpäästöisillä biopolttoaineilla. Päästöjen verottaminen on parempi tapa edistää kestävää energiantuotantoa kuin yksittäisten tuotantotapojen tuet.</p> <p>Fossiilisista polttoaineista tulee luopua vuoteen 2030 mennessä. Fossiilisista polttoaineista luopumista on jo ennen sitä edistettävä esimerkiksi päästömaksuilla tai korkeammalla verokannalla.</p> <p>Ympäristölupaa vaativassa toiminnassa pitää vaatia riittävät vakuutukset ja vakuudet, jotta ympäristövahingon sattuessa pilattu ympäristö saadaan ennallistettua.&rdquo;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>4. Yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita, jos sille annetaan tilaa</strong></p> <p>Kohdassa 2 käydyt lainaukset käyvät tähänkin. Kun yrittämisestä tehdään kannattavaa pienimuotoisenakin perustulon kautta, eikä kilpailutilannetta vääristetä yritystukien kautta, maahamme syntyy aivan uudella vauhdilla uusia yrityksiä. Ja jos yritystukiin menevä raha voidaan siirtää verotuksen keventämiseen, vapautuu pääomaa uusille innovaatioille, investoinneille ja työllistämiseen.</p> <p>Ja sitten vielä yksi lainaus Piraattipuolueen yksilönvapausohjelman kohdasta vapauksien lisääminen:</p> <p>&rdquo;<em>Liikkeiden aukioloajat</em></p> <p>Valtion ei tule säädellä ravintoloiden tai muiden palveluiden aukioloaikoja. Yrittäjien tulee itse saada määrittää ne kannattavuuden ja työvoiman saatavuuden perusteella. Yrittäjillä tulee olla oikeus vastata kuluttajien tarpeisiin kellonajasta riippumatta. Järjestelystä hyötyvät kaikki: yrittäjät uusien ansaintamahdollisuuksien myötä, kuluttajat palveluiden saatavuuden paranemisen vuoksi ja työntekijät lisääntyvien työtuntien myötä. Yksittäisen ravintolan aukioloaikaa voidaan rajoittaa silloin, jos siitä koituu meluhaittaa naapuruston asukkaille, mutta siitä päättäköön kunta tapauskohtaisesti, ei valtio kaikkien puolesta.</p> <p><em>Liiketoiminnan harjoittamisen vapauttaminen</em></p> <p>Elinkeinolupien (esim. taksit ja apteekit) tarveharkinnasta ja lukumäärärajoituksista on luovuttava ja alat avattava vapaalle kilpailulle. Elinkeinolupa tulee myöntää jokaiselle jolla on riittävä pätevyys alan yrityksen pyörittämiseen. Samalla taksien hintasäännöstelystä tulee luopua, mutta takseilta voidaan vaatia hintojen pitämistä selkeästi näkyvillä. Liikenneyhtiöille ei myöskään tule myöntää alueellisia monopoleja. Uudenlaisten taksi- ja kimppakyytiliiketoimintamallien toiminta tulee sallia ja lainsäädännölliset esteet poistaa.&rdquo;</p> <p>Joten kiitos Liike Nyt - periaatteenne ovat kuin suoraan Piraattipuolueen puolueohjelmasta. On myös mielenkiintoista nähdä millainen teknologia-alusta osallistavaa demokratiaa kehittävän keskustelun tueksi saadaan. Ja tähän liittyen laitan vielä viimeisen lainauksen:</p> <p>&rdquo;<em>Osallistava demokratia</em></p> <p>Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus saada riittävästi tietoa edustajiensa tekemistä poliittisista päätöksistä ja syistä jotka ovat johtaneet ratkaisuun. Kehittyneen viestintäteknologian mahdollistamana myös maamme demokraattista järjestelmää on kehitettävä enemmän vuorovaikutusta suosivaksi, osallistavaksi demokratiaksi. Kansalaisilla tulee olla paremmat mahdollisuudet vaatia lisää tietoa käsiteltävistä asioista ja päätöksistä, sekä vaikuttaa itse päätöksentekoon kansalaisaloitteiden ja kansanäänestysten muodoissa.&rdquo;</p> <p>Politiikassa uudistuminen ja kehittyminen vaatii vanhojen valtarakenteiden purkamista. Se ei tapahdu äänestämällä kerta toisensa jälkeen samat puolueet ja naamat tekemään päätöksiä puolestamme. Mikäli haluat muutosta, on sen lähdettävä sinusta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Linkki Taloussanomien uutiseen lobbaamisesta: <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/sk-tutkija-laski-suomen-lobbaukselle-hurjan-hinnan-675-miljoonaa-euroa/" title="https://www.talouselama.fi/uutiset/sk-tutkija-laski-suomen-lobbaukselle-hurjan-hinnan-675-miljoonaa-euroa/">https://www.talouselama.fi/uutiset/sk-tutkija-laski-suomen-lobbaukselle-...</a></p> <p>Linkki Piraattipuolueen puolueohjelmaan: <a href="https://piraattipuolue.fi/politiikka/puolueohjelma/" title="https://piraattipuolue.fi/politiikka/puolueohjelma/">https://piraattipuolue.fi/politiikka/puolueohjelma/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ​Nyt on vaihteeksi ollut taas kiinnostava viikko kotimaan politiikassa. Harkimon ympärillä vellonut keskustelu huipentui aamun uutisiin uudesta poliittisesta Liike Nyt -yhdistyksestä. Pitkästä aikaa raikas ja mielenkiintoinen keskustelunavaus varsin jämähtäneellä poliittisella kentällämme. Maailman lobatuimpana maana Suomi on eduskuntakaudesta toiseen vaihtanut kiltisti vanhojen valtapuolueiden välillä erilaisia valtakombinaatioita ja seurauksista olemme saaneet nauttia mekin, jotka kaipaisimme uudenlaista päätöksentekoa, joka ottaisi paremmin huomioon kansalaisetkin eturyhmien lisäksi.

Kävin lukemassa Liike Nyt webbisivuilta millaisilla periaatteilla ollaan liikkeellä ja tuli varsin kotoisa ja hyvä tunne tekstiä lukiessa. Enkä ihmettele yhtään miksi. Avaan tätä seuraavaksi neljän yhteisen periaatteen kautta, jotka Liike Nyt on sivuilleen listannut.

 

1. Jokaisesta on pidettävä huolta

Tähän kohtaan sopii lainaus Piraattipuolueen puolueohjelman yhdenvertaisuutta käsittelevästä kohdasta:

”Kansalaisten yhdenvertaisuus voidaan toteuttaa mielekkäästi poistamalla ihmisten lainsäädännöllinen jaottelu. Valtion keskeisiä tehtäviä on varmistaa, että jokainen yksilö voi osallistua päätöksentekoon tasavertaisesta asemasta. Tämä tarkoittaa käytännössä tehokasta ja tasapuolista peruskoulutusta, julkista tiedotusta, ja kohtuullista perusturvaa.”

Samoin kuin oikeusturvaa käsittelevä kohta:

”Yksilön oikeusturvan on toteuduttava mahdollisimman hyvin hänen taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Kaikkien on saatava oikeudenmukainen oikeudenkäynti, rikosasiassa tuomitulla on oltava valitusoikeus, hyvän hallinnon takeet on turvattava ja viranomaisten on aina noudatettava lakia.”

Ja opetuksesta yhteiskunnassa:

”Opiskelun oppimateriaaleineen tulee olla maksutonta kaikilla oppiasteilla julkisissa oppilaitoksissa, myös korkeakouluissa. Tästä syystä opetuksen tukena tulee suosia ensisijaisesti avointa sisältöä.”


2. Markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, kunhan sen säännöt ovat reilut

Lisää lainauksia, nyt talous- kunta- ja perusturvaohjelmasta, kohdasta taloudellinen vakaus ja kasvu:

”Suorista yritystuista, mukaan lukien kansalliset maataloustuet, on pääosin luovuttava. Yritystuet aiheuttavat tehottomuutta, ovat kuluttajien kannalta vahingollisia ja altistavat korruptiolle. Maataloustuet ovat täysin liioiteltuja verrattuna alan painoarvoon nykyaikaisessa taloudessa. Poistamalla suurin osa yritystuista ja kansallisista maataloustuista saavutettaisiin merkittävät säästöt.

Verotuksen yksinkertaistaminen on tarpeen, sillä järjestelmää on kokonaisuudessaan liki mahdoton ymmärtää ja sen vuoksi kansalaisen oikeusturva verotusasioissa on heikko. Nykyinen verotusjärjestelmä vaatii usein ulkopuolisen verotusasioihin erikoistuneen apua, jotta kaikki asiaankuuluvat verovähennykset saadaan hyödynnettyä. Verosuunnittelun tarvetta on siis vähennettävä.

Yritysten verotusta on yksinkertaistettava poistamalla erilaisia verovähennyksiä. Tästä yrityksille koituva verojen kohoaminen on korvattava veroprosentteja vastaavasti alentamalla. Yritysverotuksessa on siirryttävä yksinkertaisempaan malliin, jossa verotetaan vain ulos jaettua rahaa. Tämä kannustaa tehokkaampaan ja järkevämpään toimintaan.”

Ja perustulosta, erityisesti pienyritysten käynnistämiseen liittyvä kohta:

”Perustulo helpottaa erityisesti epäsäännöllisten tulojen saajia kuten pienyrittäjiä, opiskelijoita ja pätkätyöläisiä, sillä tulojen saanti ei leikkaisi perusturvaa tai edellyttäisi tukien uudelleen anomisia, kuten nykyisessä järjestelmässä, vaan kaikki palkkatulo kasvattaisi käteen jäävää summaa.”

Sekä tietoyhteiskuntaohjelmasta kohdasta tekijänoikeudet ja patentit:

”Nykyiselle patenttijärjestelmälle ei ole perusteita nyky-yhteiskunnassa, joten se tulee lakkauttaa. Patentit eivät enää suojaa yksittäisen keksijän luomusta tai toimeentuloa, vaan niitä käytetään ennemminkin pienyrittäjien toiminnan tukahduttamiseen ja kehityksen estämiseen. Turhan patentin myöntäminen vaikeuttaa muiden kehitystyötä ja heikentää kilpailua. Patentit estävät optimaalisten teknisten ratkaisujen tekemistä uusissa tuotteissa.”

 

3. Ilmastonmuutos on totta ja päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla

Piraattipuolueen energia- ja ympäristöohjelmassa sanotaan:

”Energia- ja ympäristöpolitiikassa on kiinnitettävä huomiota kestävään kehitykseen, säilytettävä luonnon moninaisuus, pyrittävä hillitsemään ilmastonmuutosta ja varauduttava ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä radikaalisti. Perusenergiantuotannossa fossiilisia polttoaineita hyödyntävät voimalaitokset on korvattava ydinvoimalla, jota voidaan tuottaa niin isoissa yksiköissä kuin myös sarjatuotetuilla pienreaktoreilla. Ydinvoimaa voidaan täydentää aurinko- ja tuulivoimalla sekä vähäpäästöisillä biopolttoaineilla. Päästöjen verottaminen on parempi tapa edistää kestävää energiantuotantoa kuin yksittäisten tuotantotapojen tuet.

Fossiilisista polttoaineista tulee luopua vuoteen 2030 mennessä. Fossiilisista polttoaineista luopumista on jo ennen sitä edistettävä esimerkiksi päästömaksuilla tai korkeammalla verokannalla.

Ympäristölupaa vaativassa toiminnassa pitää vaatia riittävät vakuutukset ja vakuudet, jotta ympäristövahingon sattuessa pilattu ympäristö saadaan ennallistettua.”

 

4. Yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita, jos sille annetaan tilaa

Kohdassa 2 käydyt lainaukset käyvät tähänkin. Kun yrittämisestä tehdään kannattavaa pienimuotoisenakin perustulon kautta, eikä kilpailutilannetta vääristetä yritystukien kautta, maahamme syntyy aivan uudella vauhdilla uusia yrityksiä. Ja jos yritystukiin menevä raha voidaan siirtää verotuksen keventämiseen, vapautuu pääomaa uusille innovaatioille, investoinneille ja työllistämiseen.

Ja sitten vielä yksi lainaus Piraattipuolueen yksilönvapausohjelman kohdasta vapauksien lisääminen:

Liikkeiden aukioloajat

Valtion ei tule säädellä ravintoloiden tai muiden palveluiden aukioloaikoja. Yrittäjien tulee itse saada määrittää ne kannattavuuden ja työvoiman saatavuuden perusteella. Yrittäjillä tulee olla oikeus vastata kuluttajien tarpeisiin kellonajasta riippumatta. Järjestelystä hyötyvät kaikki: yrittäjät uusien ansaintamahdollisuuksien myötä, kuluttajat palveluiden saatavuuden paranemisen vuoksi ja työntekijät lisääntyvien työtuntien myötä. Yksittäisen ravintolan aukioloaikaa voidaan rajoittaa silloin, jos siitä koituu meluhaittaa naapuruston asukkaille, mutta siitä päättäköön kunta tapauskohtaisesti, ei valtio kaikkien puolesta.

Liiketoiminnan harjoittamisen vapauttaminen

Elinkeinolupien (esim. taksit ja apteekit) tarveharkinnasta ja lukumäärärajoituksista on luovuttava ja alat avattava vapaalle kilpailulle. Elinkeinolupa tulee myöntää jokaiselle jolla on riittävä pätevyys alan yrityksen pyörittämiseen. Samalla taksien hintasäännöstelystä tulee luopua, mutta takseilta voidaan vaatia hintojen pitämistä selkeästi näkyvillä. Liikenneyhtiöille ei myöskään tule myöntää alueellisia monopoleja. Uudenlaisten taksi- ja kimppakyytiliiketoimintamallien toiminta tulee sallia ja lainsäädännölliset esteet poistaa.”

Joten kiitos Liike Nyt - periaatteenne ovat kuin suoraan Piraattipuolueen puolueohjelmasta. On myös mielenkiintoista nähdä millainen teknologia-alusta osallistavaa demokratiaa kehittävän keskustelun tueksi saadaan. Ja tähän liittyen laitan vielä viimeisen lainauksen:

Osallistava demokratia

Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus saada riittävästi tietoa edustajiensa tekemistä poliittisista päätöksistä ja syistä jotka ovat johtaneet ratkaisuun. Kehittyneen viestintäteknologian mahdollistamana myös maamme demokraattista järjestelmää on kehitettävä enemmän vuorovaikutusta suosivaksi, osallistavaksi demokratiaksi. Kansalaisilla tulee olla paremmat mahdollisuudet vaatia lisää tietoa käsiteltävistä asioista ja päätöksistä, sekä vaikuttaa itse päätöksentekoon kansalaisaloitteiden ja kansanäänestysten muodoissa.”

Politiikassa uudistuminen ja kehittyminen vaatii vanhojen valtarakenteiden purkamista. Se ei tapahdu äänestämällä kerta toisensa jälkeen samat puolueet ja naamat tekemään päätöksiä puolestamme. Mikäli haluat muutosta, on sen lähdettävä sinusta.

 

Linkki Taloussanomien uutiseen lobbaamisesta: https://www.talouselama.fi/uutiset/sk-tutkija-laski-suomen-lobbaukselle-hurjan-hinnan-675-miljoonaa-euroa/

Linkki Piraattipuolueen puolueohjelmaan: https://piraattipuolue.fi/politiikka/puolueohjelma/

]]>
0 http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254184-liike-nyt-tutunkuuloisia-periaatteita#comments LiikeNyt Osallistava demokratia Perustulo Piraattipuolue Yritystuet Sat, 21 Apr 2018 12:17:35 +0000 Markku Brask http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254184-liike-nyt-tutunkuuloisia-periaatteita
Taistelu perusturvasta: Aktiivimallittajat vastaan perustulottajat http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254130-taistelu-perusturvasta-aktiivimallittajat-vastaan-perustulottajat <p>Poliittiset liikkeet ja toimijat jakautuvat tällä hetkellä kahteen leiriin joiden välisen kamppailun lopputulos tulee vaikuttamaan huomattavasti siihen millaisilla pelisäännöillä yhteiskuntamme tulee jatkossa toimimaan. Pelissä ei ole sen enempää eikä vähempää kuin perusturvajärjestelmämme luonne.</p><p>Kaksi tärkeintä joukkuetta näissä kisoissa ovat</p><p><u>Aktiivimallittajat </u>(sisältäen mm. Nykyinen hallitus, SDP, KD, PS)</p><p>Aktiivimallittajat kannattavat erilaisia syyperustaisia ja tarveharkintaisia tukimuotoja. Keskeistä on että tuen saajan tulee täyttää jokin tai jotkin ehdot joilla tukea myönnetään (esimerkiksi olla työtön). Tämän lisäksi tukien piirissä olevia kannustetaan toimimaan mallin laatijan haluamalla tavalla joko vähentämällä tukia(hallitus) tai lisäämällä tukia(sdp) sen perusteella miellyttääkö toiminta virkamiehiä vai ei. Sinällään ei ole väliä lisätäänkö tuen määrää aktiivisuudesta vai vähennetäänkö passiivisuudesta - mekanismi on sama jolloin loppujen lopuksi väliä on sillä mikä on lähtötaso jota muokataan, kuinka iso muutos on ja ovatko ehdot järkevästi muotoiltuja.</p><p><u>Perustulottajat </u>( mm. Vihreät, Vasemmisto, Piraatit, Liberaalit, osia Kokoomuksesta ja Keskustasta)</p><p>Perustulottajat uskovat että yksinkertainen on kaunista. Perustulossa luvutaan lähes kaikista harkinnanvaraisista ja syyperustaisista tukimuodoista ja korvataan ne perustulolla joka maksetaan kaikille yhtälailla riippumatta ovatko he opiskelijoita, työttömiä, yrittäjiä vai työssäkäyviä. Kannattajien keskuudessa on isoja eroja sen suhteen miten perustulo käytännössä toteutetaan (suora perustulo, negatiivinen tulovero, perustili) ja mihin kaikkeen sen kuuluisi riittää: hengissä selviämisestä normaaliin elämään.</p><p>Erilaisten aktiivimallien, eli syy- ja tarveperustaisten tukien, puolustajat pitävät tärkeänä että raha kohdistuu sinne missä tarve on suurin &quot;miksi tukea niitä jotka eivät tukea tarvitse.&quot; Tämän lisäksi koetaan tärkeänä kannustaa tai kiristää tuen saajia toimimaan siten, että he eivät tulevaisuudessa välttämättä enään tukea tarvitsisi vaan elanto löytyisi mieluiten avoimilta työmarkkinoilta. Kohdentamisen haasteena on pakko lokeroida ihmisiä: Työttömät tähän koriin, yrittäjät tänne ja niin edelleen. Maailma ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen ja poikkeuksetta malleista löytyy tilanteita joissa ihmiset jäävät hankalaan rakoon koska eivät mahdu muotteihin - tai muodostuu kannustinloukkuja käsittelyaikojen tai kohtuuttomien marginaaliverojen kautta. Viimeisen puolen vuoden aikana on myös hallituksen uuden aktiivimallin myötä erityisen paljon keskusteltu siitä mitä hyväksytään tai ei hyväksytä aktiivisuuden osoitukseksi.</p><p>Perustulomalleissa luotetaan ihmisen omaan harkintaan: perustulo antaa pohjan jonka päälle voi rakentaa elämäänsä parhaaksi katsomallaan tavalla. Kun tuki maksetaan samalla tavalla kaikille olosuhteista riippumatta eivät lokerointiin huonosti sopivat tapaukset pääse tipahtamaan järjestelmän ohitse, myöskään käsittelyajat tai viranomaistulkintojen jännittäminen eivät pääse aiheuttamaan murheita. Vaikka perustulon käyttöönotto vapauttaa rahaa byrokratian pyörittämisestä kipuilevat eri perustulomallit silti kahden haasteen välissä, yhden muotin tuen haasteena ovat riittävyys ja taloudelliset realiteetit. Osa perustulomalleista on tuensaajan kannalta erittäin niukkoja mikäli muita tuloja ei ole, ja vastaavasti osa anteliammasta malleista on valtiontalouden näkökulmasta täysin epärealistisia.</p><p>Kamppailu aktiivimallittajien ja perustulottajien välillä erittäin merkittävä siksi, että vaikka tavoite (nykyistä selkeämpi ja paremmin toimiva sosiaaliturva) on yhteinen, on toimintamallien peruslähtökohta ja näkemys valtion roolista ihmisten elämässä mallien taustalla perustavalla tasolla erilainen.</p><p>&nbsp;</p><p>Onko valtio mahdollistaja joka turvaa mahdollisuuden tehdä omia ratkaisuja vai tarvitsevatko ihmiset valtion ohjausta tehdäkseen oikeita valintoja?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Poliittiset liikkeet ja toimijat jakautuvat tällä hetkellä kahteen leiriin joiden välisen kamppailun lopputulos tulee vaikuttamaan huomattavasti siihen millaisilla pelisäännöillä yhteiskuntamme tulee jatkossa toimimaan. Pelissä ei ole sen enempää eikä vähempää kuin perusturvajärjestelmämme luonne.

Kaksi tärkeintä joukkuetta näissä kisoissa ovat

Aktiivimallittajat (sisältäen mm. Nykyinen hallitus, SDP, KD, PS)

Aktiivimallittajat kannattavat erilaisia syyperustaisia ja tarveharkintaisia tukimuotoja. Keskeistä on että tuen saajan tulee täyttää jokin tai jotkin ehdot joilla tukea myönnetään (esimerkiksi olla työtön). Tämän lisäksi tukien piirissä olevia kannustetaan toimimaan mallin laatijan haluamalla tavalla joko vähentämällä tukia(hallitus) tai lisäämällä tukia(sdp) sen perusteella miellyttääkö toiminta virkamiehiä vai ei. Sinällään ei ole väliä lisätäänkö tuen määrää aktiivisuudesta vai vähennetäänkö passiivisuudesta - mekanismi on sama jolloin loppujen lopuksi väliä on sillä mikä on lähtötaso jota muokataan, kuinka iso muutos on ja ovatko ehdot järkevästi muotoiltuja.

Perustulottajat ( mm. Vihreät, Vasemmisto, Piraatit, Liberaalit, osia Kokoomuksesta ja Keskustasta)

Perustulottajat uskovat että yksinkertainen on kaunista. Perustulossa luvutaan lähes kaikista harkinnanvaraisista ja syyperustaisista tukimuodoista ja korvataan ne perustulolla joka maksetaan kaikille yhtälailla riippumatta ovatko he opiskelijoita, työttömiä, yrittäjiä vai työssäkäyviä. Kannattajien keskuudessa on isoja eroja sen suhteen miten perustulo käytännössä toteutetaan (suora perustulo, negatiivinen tulovero, perustili) ja mihin kaikkeen sen kuuluisi riittää: hengissä selviämisestä normaaliin elämään.

Erilaisten aktiivimallien, eli syy- ja tarveperustaisten tukien, puolustajat pitävät tärkeänä että raha kohdistuu sinne missä tarve on suurin "miksi tukea niitä jotka eivät tukea tarvitse." Tämän lisäksi koetaan tärkeänä kannustaa tai kiristää tuen saajia toimimaan siten, että he eivät tulevaisuudessa välttämättä enään tukea tarvitsisi vaan elanto löytyisi mieluiten avoimilta työmarkkinoilta. Kohdentamisen haasteena on pakko lokeroida ihmisiä: Työttömät tähän koriin, yrittäjät tänne ja niin edelleen. Maailma ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen ja poikkeuksetta malleista löytyy tilanteita joissa ihmiset jäävät hankalaan rakoon koska eivät mahdu muotteihin - tai muodostuu kannustinloukkuja käsittelyaikojen tai kohtuuttomien marginaaliverojen kautta. Viimeisen puolen vuoden aikana on myös hallituksen uuden aktiivimallin myötä erityisen paljon keskusteltu siitä mitä hyväksytään tai ei hyväksytä aktiivisuuden osoitukseksi.

Perustulomalleissa luotetaan ihmisen omaan harkintaan: perustulo antaa pohjan jonka päälle voi rakentaa elämäänsä parhaaksi katsomallaan tavalla. Kun tuki maksetaan samalla tavalla kaikille olosuhteista riippumatta eivät lokerointiin huonosti sopivat tapaukset pääse tipahtamaan järjestelmän ohitse, myöskään käsittelyajat tai viranomaistulkintojen jännittäminen eivät pääse aiheuttamaan murheita. Vaikka perustulon käyttöönotto vapauttaa rahaa byrokratian pyörittämisestä kipuilevat eri perustulomallit silti kahden haasteen välissä, yhden muotin tuen haasteena ovat riittävyys ja taloudelliset realiteetit. Osa perustulomalleista on tuensaajan kannalta erittäin niukkoja mikäli muita tuloja ei ole, ja vastaavasti osa anteliammasta malleista on valtiontalouden näkökulmasta täysin epärealistisia.

Kamppailu aktiivimallittajien ja perustulottajien välillä erittäin merkittävä siksi, että vaikka tavoite (nykyistä selkeämpi ja paremmin toimiva sosiaaliturva) on yhteinen, on toimintamallien peruslähtökohta ja näkemys valtion roolista ihmisten elämässä mallien taustalla perustavalla tasolla erilainen.

 

Onko valtio mahdollistaja joka turvaa mahdollisuuden tehdä omia ratkaisuja vai tarvitsevatko ihmiset valtion ohjausta tehdäkseen oikeita valintoja?

 

 

]]>
2 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254130-taistelu-perusturvasta-aktiivimallittajat-vastaan-perustulottajat#comments Perustulo Perusturva Fri, 20 Apr 2018 13:51:27 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254130-taistelu-perusturvasta-aktiivimallittajat-vastaan-perustulottajat
SDP:n malli maksaa todellisuudessa miljardeja http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253782-sdpn-malli-on-erittain-kallis-missa-laskelmat <p>SDP:n yleisturvamalli kuulostaa hienolta. Montaa asiaa parannetaan, etuuksia nostetaan roimasti eikä&nbsp;keneltäkään leikata. Mallissa useita nykyisiä etuuksia yhtenäistetään ja sidotaan vähimmäiskulutuksen viitebudjettiin ja työnteosta tehdään kannattavaa työllistymisveroasteita laskelmalla.&nbsp;Hintalapuksi kerrotaan &rdquo;aluksi&rdquo; 200 miljoonaa euroa. Se tuntuu uskomattoman pieneltä summalta.</p><p>Ongelmalliseksi mallin tekee se, että laskelmat puuttuvat. Tiedotustilaisuudessa ja twitterissä SDP kertoi, että jos opiskelijat tuodaan tuen piiriin ja sidotaan yleistaso vähimmäiskulutuksen viitebudjettiin, hintalappu on pelkästään opiskelijoiden osalta jo miljardin. Lisäksi ekonomisti Olli Kärkkäinen arvioi twitterissä, että yksittäin &rdquo;Työllistymisveroasteen painaminen max 60 prosenttiin vaatisi kyllä tosiaan miljardiluokan lisämenoja, jos kenenkään tulotaso ei saa nykyisestä pudota.&rdquo; Näistä saadaan jo kaksi miljardia euroa menoja. Sitten jos otetaan kotihoidontuen nostaminen vähimmäiskulutuksen viitebudjettiin niin se maksaa taas miljoonia lisää.&nbsp;</p><p>Demareiden malli on tehty niin että aluksi kerrotaan kaikki hieno mitä haluttaisiin tehdä. &rdquo;Alustava hintalappu on 200 miljoonaa. &rdquo; Sillä rahalla voidaan nostaa työmarkkinatukea sadalla eurolla 675 &euro;/kk euroon. Muut tavoitteet kuten työllistymisveroasteiden lasku ja opintotuen nosto maksavat yhteensä useita miljardeja, ilman että kukaan menettää mitään. Hieno malli tuodaan esiin halpana, mutta peitetään todelliset miljardiluokan kustannukset. Joku raja pitäisi sosiaaliturvapopulismillakin olla mitä esittää ja vielä ilman laskelmia.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SDP:n yleisturvamalli kuulostaa hienolta. Montaa asiaa parannetaan, etuuksia nostetaan roimasti eikä keneltäkään leikata. Mallissa useita nykyisiä etuuksia yhtenäistetään ja sidotaan vähimmäiskulutuksen viitebudjettiin ja työnteosta tehdään kannattavaa työllistymisveroasteita laskelmalla. Hintalapuksi kerrotaan ”aluksi” 200 miljoonaa euroa. Se tuntuu uskomattoman pieneltä summalta.

Ongelmalliseksi mallin tekee se, että laskelmat puuttuvat. Tiedotustilaisuudessa ja twitterissä SDP kertoi, että jos opiskelijat tuodaan tuen piiriin ja sidotaan yleistaso vähimmäiskulutuksen viitebudjettiin, hintalappu on pelkästään opiskelijoiden osalta jo miljardin. Lisäksi ekonomisti Olli Kärkkäinen arvioi twitterissä, että yksittäin ”Työllistymisveroasteen painaminen max 60 prosenttiin vaatisi kyllä tosiaan miljardiluokan lisämenoja, jos kenenkään tulotaso ei saa nykyisestä pudota.” Näistä saadaan jo kaksi miljardia euroa menoja. Sitten jos otetaan kotihoidontuen nostaminen vähimmäiskulutuksen viitebudjettiin niin se maksaa taas miljoonia lisää. 

Demareiden malli on tehty niin että aluksi kerrotaan kaikki hieno mitä haluttaisiin tehdä. ”Alustava hintalappu on 200 miljoonaa. ” Sillä rahalla voidaan nostaa työmarkkinatukea sadalla eurolla 675 €/kk euroon. Muut tavoitteet kuten työllistymisveroasteiden lasku ja opintotuen nosto maksavat yhteensä useita miljardeja, ilman että kukaan menettää mitään. Hieno malli tuodaan esiin halpana, mutta peitetään todelliset miljardiluokan kustannukset. Joku raja pitäisi sosiaaliturvapopulismillakin olla mitä esittää ja vielä ilman laskelmia.

 

 

]]>
11 http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253782-sdpn-malli-on-erittain-kallis-missa-laskelmat#comments Perustulo Perusturva SDP yleisturva Takuutulo Fri, 13 Apr 2018 12:15:52 +0000 Asmo Maanselkä http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253782-sdpn-malli-on-erittain-kallis-missa-laskelmat
Sosiaaliturvan digitalisaatio säästää satoja miljoonia vuodessa http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252907-sosiaaliturvan-digitalisaatio-saastaa-satoja-miljoonia-vuodessa <p><a href="https://www.tivi.fi/blogit/miljoona-uhkaa-syrjaytya-digi-suomesta-6708246">Miljoona uhkaa syrjäytyä digi-Suomesta</a>&nbsp;(Kasvi, Tivi 23.3.2018) koskettaa erittäin tärkeää asiaa:</p><p><em>&quot;Tekniikan helppokäyttöisyys&nbsp;ei riitä, jos itse palvelut ovat vaikeaselkoisia. Sähköisten palveluiden kehittäminen lähtee liikkeelle palvelumuotoilusta. Jos esimerkiksi Verohallinnossa ei olisi ymmärretty tätä, täyttäisimme edelleen veroilmoituksia, netissä.&quot;</em></p><p>Verohallinto on käytännössä ainoana virastona ymmärtänyt sen, että loppuasiakkaan elämän helpottaminen on aina kotiin päin, joka näkyy myös tarvittavassa henkilöstömäärässä (kuvaliite).</p><p>Digitalisointi ei siis tarkoita erilaisten lomakkeiden siirtämistä digitaaliseen muotoon (tätä kutsutaan digitoinniksi), vaan niiden täyttämisen tekemistä tarpeettomaksi.</p><p>Nyt kun <a href="http://yle.fi/uutiset/3-10132058">Kokoomuskin on herännyt sosiaaliturvauudistuksen tarpeeseen</a>&nbsp;(Yle&nbsp;24.3.2018), on tärkeää tiedostaa mitä se voi parhaimmillaan tarkoittaa sosiaaliturvan loppuasiakkaiden ja veronmaksajien kannalta.</p><p>Päädyttiin Suomessa sitten brittien <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Universal_Credit">universal credit</a>-järjestelmään, Sinisten käänteiseen tuloveroon tai <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-perustulomallini-paatavoitteet-martti-hetemaelle">Aholan mainioon perustulomalliin</a>, on edessä mitä toivottavimmin sosiaaliturvan loppuasiakkaille nykyistä merkittävästi yksinkertaisempi maailma.</p><p>Käyttäjäystävällisin toteutus olisi niin, että sosiaaliturva maksetaan kaikkien kansalaisten tilille automaattisesti ilman että sitä pitää millään tavalla anoa, ja se rahoitetaan korkealla veroasteella ensimmäisestä tienatusta eurosta saakka.&nbsp;Olennaista on huomata, että tällä toteutuksella jokaisesta suomalaisesta tulisi sosiaaliturvan loppuasiakas, joka todennäköisesti johtaisi siihen, että termi vaihtuisi perusturvaksi, tai joksikin muuksi ketään leimaamattomaksi.</p><p>Mitä veronmaksajiin tulee, heillä olisi useita satoja miljoonia syitä iloita tästä uudistuksesta.&nbsp;Niin pitkälle kuin Kelan vuosikertomuksia verkosta löytyy (vuodesta 2001 alkaen), Kelan henkilöstö on ollut noin 6000 henkeä, mutta 2016 luku kasvoi jo 6600:een, ja 2017 lukuja vielä odotellaan nähtäväksi.&nbsp;Joka tapauksessa sosiaaliturvan digitalisaatio poistaa Kelan henkilöstötarpeesta varovaisestikin arvioiden ainakin kaksi kolmasosaa.</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä virastot ovat olemassa kansalaisia varten, eikä päin vastoin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miljoona uhkaa syrjäytyä digi-Suomesta (Kasvi, Tivi 23.3.2018) koskettaa erittäin tärkeää asiaa:

"Tekniikan helppokäyttöisyys ei riitä, jos itse palvelut ovat vaikeaselkoisia. Sähköisten palveluiden kehittäminen lähtee liikkeelle palvelumuotoilusta. Jos esimerkiksi Verohallinnossa ei olisi ymmärretty tätä, täyttäisimme edelleen veroilmoituksia, netissä."

Verohallinto on käytännössä ainoana virastona ymmärtänyt sen, että loppuasiakkaan elämän helpottaminen on aina kotiin päin, joka näkyy myös tarvittavassa henkilöstömäärässä (kuvaliite).

Digitalisointi ei siis tarkoita erilaisten lomakkeiden siirtämistä digitaaliseen muotoon (tätä kutsutaan digitoinniksi), vaan niiden täyttämisen tekemistä tarpeettomaksi.

Nyt kun Kokoomuskin on herännyt sosiaaliturvauudistuksen tarpeeseen (Yle 24.3.2018), on tärkeää tiedostaa mitä se voi parhaimmillaan tarkoittaa sosiaaliturvan loppuasiakkaiden ja veronmaksajien kannalta.

Päädyttiin Suomessa sitten brittien universal credit-järjestelmään, Sinisten käänteiseen tuloveroon tai Aholan mainioon perustulomalliin, on edessä mitä toivottavimmin sosiaaliturvan loppuasiakkaille nykyistä merkittävästi yksinkertaisempi maailma.

Käyttäjäystävällisin toteutus olisi niin, että sosiaaliturva maksetaan kaikkien kansalaisten tilille automaattisesti ilman että sitä pitää millään tavalla anoa, ja se rahoitetaan korkealla veroasteella ensimmäisestä tienatusta eurosta saakka. Olennaista on huomata, että tällä toteutuksella jokaisesta suomalaisesta tulisi sosiaaliturvan loppuasiakas, joka todennäköisesti johtaisi siihen, että termi vaihtuisi perusturvaksi, tai joksikin muuksi ketään leimaamattomaksi.

Mitä veronmaksajiin tulee, heillä olisi useita satoja miljoonia syitä iloita tästä uudistuksesta. Niin pitkälle kuin Kelan vuosikertomuksia verkosta löytyy (vuodesta 2001 alkaen), Kelan henkilöstö on ollut noin 6000 henkeä, mutta 2016 luku kasvoi jo 6600:een, ja 2017 lukuja vielä odotellaan nähtäväksi. Joka tapauksessa sosiaaliturvan digitalisaatio poistaa Kelan henkilöstötarpeesta varovaisestikin arvioiden ainakin kaksi kolmasosaa.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä virastot ovat olemassa kansalaisia varten, eikä päin vastoin.

]]>
3 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252907-sosiaaliturvan-digitalisaatio-saastaa-satoja-miljoonia-vuodessa#comments Perustulo Perusturva Sosiaaliturvauudistus Mon, 26 Mar 2018 22:41:23 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252907-sosiaaliturvan-digitalisaatio-saastaa-satoja-miljoonia-vuodessa
Tekoäly tulee, oletko valmis? Osa 2: Automaation vaikutukset työelämään http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252290-tekoaly-tulee-oletko-valmis-osa-2-automaation-vaikutukset-tyoelamaan <p>Automaation yhteiskunnassa aiheuttamaa murrosta on verrattu aiempiin mullistaviin muutoksiin ihmiskunnan historiassa: maanviljelyksen keksimiseen ja teollistumisen alkamiseen. Voi olla, että kyseessä tulee olemaan vieläkin perustavanlaatuisempi vedenjakaja.</p><p>&nbsp;</p><p>Jo nyt on varmaa, että tekoälyn kehitys, automaatio ja robotisaatio tulevat muuttamaan työelämän perusteellisesti suhteellisen nopealla aikataululla. Tällä hetkellä työelämään ehtineet sukupolvet joutuvat kohtaamaan tämän muutoksen omalla urallaan, ja kaikki joutuvat kokemaan sen yhteiskunnalliset vaikutukset elantonsa muodostumisessa jollain tavalla.</p><p>&nbsp;</p><p>McKinsey Global Instituten raportti viime vuodelta kertoo seuraavaa: vaikka vain 5% kaikista töistä on <em>olemassa olevalla</em>&nbsp;teknologialla kokonaan automatisoitavissa, on kaikista ammateista kaksi kolmasosaa sellaisia, joiden työtehtävistä voidaan automatisoida vähintään kolmannes. Ja tämä siis koskee vain nykyistä teknologiaa, kunhan se otetaan käyttöön täyteen potentiaaliinsa.</p><p>&nbsp;</p><p>Useimpien muiden viime vuosina julkaistujen raporttien mukaan seuraavien 10-30 vuoden kuluessa automatisoiduiksi tullee noin 20-60% ammateista alasta ja valtiosta riippuen (Japani, UK, USA, Saksa, Sveitsi, Tanska, Kiina ja Intia).</p><p>&nbsp;</p><p>Eri raporttien ja toimijoiden tekemien arvioiden ristiriitaisuus selittyy sillä, että on vaikea arvioida, häviääkö jokin ammatti automatisaation myötä kokonaan vai muuttuuko vain työnkuva. Toisaalta, jos työnkuva muuttuu tarpeeksi, voidaan jo puhua uudesta ammatista ja vanhan katsoa hävinneen. Myös aidosti uusia aloja syntynee.</p><p>&nbsp;</p><p>Useimpien arvioiden mukaan kokonaan uusien töiden lukumäärä jäänee kuitenkin alhaisemmaksi kuin automatisaatiossa menetettävien tehtävien määrä. Tämä johtuu paitsi siiitä, että yksi ihminen voi valvoa useampaa tekoälyä, niin myös siitä, että tekoälyjen ja robottien kehittyessä niille voidaan jatkuvasti siirtää yhä uusia aiemmin ihmisen työnkuvaan kuuluneita tehtäviä.</p><p>&nbsp;</p><p>Esimerkkejä tekoälykkäiden robottien tulevaisuudessa uhkaamista ammateista ovat vaikkapa baarimikko, tarjoilija, varastotyöntekijät, erilaiset jakelutehtävien tekijät kuten postinkantajat, kauppojen hyllyttäjät, sekä vartijat. Ylipäänsä automatisaation ensiksi uhkaamia ovat sellaiset suorittavat tehtävät, joissa asiakaspalvelutilanteet tai muut työtehtävät toistuvat suhteellisen kaavamaisina.</p><p>&nbsp;</p><p>Vastaavasti McKinseyn raportissa esimerkiksi psykiatrien ja lakiasiantuntijoiden tehtävät on arvioitu vaikeimmin automatisoitaviksi. Toisaalta sekä lääketieteen, että oikeustieteen harjoittamiseen liittyy suuria korpuksia dataa, jonka hyödyntäminen näissä tehtävissä on osin automatisoitavissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Esimerkkinä automaation mahdollisuuksista lääketieteessä toimii IBM:n tekoäly Watson, joka kykeni pelastamaan erään japanilaisen naisen hengen analysoimalla hänen oirekuvansa oppimalla valtavasta 20 miljoonan alan artikkelin lääketieteellisestä aineistosta ja vertaamalla tietoja naisen geneettiseen dataan. Ihminen ei kykene tällaisen datamäärän simultaaniin aukottomaan hydyntämiseen, tai ainakin vastaavaa taitoa voi verrata vuosikymmenien aikana hankittuun kliiniseen kokemukseen. Ylivoimaisen suorituskykynsä vuoksi kone ei sellaista aikajaksoa oppimiseensa tarvitse: Watson suoritti tehtävän muutamassa minuutissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Toisaalta lääkärin ja lakimiehen ammatit ovat suojassa täydeltä automaatiolta ainakin lähes ihmisentasoisen yleistekoälyn syntyyn asti. Ja ehkä senkin jälkeen moni halunnee vaativassa asiakaspalvelutilanteessa kohdata oikean ihmisen, ei diagnoosirobottia tai palveluautomaattia.</p><p>&nbsp;</p><p>Yksi mahdollinen, ehkä ei-toivottava kehityskulku on, että varakkaat maksavat asiakkaat saavat jatkossakin diagnoosinsa oikealta ihmislääkäriltä ja lakiedustuksensa ihmisasianajajalta, kun taas köyhemmät joutuvat tyytymään automatisoituun palveluun. Automatisaaton vaikutukset tulevat siten olemaan myös arvovalintoihin ja mieltymyksiin perustuvia.</p><p>&nbsp;</p><p>Korkea koulutus ei suinkaan yksin suojaa työntekijää automaation vaikutuksilta. Esimerkiksi nykyisistä ammateista sähköasentaja, lähihoitaja, fysioterapeutti ja kokki ovat sellaisia, joita lähitulevaisuuden koneiden on hankala korvata työnkuvasta johtuen. Ja toisaalta taas esimerkiksi monet nykyiset vaativiksi mielletyt ohjelmointi- ja analyysitehtävät katoavat vähitellen, kun järjestelmät oppivat itse ohjelmoimaan ja data-analytiikan prosesseja automatisoidaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Entä sitten vasta tulossa oleva teknologia? Luonnollisesti sen vaikutusten arviot menevät aika lailla &ldquo;käsien heilutteluksi&rdquo;. On hankala arvioida sellaista, jonka olemassaoloa ei vielä edes osata ennakoida. Jotain arviointia ja ennakointia voi kuitenkin esittää.</p><p>&nbsp;</p><p>Jonkin verran ihmisiä, ehkäpä varustettuina uusin kyborgien tai geeniteknologian buustaamin kyvyin, tulee varmasti työskentelemään uusien tekoälysovellusten ja robottien parissa. Ennakoin kuitenkin, että suurin kasvu tulee tapahtumaan erilaisten lähinnä viihteeksi luettavien alojen kasvun parissa. Virtuaalitodellisuus ja sen kautta uudenlaiset peli- ja elokuvakokemukset; suoraan aivoihin ladattavat tiedot, taidot ja kokemukset; unien nauhoittaminen ja alitajunnan tutkiminen niiden kautta; musiikin ja muiden taiteiden kokeminen uusilla tavoilla, joita nyt ei osata vielä edes kuvitella; itsensä ja robottien haastaminen erilaisin tavoin; sekä tietysti perinteinen puhdas hedonismi muodostunevat uuden aikakauden elämän sisällöksi kokoaikaisen työn sijasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos ja kun kyvyiltään ylivoimaiset yleistekoälyt ja robotit tulevat viemään lähes kaikki ihmisille nykyisin kuuluvat työtehtävät, on mahdollista, että ihmisyys sinänsä, bio-olennon status, tulee nousemaan merkittäväksi tekijäksi palveluntuotannossa.</p><p>&nbsp;</p><p>Joka tapauksessa käynee niin, että kaikki tehtävät ja palvelut, joista joku on valmis maksamaan, edellyttävät ihmisyksilöltä nykyistä paljon suurempaa tiedollista ja taidollista tasoa. Tämä koskee sekä yllä esitettyä kuvitteellista kaukaisempaa tulevaisuutta, että jo seuraavina vuosikymmeninä toteutuvaa todennäköistä, nykyteknologian mukaista skenaariota.</p><p>&nbsp;</p><p>Automaation aiheuttamassa tulevaisuuden työmarkkinoiden uudellenjärjestäytymisessä ratkaisevassa osassa on se, voidaanko kaikki tai edes useimmat ihmiset kouluttaa näihin uusin ammatteihin, joista huomattava osa vaatii suuria tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Mitä tehdään niille, joiden kyvyt eivät riitä vaadittaviin tehtäviin ensinkään, tai eivät pysy mukana todennäköisesti jatkuvaa kouluttautumista vaativilla urilla?</p><p>&nbsp;</p><p>On mahdollista, että automaation edetessä yhä suuremmalle osalle ihmisistä jää vain kuluttajan rooli. Millä heidän elinmahdollisuutensa silloin varmistetaan?</p><p>&nbsp;</p><p>Työurat myös muodostunevat sirpaleisiksi ja monimuotoisiksi jatkuvissa, nopeasti etenevissä yhteiskunnan muutospaineissa, joiden tahdin määrää teknologinen kehitys, eivät yksilöiden elämänkaaren tarpeet ja mahdollisuudet. Työtulojen ja elämisen perusturvan yhteen sovittaminen tulisi silloin olla saumatonta.</p><p>&nbsp;</p><p>Ratkaisuksi työn katoamisen ongelmaan on useimmin ehdotettu jonkinlaista perustulojärjestelmää. Sentapainen ratkaisu toimeentulo-ongelmiin vaikuttaakin väistämättömältä kehitykseltä, mikäli demokraattinen ja tasa-arvoisuuteen pyrkivä yhteiskunta halutaan säilyttää.</p><p>&nbsp;</p><p>Perustoimeentulon rahoittamiseksi olisi kehitettävä uusia malleja. Esimerkiksi Nick Bostrom ja Bill Gates ovat ehdottaneet, että robottien ja/tai tekoälyjen tekemää työtä tulisi alkaa verottaa. Joka tapauksessa näiden ongelmien ratkaisuun olisi päättäjien syytä alkaa paneutua pikimmiten, sillä automatisaation aiheuttamat lieveilmiöt ovat jo nyt alkumuodoissaan nähtävissä työmarkkinoilla.</p><p>&nbsp;</p><p>Lähitulevaisuudessa odotettavissa olevat yhteiskunnalliset muutokset ovat suuria. Lisäksi on todennäköistä, että automaation kiihtyessä kehityksen alkuvaihe tulee näyttämään hyvin erilaiselta kuin sen odotettavissa oleva päätepiste. Miltä maailma näyttää siinä vaiheessa, kun ihmisentasoinen yleistekoäly saavutetaan? Sitä tarkastelen blogisarjani seuraavassa ja viimeisessä osassa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Blogisarjani seuraava osa:</p><p><a href="http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252291-tekoaly-tulee-oletko-valmis-osa-3-singulariteetti">Tekoäly tulee, oletko valmis? Osa 3: Singulariteetti</a></p><p>&nbsp;</p><p>Blogisarjani edellinen osa:</p><p><a href="http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252289-tekoaly-tulee-oletko-valmis-osa-1-automaatio-ja-robotisaatio">Tekoäly tulee, oletko valmis? Osa 1: Automaatio ja robotisaatio</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Automaation yhteiskunnassa aiheuttamaa murrosta on verrattu aiempiin mullistaviin muutoksiin ihmiskunnan historiassa: maanviljelyksen keksimiseen ja teollistumisen alkamiseen. Voi olla, että kyseessä tulee olemaan vieläkin perustavanlaatuisempi vedenjakaja.

 

Jo nyt on varmaa, että tekoälyn kehitys, automaatio ja robotisaatio tulevat muuttamaan työelämän perusteellisesti suhteellisen nopealla aikataululla. Tällä hetkellä työelämään ehtineet sukupolvet joutuvat kohtaamaan tämän muutoksen omalla urallaan, ja kaikki joutuvat kokemaan sen yhteiskunnalliset vaikutukset elantonsa muodostumisessa jollain tavalla.

 

McKinsey Global Instituten raportti viime vuodelta kertoo seuraavaa: vaikka vain 5% kaikista töistä on olemassa olevalla teknologialla kokonaan automatisoitavissa, on kaikista ammateista kaksi kolmasosaa sellaisia, joiden työtehtävistä voidaan automatisoida vähintään kolmannes. Ja tämä siis koskee vain nykyistä teknologiaa, kunhan se otetaan käyttöön täyteen potentiaaliinsa.

 

Useimpien muiden viime vuosina julkaistujen raporttien mukaan seuraavien 10-30 vuoden kuluessa automatisoiduiksi tullee noin 20-60% ammateista alasta ja valtiosta riippuen (Japani, UK, USA, Saksa, Sveitsi, Tanska, Kiina ja Intia).

 

Eri raporttien ja toimijoiden tekemien arvioiden ristiriitaisuus selittyy sillä, että on vaikea arvioida, häviääkö jokin ammatti automatisaation myötä kokonaan vai muuttuuko vain työnkuva. Toisaalta, jos työnkuva muuttuu tarpeeksi, voidaan jo puhua uudesta ammatista ja vanhan katsoa hävinneen. Myös aidosti uusia aloja syntynee.

 

Useimpien arvioiden mukaan kokonaan uusien töiden lukumäärä jäänee kuitenkin alhaisemmaksi kuin automatisaatiossa menetettävien tehtävien määrä. Tämä johtuu paitsi siiitä, että yksi ihminen voi valvoa useampaa tekoälyä, niin myös siitä, että tekoälyjen ja robottien kehittyessä niille voidaan jatkuvasti siirtää yhä uusia aiemmin ihmisen työnkuvaan kuuluneita tehtäviä.

 

Esimerkkejä tekoälykkäiden robottien tulevaisuudessa uhkaamista ammateista ovat vaikkapa baarimikko, tarjoilija, varastotyöntekijät, erilaiset jakelutehtävien tekijät kuten postinkantajat, kauppojen hyllyttäjät, sekä vartijat. Ylipäänsä automatisaation ensiksi uhkaamia ovat sellaiset suorittavat tehtävät, joissa asiakaspalvelutilanteet tai muut työtehtävät toistuvat suhteellisen kaavamaisina.

 

Vastaavasti McKinseyn raportissa esimerkiksi psykiatrien ja lakiasiantuntijoiden tehtävät on arvioitu vaikeimmin automatisoitaviksi. Toisaalta sekä lääketieteen, että oikeustieteen harjoittamiseen liittyy suuria korpuksia dataa, jonka hyödyntäminen näissä tehtävissä on osin automatisoitavissa.

 

Esimerkkinä automaation mahdollisuuksista lääketieteessä toimii IBM:n tekoäly Watson, joka kykeni pelastamaan erään japanilaisen naisen hengen analysoimalla hänen oirekuvansa oppimalla valtavasta 20 miljoonan alan artikkelin lääketieteellisestä aineistosta ja vertaamalla tietoja naisen geneettiseen dataan. Ihminen ei kykene tällaisen datamäärän simultaaniin aukottomaan hydyntämiseen, tai ainakin vastaavaa taitoa voi verrata vuosikymmenien aikana hankittuun kliiniseen kokemukseen. Ylivoimaisen suorituskykynsä vuoksi kone ei sellaista aikajaksoa oppimiseensa tarvitse: Watson suoritti tehtävän muutamassa minuutissa.

 

Toisaalta lääkärin ja lakimiehen ammatit ovat suojassa täydeltä automaatiolta ainakin lähes ihmisentasoisen yleistekoälyn syntyyn asti. Ja ehkä senkin jälkeen moni halunnee vaativassa asiakaspalvelutilanteessa kohdata oikean ihmisen, ei diagnoosirobottia tai palveluautomaattia.

 

Yksi mahdollinen, ehkä ei-toivottava kehityskulku on, että varakkaat maksavat asiakkaat saavat jatkossakin diagnoosinsa oikealta ihmislääkäriltä ja lakiedustuksensa ihmisasianajajalta, kun taas köyhemmät joutuvat tyytymään automatisoituun palveluun. Automatisaaton vaikutukset tulevat siten olemaan myös arvovalintoihin ja mieltymyksiin perustuvia.

 

Korkea koulutus ei suinkaan yksin suojaa työntekijää automaation vaikutuksilta. Esimerkiksi nykyisistä ammateista sähköasentaja, lähihoitaja, fysioterapeutti ja kokki ovat sellaisia, joita lähitulevaisuuden koneiden on hankala korvata työnkuvasta johtuen. Ja toisaalta taas esimerkiksi monet nykyiset vaativiksi mielletyt ohjelmointi- ja analyysitehtävät katoavat vähitellen, kun järjestelmät oppivat itse ohjelmoimaan ja data-analytiikan prosesseja automatisoidaan.

 

Entä sitten vasta tulossa oleva teknologia? Luonnollisesti sen vaikutusten arviot menevät aika lailla “käsien heilutteluksi”. On hankala arvioida sellaista, jonka olemassaoloa ei vielä edes osata ennakoida. Jotain arviointia ja ennakointia voi kuitenkin esittää.

 

Jonkin verran ihmisiä, ehkäpä varustettuina uusin kyborgien tai geeniteknologian buustaamin kyvyin, tulee varmasti työskentelemään uusien tekoälysovellusten ja robottien parissa. Ennakoin kuitenkin, että suurin kasvu tulee tapahtumaan erilaisten lähinnä viihteeksi luettavien alojen kasvun parissa. Virtuaalitodellisuus ja sen kautta uudenlaiset peli- ja elokuvakokemukset; suoraan aivoihin ladattavat tiedot, taidot ja kokemukset; unien nauhoittaminen ja alitajunnan tutkiminen niiden kautta; musiikin ja muiden taiteiden kokeminen uusilla tavoilla, joita nyt ei osata vielä edes kuvitella; itsensä ja robottien haastaminen erilaisin tavoin; sekä tietysti perinteinen puhdas hedonismi muodostunevat uuden aikakauden elämän sisällöksi kokoaikaisen työn sijasta.

 

Jos ja kun kyvyiltään ylivoimaiset yleistekoälyt ja robotit tulevat viemään lähes kaikki ihmisille nykyisin kuuluvat työtehtävät, on mahdollista, että ihmisyys sinänsä, bio-olennon status, tulee nousemaan merkittäväksi tekijäksi palveluntuotannossa.

 

Joka tapauksessa käynee niin, että kaikki tehtävät ja palvelut, joista joku on valmis maksamaan, edellyttävät ihmisyksilöltä nykyistä paljon suurempaa tiedollista ja taidollista tasoa. Tämä koskee sekä yllä esitettyä kuvitteellista kaukaisempaa tulevaisuutta, että jo seuraavina vuosikymmeninä toteutuvaa todennäköistä, nykyteknologian mukaista skenaariota.

 

Automaation aiheuttamassa tulevaisuuden työmarkkinoiden uudellenjärjestäytymisessä ratkaisevassa osassa on se, voidaanko kaikki tai edes useimmat ihmiset kouluttaa näihin uusin ammatteihin, joista huomattava osa vaatii suuria tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Mitä tehdään niille, joiden kyvyt eivät riitä vaadittaviin tehtäviin ensinkään, tai eivät pysy mukana todennäköisesti jatkuvaa kouluttautumista vaativilla urilla?

 

On mahdollista, että automaation edetessä yhä suuremmalle osalle ihmisistä jää vain kuluttajan rooli. Millä heidän elinmahdollisuutensa silloin varmistetaan?

 

Työurat myös muodostunevat sirpaleisiksi ja monimuotoisiksi jatkuvissa, nopeasti etenevissä yhteiskunnan muutospaineissa, joiden tahdin määrää teknologinen kehitys, eivät yksilöiden elämänkaaren tarpeet ja mahdollisuudet. Työtulojen ja elämisen perusturvan yhteen sovittaminen tulisi silloin olla saumatonta.

 

Ratkaisuksi työn katoamisen ongelmaan on useimmin ehdotettu jonkinlaista perustulojärjestelmää. Sentapainen ratkaisu toimeentulo-ongelmiin vaikuttaakin väistämättömältä kehitykseltä, mikäli demokraattinen ja tasa-arvoisuuteen pyrkivä yhteiskunta halutaan säilyttää.

 

Perustoimeentulon rahoittamiseksi olisi kehitettävä uusia malleja. Esimerkiksi Nick Bostrom ja Bill Gates ovat ehdottaneet, että robottien ja/tai tekoälyjen tekemää työtä tulisi alkaa verottaa. Joka tapauksessa näiden ongelmien ratkaisuun olisi päättäjien syytä alkaa paneutua pikimmiten, sillä automatisaation aiheuttamat lieveilmiöt ovat jo nyt alkumuodoissaan nähtävissä työmarkkinoilla.

 

Lähitulevaisuudessa odotettavissa olevat yhteiskunnalliset muutokset ovat suuria. Lisäksi on todennäköistä, että automaation kiihtyessä kehityksen alkuvaihe tulee näyttämään hyvin erilaiselta kuin sen odotettavissa oleva päätepiste. Miltä maailma näyttää siinä vaiheessa, kun ihmisentasoinen yleistekoäly saavutetaan? Sitä tarkastelen blogisarjani seuraavassa ja viimeisessä osassa.

 

 

Blogisarjani seuraava osa:

Tekoäly tulee, oletko valmis? Osa 3: Singulariteetti

 

Blogisarjani edellinen osa:

Tekoäly tulee, oletko valmis? Osa 1: Automaatio ja robotisaatio

 

]]>
0 http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252290-tekoaly-tulee-oletko-valmis-osa-2-automaation-vaikutukset-tyoelamaan#comments Automaatio Perustulo Robotisaatio Tekoäly Työelämä Wed, 14 Mar 2018 18:07:43 +0000 Marianna Ridderstad http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252290-tekoaly-tulee-oletko-valmis-osa-2-automaation-vaikutukset-tyoelamaan
Yleistuki - mikä se on ja toimiiko se? http://johannakjuselius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252093-yleistuki-mika-sen-on-ja-toimiiko-se <p>Mikä on yleistuki ja toimiiko se?</p><p>&nbsp;</p><p>Helmikuussa&nbsp; Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö&nbsp;OECD:n suositteli maaraportissa brittimallin mukaista Universal Credit -järjestelmää myös Suomeen. Monille malli tuli uutena. Onkin erittäin hyödyllistä selvittää mikä se on ja toimiiko se ennen kuin mietitään sen toteuttamista meillä Suomessa.</p><p>Brittien mallissa yksi yleistuki korvaa kuusi tukea (kuten työttömyystuki, asumistuki ja lapsiperheiden verovähennys). Se on tukia yksinkertaistava ja työhön kannustava projekti, joka aluksi sai laajaa hyväksyntää eri puolueilta ja järjestöiltä. Tuki laillistettiin 2011 Iain Duncan Smithin toimesta. Suunnitelma piti kansallistaa vuoden 2017 aikana.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Toimiiko se?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Suunnitelma ei ole pitänyt. Yleistukea ryvettää lukuisat hallinnolliset epäonnistumiset, kalliit IT viat ja suunnitteluvirheet. Se otettiin käyttöön valikoiduilla koealueilla 2013. Nykyisen aikataulun mukaan yleistuki tulee täysin toimeenpantua 7 miljoonalle tuensaajalle 2022-23.</p><p>Systeemi on erittäin kiistanalainen.&nbsp; Ensimmäisen tuen saaminen kestää jopa kuusi viikkoa.&nbsp;Huolia aiheuttaa järjestelmän täysi digitaalisuus eli hakija käsittelee koko asiakkuutensa itse netissä.&nbsp;Toteuttamiskuluarvio, joka alun perin oli 2 miljardia puntaa, on nostettu sittemmin 12 miljardiin puntaan.</p><p>Vaikka tuki on ollut käytössä yhdessä tai toisessa muodossa jo useamman vuoden, ei projektia arvioivan viraston OBR:n mukaan ole vielä tarpeeksi todisteita siitä, toimiiko se.</p><p>&rdquo;Asiakaskokemusta&rdquo; hallitus ei tutki, mikä on herättänyt kritiikkiä sen kyvystä kehittää laajoja IT projekteja. Vuokranantajat ovat julkaisseet synkkiä arvioita yleistuen toimivuudesta asuntomarkkinoilla. Kriitikoiden mukaan tukien leikkausten vuoksi työttömät ovat vähemmän todennäköisesti nostamassa työtuntiensa määrää. Eli kriitikoiden mukaan Universal Credit ei ole se simppeli järjestelmä joka parantaa ihmisten olosuhteita ja tekee työstä kannattavaa kaikissa tilanteissa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Digitaalinen järjestelmä ei toimi</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Hallitus on toiveikas ja hyväksyy että &rdquo;vähemmistöllä&rdquo; tuen saajista ei ole internetiä eikä pääsyä tietokoneelle. Kampanjoijat ovat huolissaan siitä, että hallitus on &rdquo;ylioptimistinen&rdquo; eikä tiedosta digikatveessa olevien todellista määrää.</p><p>Systeemiä varten luotu <a href="https://eur02.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fd.docs.live.net%2F8a4591b6d54fbce8%2FDocuments%2FGov.uk%2520Verify&amp;data=02%7C01%7C%7C1a1c82e3334e49c6d60108d5826a29ce%7C84df9e7fe9f640afb435aaaaaaaaaaaa%7C1%7C0%7C636558314826392407&amp;sdata=AHRqOisuMwQE%2B73UozrI9nMkpyxYP2R%2F8avZPBTU%2BIQ%3D&amp;reserved=0">Verify</a> -digitaalinen identiteetin tunnistusjärjestelmä saa osakseen raakaa kritiikkiä IT-alalta.</p><p>-Hallituksen lippulaiva, digitaalinen identiteetin tunnistussysteemi, Verify, on nyt muodostunut suurimaksi esteeksi Brittien digitalisen identiteetin kehittämisen infrastruktuurille, toteaa alan johtavasta Computer Weekly- julkaisukin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Järjestöt varoittavat yleistuen vaikutuksista </strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Miljoona ilmaiseen kouluruokaan oikeutettu köyhyydessä asuva lapsi Englannissa jää ilman kouluruokaa, jos yleistuki otetaan käyttöön, lasten etuja ajava hyväntekeväisyysjärjestö Children&rsquo;s Society on varoittanut.</p><p>Kodittomuus ja häädöt lisääntyvät, ja yleistukea saaville ei vuokrata asuntoja, vuokranantajien kansallinen järjestö (NLA) on varoittanut. Tämä johtuu siitä, että tukijärjestelmät viiveet ja maksujärjestelmän ongelmat johtavat vuokrarästeihin.</p><p>&nbsp;</p><p>Eikä nyt olisi aika tarkkailla mallin toimivuutta sen omassa maassa ennen kuin lähdetään toteuttamaan sitä kotimaassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mikä on yleistuki ja toimiiko se?

 

Helmikuussa  Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n suositteli maaraportissa brittimallin mukaista Universal Credit -järjestelmää myös Suomeen. Monille malli tuli uutena. Onkin erittäin hyödyllistä selvittää mikä se on ja toimiiko se ennen kuin mietitään sen toteuttamista meillä Suomessa.

Brittien mallissa yksi yleistuki korvaa kuusi tukea (kuten työttömyystuki, asumistuki ja lapsiperheiden verovähennys). Se on tukia yksinkertaistava ja työhön kannustava projekti, joka aluksi sai laajaa hyväksyntää eri puolueilta ja järjestöiltä. Tuki laillistettiin 2011 Iain Duncan Smithin toimesta. Suunnitelma piti kansallistaa vuoden 2017 aikana.

 

Toimiiko se?

 

Suunnitelma ei ole pitänyt. Yleistukea ryvettää lukuisat hallinnolliset epäonnistumiset, kalliit IT viat ja suunnitteluvirheet. Se otettiin käyttöön valikoiduilla koealueilla 2013. Nykyisen aikataulun mukaan yleistuki tulee täysin toimeenpantua 7 miljoonalle tuensaajalle 2022-23.

Systeemi on erittäin kiistanalainen.  Ensimmäisen tuen saaminen kestää jopa kuusi viikkoa. Huolia aiheuttaa järjestelmän täysi digitaalisuus eli hakija käsittelee koko asiakkuutensa itse netissä. Toteuttamiskuluarvio, joka alun perin oli 2 miljardia puntaa, on nostettu sittemmin 12 miljardiin puntaan.

Vaikka tuki on ollut käytössä yhdessä tai toisessa muodossa jo useamman vuoden, ei projektia arvioivan viraston OBR:n mukaan ole vielä tarpeeksi todisteita siitä, toimiiko se.

”Asiakaskokemusta” hallitus ei tutki, mikä on herättänyt kritiikkiä sen kyvystä kehittää laajoja IT projekteja. Vuokranantajat ovat julkaisseet synkkiä arvioita yleistuen toimivuudesta asuntomarkkinoilla. Kriitikoiden mukaan tukien leikkausten vuoksi työttömät ovat vähemmän todennäköisesti nostamassa työtuntiensa määrää. Eli kriitikoiden mukaan Universal Credit ei ole se simppeli järjestelmä joka parantaa ihmisten olosuhteita ja tekee työstä kannattavaa kaikissa tilanteissa.

 

Digitaalinen järjestelmä ei toimi

 

Hallitus on toiveikas ja hyväksyy että ”vähemmistöllä” tuen saajista ei ole internetiä eikä pääsyä tietokoneelle. Kampanjoijat ovat huolissaan siitä, että hallitus on ”ylioptimistinen” eikä tiedosta digikatveessa olevien todellista määrää.

Systeemiä varten luotu Verify -digitaalinen identiteetin tunnistusjärjestelmä saa osakseen raakaa kritiikkiä IT-alalta.

-Hallituksen lippulaiva, digitaalinen identiteetin tunnistussysteemi, Verify, on nyt muodostunut suurimaksi esteeksi Brittien digitalisen identiteetin kehittämisen infrastruktuurille, toteaa alan johtavasta Computer Weekly- julkaisukin.

 

Järjestöt varoittavat yleistuen vaikutuksista

 

 

Miljoona ilmaiseen kouluruokaan oikeutettu köyhyydessä asuva lapsi Englannissa jää ilman kouluruokaa, jos yleistuki otetaan käyttöön, lasten etuja ajava hyväntekeväisyysjärjestö Children’s Society on varoittanut.

Kodittomuus ja häädöt lisääntyvät, ja yleistukea saaville ei vuokrata asuntoja, vuokranantajien kansallinen järjestö (NLA) on varoittanut. Tämä johtuu siitä, että tukijärjestelmät viiveet ja maksujärjestelmän ongelmat johtavat vuokrarästeihin.

 

Eikä nyt olisi aika tarkkailla mallin toimivuutta sen omassa maassa ennen kuin lähdetään toteuttamaan sitä kotimaassa.

]]>
3 http://johannakjuselius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252093-yleistuki-mika-sen-on-ja-toimiiko-se#comments Digitaalinen Iso-Britannia OECD Perustulo Yleistuki Sun, 11 Mar 2018 07:11:43 +0000 Johanna Juselius http://johannakjuselius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252093-yleistuki-mika-sen-on-ja-toimiiko-se
OECD:n perusturvamalli oikeansuuntainen - nostaisi 90 000 ihmistä köyhyydestä http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251499-oecdn-perusturvamalli-oikeansuuntainen-nostaisi-90-000-ihmista-koyhyydesta <p>OECD suosittaa Suomelle yleistukea Ison-Britannian Universal Creditin tapaan. OECD:n ratkaisu nostaisi 90 000 ihmistä köyhyydestä, kun taas perustulo OECD:n reunaehdoilla veisi jopa 150 000 ihmistä köyhyyteen. Tämä on merkittävä tieto, kun perusturvamalleja arvioidaan.</p><p>OECD on laskenut Suomen perusturvauudistuksen pohjaksi kahta eri mallia: perustuloa sekä Universal Credit-mallia (UC-mallia). Tänään julkaistujen tulosten perusteella perustulon käyttöönotto lisäisi köyhyyttä merkittävästi. Jopa 150 000 henkilöä joutuisi alle köyhyysrajan. Työikäisistä köyhyyteen putoaisi 3.6% nykyistä enemmän.</p><p>OECD:n malli on hyvä lähtölaukaisu Universal Credit &ndash;tukimuotojen tutkimiselle. OECD:n ratkaisussa on monia kiperiä kohtia, kuten kotihoidontuen yhdistäminen yleistukeen, mitä en ole esittämässä. Perhevapaakysymys pitäisi ratkaista erillisenä asiana.&nbsp;</p><p><img alt="" height="290" src="http://www.kdlehti.fi/files/2018/03/Ko%CC%88yhyydesta%CC%88_UC-640x290.png" width="640" /></p><p><em>OECD:n raportin kuvasta näkyvät erot Universal Credit ( Kannustava perusturva) ja Basic Income ( perustulo) välillä. Ensimmäisessä kuvassa on köyhyysraja katkoviivalla. Perustulo nostaa köyhyyttä ja Universal Credit-malli vähentää köyhyyttä.&nbsp;</em></p><p>OECD:&nbsp;</p><p>Overall, the basic income scenario increases the Gini coefficient by approximately 0.4 percentage point. The poverty rate increases from 11.4% to 14.1%, and of the 150 000 persons falling below the poverty line, 30 000 are children, and 50 000 early pensioners. In contrast, in the universal credit scenario, the Gini coefficient falls by 0.9 percentage points, and 90 000 people exit poverty, thereby reducing the poverty rate by 1.7 percentage points to 9.7% (Figure 25). It alleviates complexity and strengthens work incentives consistently for a variety of individual circumstances.</p><p>&nbsp;</p><p>LÄHDE :&nbsp;</p><p><a href="http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/oecd-julkisti-maaraportin-suomes-2" title="http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/oecd-julkisti-maaraportin-suomes-2">http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/oecd-julkisti-maaraportin-suomes-2</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> OECD suosittaa Suomelle yleistukea Ison-Britannian Universal Creditin tapaan. OECD:n ratkaisu nostaisi 90 000 ihmistä köyhyydestä, kun taas perustulo OECD:n reunaehdoilla veisi jopa 150 000 ihmistä köyhyyteen. Tämä on merkittävä tieto, kun perusturvamalleja arvioidaan.

OECD on laskenut Suomen perusturvauudistuksen pohjaksi kahta eri mallia: perustuloa sekä Universal Credit-mallia (UC-mallia). Tänään julkaistujen tulosten perusteella perustulon käyttöönotto lisäisi köyhyyttä merkittävästi. Jopa 150 000 henkilöä joutuisi alle köyhyysrajan. Työikäisistä köyhyyteen putoaisi 3.6% nykyistä enemmän.

OECD:n malli on hyvä lähtölaukaisu Universal Credit –tukimuotojen tutkimiselle. OECD:n ratkaisussa on monia kiperiä kohtia, kuten kotihoidontuen yhdistäminen yleistukeen, mitä en ole esittämässä. Perhevapaakysymys pitäisi ratkaista erillisenä asiana. 

OECD:n raportin kuvasta näkyvät erot Universal Credit ( Kannustava perusturva) ja Basic Income ( perustulo) välillä. Ensimmäisessä kuvassa on köyhyysraja katkoviivalla. Perustulo nostaa köyhyyttä ja Universal Credit-malli vähentää köyhyyttä. 

OECD: 

Overall, the basic income scenario increases the Gini coefficient by approximately 0.4 percentage point. The poverty rate increases from 11.4% to 14.1%, and of the 150 000 persons falling below the poverty line, 30 000 are children, and 50 000 early pensioners. In contrast, in the universal credit scenario, the Gini coefficient falls by 0.9 percentage points, and 90 000 people exit poverty, thereby reducing the poverty rate by 1.7 percentage points to 9.7% (Figure 25). It alleviates complexity and strengthens work incentives consistently for a variety of individual circumstances.

 

LÄHDE : 

http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/oecd-julkisti-maaraportin-suomes-2

 

 

 

 

]]>
15 http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251499-oecdn-perusturvamalli-oikeansuuntainen-nostaisi-90-000-ihmista-koyhyydesta#comments Kotimaa Kristillisdemokraatit Perustulo Universal Credit Wed, 28 Feb 2018 08:41:54 +0000 Asmo Maanselkä http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251499-oecdn-perusturvamalli-oikeansuuntainen-nostaisi-90-000-ihmista-koyhyydesta
Ansaittu kärsimys - moraalipoliisit hyvinvointivaltiossa http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251022-ansaittu-karsimys-moraalipoliisit-hyvinvointivaltiossa <p>Suomessa kaikkia autetaan. Jos vain osaa apua hakea ja suostuu sitä ottamaan vastaan.</p><p>Kuulostaako tutulta? Tämähän on se tyyli, jolla ongelmat on tapana sinnikkäästi kiistää.</p><p>Onhan meillä hyvinvointivaltio...</p><p>Paskat on. Ei kukaan enää edes puhu hyvinvointi<em>valtiosta</em>, ellei tarkoituksena ole syyllistää köyhiä heidän tilanteestaan. Puhutaan hyvinvointi<em>yhteiskunnasta</em>, johon sisältyy ajatus, ettei valtion niin kovasti tarvitse osallistua kansalaisista huolehtimiseen.</p><p>Vallalla on oppi, jonka eräs toimittelija tiivisti sanomalla, että valtio on rooli on olla ennemminkin &quot;solakka mahdollistaja&quot; kuin &quot;potrea huolehtija&quot;. Valtion roolin vähenemisestä on runsaasti esimerkkejä: lastensairaala rahoitettiin kansalaiskeräyksellä; samoin Hurstin leipäjonot, jolle ei valtiolta rahaa herunut.</p><p>Onneksi sentään kansalaiset avasivat kukkaronnyörinsä. Tein niin itsekin.</p><p>Kun ihmisen kanssa keskustelee leipäjonoista, leikkauksista ja kyykyttämisestä, kohtaa usein väitteen, että Suomessa on <em>niin hyvä</em> sosiaaliturva, että jos joku on Suomessa köyhä, se on <em>omaa syytä.</em> Asunnottomatkin kuulemma saisivat asunnon, <em>jos vain haluaisivat.</em></p><p>Eihän Suomessa ketään kadulle jätetä.</p><p>Eihän?</p><p>Kun näille väitteille kysyy perusteluja ja pyytää esimerkkejä, <em>mistä</em> köyhä voi hakea sitä lihavaa sosiaaliturvaa tai asunnoton saada asunnon, vastaukseksi kohautetaan olkapäitä. Mutta se ei poista olkapäidensä kohauttelijan täyttä varmuutta siitä, että ongelmia ei ole, koska Kela ja sossu.</p><p>Parhaimmillaan tällä tavoin täyden välinpitämättömyytensä heikommista avoimesti paljastava kertoo, että hän on kyllä nähnyt miten se ja se sukulainen tai tuttu on saanut niin ja niin paljon sossulta / Kelalta rahaa, joten tietää mistä puhuu. Ja kuulemma esimerkkitapauksen ongelmat ovat olleet <em>ihan itse aiheutettuja</em>.&nbsp;</p><p>Valitettavasti nykyisessä syyperusteisessa tilkkutäkkisosiaaliturvassa yhtä tapausta ei voi yleistää &quot;sossun ja Kelan&quot; suuremmaksi linjaksi. On monia tilanteita, joissa ei vain ole sellaista etuutta, jota ihmiselle lain mukaan voitaisiin myöntää. Sori siitä; yksilön vastuu.</p><p>Näin jokin aika sitten Myllypurossa, kun leipäjonossa seisojia laskettiin naksutettavalla laskurilla kuin eläimiä (näin tiedetään miten moneen osaan ruoka täytyy jakaa). Pakkasta oli yli 15 astetta.</p><p>Vanha mies tuli paikalle rollaattorilla, kädet kylmyydestä täristen. Kello oli viittä yli puoli kymmenen.</p><p>Miestä kehotettiin poistumaan. Vanhus oli myöhästynyt viisi minuuttia laskennasta, eivätkä tämän vetoomukset saada ruokaa auttaneet. Häntä neuvottiin tulemaan ensi viikolla uudestaan.</p><p>Viikko on pitkä aika ilman ruokaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa kaikkia autetaan. Jos vain osaa apua hakea ja suostuu sitä ottamaan vastaan.

Kuulostaako tutulta? Tämähän on se tyyli, jolla ongelmat on tapana sinnikkäästi kiistää.

Onhan meillä hyvinvointivaltio...

Paskat on. Ei kukaan enää edes puhu hyvinvointivaltiosta, ellei tarkoituksena ole syyllistää köyhiä heidän tilanteestaan. Puhutaan hyvinvointiyhteiskunnasta, johon sisältyy ajatus, ettei valtion niin kovasti tarvitse osallistua kansalaisista huolehtimiseen.

Vallalla on oppi, jonka eräs toimittelija tiivisti sanomalla, että valtio on rooli on olla ennemminkin "solakka mahdollistaja" kuin "potrea huolehtija". Valtion roolin vähenemisestä on runsaasti esimerkkejä: lastensairaala rahoitettiin kansalaiskeräyksellä; samoin Hurstin leipäjonot, jolle ei valtiolta rahaa herunut.

Onneksi sentään kansalaiset avasivat kukkaronnyörinsä. Tein niin itsekin.

Kun ihmisen kanssa keskustelee leipäjonoista, leikkauksista ja kyykyttämisestä, kohtaa usein väitteen, että Suomessa on niin hyvä sosiaaliturva, että jos joku on Suomessa köyhä, se on omaa syytä. Asunnottomatkin kuulemma saisivat asunnon, jos vain haluaisivat.

Eihän Suomessa ketään kadulle jätetä.

Eihän?

Kun näille väitteille kysyy perusteluja ja pyytää esimerkkejä, mistä köyhä voi hakea sitä lihavaa sosiaaliturvaa tai asunnoton saada asunnon, vastaukseksi kohautetaan olkapäitä. Mutta se ei poista olkapäidensä kohauttelijan täyttä varmuutta siitä, että ongelmia ei ole, koska Kela ja sossu.

Parhaimmillaan tällä tavoin täyden välinpitämättömyytensä heikommista avoimesti paljastava kertoo, että hän on kyllä nähnyt miten se ja se sukulainen tai tuttu on saanut niin ja niin paljon sossulta / Kelalta rahaa, joten tietää mistä puhuu. Ja kuulemma esimerkkitapauksen ongelmat ovat olleet ihan itse aiheutettuja

Valitettavasti nykyisessä syyperusteisessa tilkkutäkkisosiaaliturvassa yhtä tapausta ei voi yleistää "sossun ja Kelan" suuremmaksi linjaksi. On monia tilanteita, joissa ei vain ole sellaista etuutta, jota ihmiselle lain mukaan voitaisiin myöntää. Sori siitä; yksilön vastuu.

Näin jokin aika sitten Myllypurossa, kun leipäjonossa seisojia laskettiin naksutettavalla laskurilla kuin eläimiä (näin tiedetään miten moneen osaan ruoka täytyy jakaa). Pakkasta oli yli 15 astetta.

Vanha mies tuli paikalle rollaattorilla, kädet kylmyydestä täristen. Kello oli viittä yli puoli kymmenen.

Miestä kehotettiin poistumaan. Vanhus oli myöhästynyt viisi minuuttia laskennasta, eivätkä tämän vetoomukset saada ruokaa auttaneet. Häntä neuvottiin tulemaan ensi viikolla uudestaan.

Viikko on pitkä aika ilman ruokaa.

]]>
3 http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251022-ansaittu-karsimys-moraalipoliisit-hyvinvointivaltiossa#comments Köyhyys Suomessa Perustulo Sosiaaliturva Talous Tuloerot Fri, 16 Feb 2018 14:41:07 +0000 Milko Aikio http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251022-ansaittu-karsimys-moraalipoliisit-hyvinvointivaltiossa
Ei perustulolle, se passivoittaa http://jariekilpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250736-ei-perustulolle-se-passivoittaa <p><strong>Perustulo ei ole hyvä idea, sitä ei riitä omille kansalaisille ja vielä vähemmän, kun rajat auki ja kuka tahansa voi tulla tänne, koska hallituksella ja presidentillä on avoimien ovien politiikka, vaikka Eurooppalaiset sivitysmaat: Saksa ja Ranska ovat laittaneet rajatarkastukset ja EU laajensi 4 vuoteen sisärajatarkastukset.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Muutenkaan en kannata, että voisi jäädä perustulolle heti, kun koulusta pääsee eläkeikään asti. Ei tämmöinen oikein ole järkevää. Tällainen passivoittaa ja eriarvoistaa.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Jos perustulo tulee automaattisesti tai kaikki saa sen kerta haulla, siinä ei ole tarve harkintaa kuten yleensä näissä tuissa on. Ei selvityksiä tarvitse tehdä tuloistaan.</strong></p><p><strong>Tämä lisää kustannuksia. </strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tämä perustulo kokeilu, joka käynnissä ei ole toden mukainen kuin vain Kelan työttömyysetuuden saajista valittiin, mutta</strong></p><p><strong>Jotain perustulon saajaa haastateltiin ja hän kertoi että nyt ei sitten kannata tehdä koko päivää töitä kun sai töitä, on niin kiva olla lasten kanssa, että tekee lyhennettyä päivää.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Varmaan aika moni voi keksiä on kivaa tehdä muuta kuin tehdä työtä kun saa kuitenkin sen perustulon.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perustulo ei ole hyvä idea, sitä ei riitä omille kansalaisille ja vielä vähemmän, kun rajat auki ja kuka tahansa voi tulla tänne, koska hallituksella ja presidentillä on avoimien ovien politiikka, vaikka Eurooppalaiset sivitysmaat: Saksa ja Ranska ovat laittaneet rajatarkastukset ja EU laajensi 4 vuoteen sisärajatarkastukset.

 

Muutenkaan en kannata, että voisi jäädä perustulolle heti, kun koulusta pääsee eläkeikään asti. Ei tämmöinen oikein ole järkevää. Tällainen passivoittaa ja eriarvoistaa.

 

Jos perustulo tulee automaattisesti tai kaikki saa sen kerta haulla, siinä ei ole tarve harkintaa kuten yleensä näissä tuissa on. Ei selvityksiä tarvitse tehdä tuloistaan.

Tämä lisää kustannuksia.

 

Tämä perustulo kokeilu, joka käynnissä ei ole toden mukainen kuin vain Kelan työttömyysetuuden saajista valittiin, mutta

Jotain perustulon saajaa haastateltiin ja hän kertoi että nyt ei sitten kannata tehdä koko päivää töitä kun sai töitä, on niin kiva olla lasten kanssa, että tekee lyhennettyä päivää.

 

Varmaan aika moni voi keksiä on kivaa tehdä muuta kuin tehdä työtä kun saa kuitenkin sen perustulon.

 

 

 

]]>
36 http://jariekilpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250736-ei-perustulolle-se-passivoittaa#comments Haittamaahanmuutto Laittomat maassaoleskelijat Perustulo Sat, 10 Feb 2018 06:56:22 +0000 Jari Kilpinen http://jariekilpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250736-ei-perustulolle-se-passivoittaa
Parhaiten työttömiä aktivoi taattu perustulo http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250050-parhaiten-tyottomia-aktivoi-taattu-perustulo <p>Työttömiä yritetään Suomessa kovasti aktivoida. Onko tosiaan kyse siitä etteivät työttämät halua tehdä hommia, ja että heitä pitää siihen sanktioilla patistaa? Otetaanpa hetkeksi järki käteen ja mietitään mikä aktivoitumista oikeasti estää.</p><p>Työttömänä on hyvin aikaa esimerkiksi opiskella, perustaa yritys tai tehdä osa-aikatyötä. Moni työtön haluaisikin näin tehdä, mutta se ei kannata. Työttömyysturva katoaa ja rahojen loppuessa on edessä uuden tukimuodon anominen. Hakemiseen käytetyn ajankäytön jälkeen todennäköisesti saa opinto- tai toimeentulotukea, mutta hakemusten käsittelyssä saataa mennä viikkoja ilman perusturvaa. Yrittämään uskaltautuneella työttömän toimeentulotukihakemus voi juuttua pidemmäksikin aikaa byrokratian hampaisiin, jos virkailija epäilee oletettavasti ahneen ja viekkaan yrittäjän rahattomuutta.&nbsp;</p><p>Suomessa jokaiselle on periaatteessa taattu perusturva, jonka kuukausitaso liikkuu jossain 600 euron kieppeillä. Perusturva on kuitenkin hajoitettu eri tukimuotoihin: työttömyysturva, opintotuki eri muotoineen, toimeentulotuki ja kansaneläke. Jokaista näistä pitää hakea erilaisilla lomakkeilla eri virkailijoilta. Eli jokaiselle kuuluu noin 600 euroa kuussa, mutta sitä ei voida suoraan antaa vaan tuki on hajautettu ainakin neljään erikseen haettavaan mekanismiin, joista jokaiseen liittyy massiivinen byrokratiakoneisto. Eihän tässä ole mitään tolkkua!</p><p>Sen sijaan, että perusturvajärjestelmä tehtäisiin toimivammaksi ja selkeämmäksi, niin että työtön pääsisi ilman ongelmia opiskelemaan ja yrittämään, etenemme päinvastaiseen suuntaan. Järkyttävän tukiviidakon päälle on vielä keksitty uusi monimutkaistus, paljon puhuttu aktiivimalli. Hallitukselle haluaisin sanoa, että valtavan monimutkaisesta, huonosti toimivasta häkkyrästä ei saada parempaa liimaamalla siihen uusia kakkaroita, vaan tekemällä kokonaisuudessaan järkevämpi systeemi. Samoin kuin kaikissa muissakin järjestelmissä, paras ratkaisu on mahdollisimman yksinkertainen mutta oleellisen tärkeät ominaisuudet sisältävä malli.&nbsp;</p><p>Kyseinen malli sekä perusturvaan että yritys- ja henkilöverotukseen on tässä:&nbsp;</p><p>+ <strong>Automaattinen perustulo</strong>, joka maksetaan kaikille aikuisille joka kuukausi</p><p>Myös yrittäjät, opiskelijat ja eläkeläiset saavat perustulon, joka korvaa muut perusturvan muodot. Eli työttömyys-, toimeentulo-, eläke- ja opintotukien perusosat. Alle 18-vuotiaat saavat pienemmän lapsilisää vastaavan perustulon.&nbsp;</p><p>+ <strong>Kaksiportainen tasavero</strong>, sama niin ansio-, osinko- kuin myyntivoittotuloista.&nbsp;</p><p>Pienistä tuloista maksetaan pieni vero, vaikkapa 10 %. Tietyn rajan ylittävistä korkeampi vero, esimerkiksi 30%. Näitä rajoja säätämällä saadaan aikaan halutun kaltainen veroprogressio. Kaikki työnteko kannattaa, eivätkä varakkaat voi kikkailla veroja pienemmiksi esimerkiksi osinkojen kautta. Verokortteja ei enää tarvita, koska veroprosentit ovat samat kaikille.&nbsp;</p><p>+ <strong>Verovähennykset poistetaan</strong></p><p>Verovähennykset ovat lisätuloa sille eliitille, joilla on aikaa ja taitoa selvittää vähennysten koukerot tai peräti palkata veroneuvoja. Oikeasti vähennyksiä ei tarvita.&nbsp;&nbsp;</p><p>+ <strong>Yritystuet ja -verot poistetaan</strong></p><p>Yritystukiin kaadetaan Suomessa miljardeja, ja samalla yritysten investoitavissa olevia voittoja verotetaan. Kun yritysvero poistetaan, yritykset voivat investoida siitä maksetut rahat työtekijöiden palkkaamiseen. Otti omistaja rahaa ulos missä muodossa tahansa, palkkana, osinkona tai myyntivoittona, hän maksaa siitä täsmälleen saman verran veroa. Yrityksiin liittyvän verotuksen yksinkertaistuessa siihen liittyvä verosuunnittelu ja -keinottelu katoaa samalla kuin taikoen.</p><p>&nbsp;</p><p>Tällä talousuudistuksella saadaan työttömät oikeasti aktivoitumaan ja Suomen talous sekä työpaikkojen määrä vahvaan kasvuun. Samalla säästetään satoja miljoonia byrokratiassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työttömiä yritetään Suomessa kovasti aktivoida. Onko tosiaan kyse siitä etteivät työttämät halua tehdä hommia, ja että heitä pitää siihen sanktioilla patistaa? Otetaanpa hetkeksi järki käteen ja mietitään mikä aktivoitumista oikeasti estää.

Työttömänä on hyvin aikaa esimerkiksi opiskella, perustaa yritys tai tehdä osa-aikatyötä. Moni työtön haluaisikin näin tehdä, mutta se ei kannata. Työttömyysturva katoaa ja rahojen loppuessa on edessä uuden tukimuodon anominen. Hakemiseen käytetyn ajankäytön jälkeen todennäköisesti saa opinto- tai toimeentulotukea, mutta hakemusten käsittelyssä saataa mennä viikkoja ilman perusturvaa. Yrittämään uskaltautuneella työttömän toimeentulotukihakemus voi juuttua pidemmäksikin aikaa byrokratian hampaisiin, jos virkailija epäilee oletettavasti ahneen ja viekkaan yrittäjän rahattomuutta. 

Suomessa jokaiselle on periaatteessa taattu perusturva, jonka kuukausitaso liikkuu jossain 600 euron kieppeillä. Perusturva on kuitenkin hajoitettu eri tukimuotoihin: työttömyysturva, opintotuki eri muotoineen, toimeentulotuki ja kansaneläke. Jokaista näistä pitää hakea erilaisilla lomakkeilla eri virkailijoilta. Eli jokaiselle kuuluu noin 600 euroa kuussa, mutta sitä ei voida suoraan antaa vaan tuki on hajautettu ainakin neljään erikseen haettavaan mekanismiin, joista jokaiseen liittyy massiivinen byrokratiakoneisto. Eihän tässä ole mitään tolkkua!

Sen sijaan, että perusturvajärjestelmä tehtäisiin toimivammaksi ja selkeämmäksi, niin että työtön pääsisi ilman ongelmia opiskelemaan ja yrittämään, etenemme päinvastaiseen suuntaan. Järkyttävän tukiviidakon päälle on vielä keksitty uusi monimutkaistus, paljon puhuttu aktiivimalli. Hallitukselle haluaisin sanoa, että valtavan monimutkaisesta, huonosti toimivasta häkkyrästä ei saada parempaa liimaamalla siihen uusia kakkaroita, vaan tekemällä kokonaisuudessaan järkevämpi systeemi. Samoin kuin kaikissa muissakin järjestelmissä, paras ratkaisu on mahdollisimman yksinkertainen mutta oleellisen tärkeät ominaisuudet sisältävä malli. 

Kyseinen malli sekä perusturvaan että yritys- ja henkilöverotukseen on tässä: 

+ Automaattinen perustulo, joka maksetaan kaikille aikuisille joka kuukausi

Myös yrittäjät, opiskelijat ja eläkeläiset saavat perustulon, joka korvaa muut perusturvan muodot. Eli työttömyys-, toimeentulo-, eläke- ja opintotukien perusosat. Alle 18-vuotiaat saavat pienemmän lapsilisää vastaavan perustulon. 

+ Kaksiportainen tasavero, sama niin ansio-, osinko- kuin myyntivoittotuloista. 

Pienistä tuloista maksetaan pieni vero, vaikkapa 10 %. Tietyn rajan ylittävistä korkeampi vero, esimerkiksi 30%. Näitä rajoja säätämällä saadaan aikaan halutun kaltainen veroprogressio. Kaikki työnteko kannattaa, eivätkä varakkaat voi kikkailla veroja pienemmiksi esimerkiksi osinkojen kautta. Verokortteja ei enää tarvita, koska veroprosentit ovat samat kaikille. 

+ Verovähennykset poistetaan

Verovähennykset ovat lisätuloa sille eliitille, joilla on aikaa ja taitoa selvittää vähennysten koukerot tai peräti palkata veroneuvoja. Oikeasti vähennyksiä ei tarvita.  

+ Yritystuet ja -verot poistetaan

Yritystukiin kaadetaan Suomessa miljardeja, ja samalla yritysten investoitavissa olevia voittoja verotetaan. Kun yritysvero poistetaan, yritykset voivat investoida siitä maksetut rahat työtekijöiden palkkaamiseen. Otti omistaja rahaa ulos missä muodossa tahansa, palkkana, osinkona tai myyntivoittona, hän maksaa siitä täsmälleen saman verran veroa. Yrityksiin liittyvän verotuksen yksinkertaistuessa siihen liittyvä verosuunnittelu ja -keinottelu katoaa samalla kuin taikoen.

 

Tällä talousuudistuksella saadaan työttömät oikeasti aktivoitumaan ja Suomen talous sekä työpaikkojen määrä vahvaan kasvuun. Samalla säästetään satoja miljoonia byrokratiassa.

]]>
42 http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250050-parhaiten-tyottomia-aktivoi-taattu-perustulo#comments Aktiivimalli Kannustinloukut Perustulo Tasavero Mon, 29 Jan 2018 16:30:27 +0000 Petrus Pennanen http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250050-parhaiten-tyottomia-aktivoi-taattu-perustulo
Kansalaispalkka nyt! -aloite haastaa perustulon ja perustilin http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249429-kansalaispalkka-nyt-kansalaisaloite-haastaa-perustulon-ja-perustilin <p><strong>Kansalaisaloitteemme <u><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2884" target="_blank">Kansalaispalkka nyt!</a></u> on tänään julkaistu.&nbsp;</strong></p><p>Esittelemme suomalaisille &quot;Nukkuvien kansalaispalkkamallin&quot; 800/400 &euro;/kk, joka pohjautuu paljolti jo kolmen vuoden takaiseen työhömme ensin Unitas kansanliikkeessä. Kansalaisaloitteessa on lainsäädännöllinen puoli tuotu eri tasolla esille kuin aikaisemmin mitä olemme esittäneet.</p><p>Uskomme kansalaispalkkamme pärjäävän erinomaisen hyvin vertailussa Vihreiden &quot;perustulolle&quot; 560/0 &euro;/kk ja Kokoomuksen &quot;perustilille&quot; 600/0 &euro;/kk.&nbsp;Eikä kyse ole vain rahasta ja sossun oven sulkemisesta, vaan siitä, että Nukkuvien kansalaispalkkamalli on kokonaisuus mitä muut eivät ole - oikeastaan kansalaispalkkamme on itse osa suuremmasta kokonaisuudesta.&nbsp;Aloitteessamme on myöskin juttuja, joita kukaan toinen ei ole Suomessa aiemmin esittänyt.&nbsp;Tarkemmat perustelut löytyvät aloitteesta ja palataan niihin täälläkin myöhemmin.</p><p>Tiedän omasta kokemuksestani, että olen nykysysteemin mielestä jatkuvasti &quot;väärä mies&quot; omassa isänmaassani esittämään yhtään mitään yhteiskunnalliseen kehittämiseen liittyvää. Siksi meillä Nukkuvilla ja itselläni ei ole harhakuvitelmia siitä, että joku 50 000 allekirjoitusta tulisi kovin helposti. Toisaalta onhan tässä puoli vuotta aikaa. Heitämme myös medialle ison haasteen kansalaisaloitteeseemme liittyen heti kun presidentinvaalit ovat ohi.</p><p>Pitemmittä puheitta tervemenoa tutustumaan ja sähköisesti allekirjoittamaan aloite! Aloitteen lukemisessa perusteluineen voi tovi mennä, mutta kehitystyökin kesti ainakin neljäkymmentä vuotta. Pieneksi kiihdytykseksi&nbsp;sama insertti, minkä laitoin aiemmin Facebookiin:</p><p><em>&quot;Onko Suomesta mahdollista tehdä yrittäjän paratiisi, köyhän taivas ja keskiluokan unelma &ndash; kyllä on, jos minulta kysytään!</em></p><p><em>Ongelma vain on siinä, että minulta ja kaltaisiltani ei nykysysteemissä koskaan kysytä. Mutta hyvät ystävät, mitäs jos vastattaisiin silti? Laitetaanko asiat itse itsellemme kuntoon niin yrittäjälle, köyhälle kuin keskiluokallekin, jokaiselle suomalaiselle ja lopuksi sossunkin ovi ikuiseen säppiin &ndash;</em></p><p><em>sitä perkelettä kun ei sitten enää tarvita!!!?</em></p><p><em>Kansalaispalkka nyt! -kansalaisaloite odottaa (sähköistä) allekirjoitustasi!</em></p><p><em>t. Petri Hirvimäki</em></p><p><em>(ps. valtaholistipoliitikot, väärät virkamiehet, ay-politrukit ja yritystukisisäpiiriläiset&hellip; ei se teidän onnelanne taida enää olla&hellip;?)&quot;</em></p><p><u><strong><em><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2884" target="_blank">https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2884</a></em></strong></u></p><p>&nbsp;</p><p><em>***</em></p><p><strong>Allekirjoittelemisiin hyvät blogini lukijat!</strong></p><p>&nbsp;</p><p><em>***</em></p><p>19.1.2018</p><p>Kalervonkatu, Jyväskylä</p><p>Petri Hirvimäki</p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p><u><a href="https://www.youtube.com/channel/UCLv_-mb8kIVDRAw-gUULvEg/videos?view_as=subscriber" target="_blank">&quot;Hirvimäki Political&quot; -videoblogini Youtubessa</a></u></p><p><u><a href="http://nukkuvat.fi/" target="_blank">Nukkuvien puolue - Nukkuvat (ml. kannattajakorttikeräys)</a></u></p><p><u><a href="http://www.petrihirvimaki.com/" target="_blank">petrihirvimaki.com</a></u></p><p><u><a href="http://www.permanto.fi/web/alfatv/player/vod?assetId=4918981" target="_blank">TV-haastattelu (presidenttiehdokas)</a></u></p><p><u><a href="http://unitaskansanliike.net/" target="_blank">Unitas kansanliike</a></u></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansalaisaloitteemme Kansalaispalkka nyt! on tänään julkaistu. 

Esittelemme suomalaisille "Nukkuvien kansalaispalkkamallin" 800/400 €/kk, joka pohjautuu paljolti jo kolmen vuoden takaiseen työhömme ensin Unitas kansanliikkeessä. Kansalaisaloitteessa on lainsäädännöllinen puoli tuotu eri tasolla esille kuin aikaisemmin mitä olemme esittäneet.

Uskomme kansalaispalkkamme pärjäävän erinomaisen hyvin vertailussa Vihreiden "perustulolle" 560/0 €/kk ja Kokoomuksen "perustilille" 600/0 €/kk. Eikä kyse ole vain rahasta ja sossun oven sulkemisesta, vaan siitä, että Nukkuvien kansalaispalkkamalli on kokonaisuus mitä muut eivät ole - oikeastaan kansalaispalkkamme on itse osa suuremmasta kokonaisuudesta. Aloitteessamme on myöskin juttuja, joita kukaan toinen ei ole Suomessa aiemmin esittänyt. Tarkemmat perustelut löytyvät aloitteesta ja palataan niihin täälläkin myöhemmin.

Tiedän omasta kokemuksestani, että olen nykysysteemin mielestä jatkuvasti "väärä mies" omassa isänmaassani esittämään yhtään mitään yhteiskunnalliseen kehittämiseen liittyvää. Siksi meillä Nukkuvilla ja itselläni ei ole harhakuvitelmia siitä, että joku 50 000 allekirjoitusta tulisi kovin helposti. Toisaalta onhan tässä puoli vuotta aikaa. Heitämme myös medialle ison haasteen kansalaisaloitteeseemme liittyen heti kun presidentinvaalit ovat ohi.

Pitemmittä puheitta tervemenoa tutustumaan ja sähköisesti allekirjoittamaan aloite! Aloitteen lukemisessa perusteluineen voi tovi mennä, mutta kehitystyökin kesti ainakin neljäkymmentä vuotta. Pieneksi kiihdytykseksi sama insertti, minkä laitoin aiemmin Facebookiin:

"Onko Suomesta mahdollista tehdä yrittäjän paratiisi, köyhän taivas ja keskiluokan unelma – kyllä on, jos minulta kysytään!

Ongelma vain on siinä, että minulta ja kaltaisiltani ei nykysysteemissä koskaan kysytä. Mutta hyvät ystävät, mitäs jos vastattaisiin silti? Laitetaanko asiat itse itsellemme kuntoon niin yrittäjälle, köyhälle kuin keskiluokallekin, jokaiselle suomalaiselle ja lopuksi sossunkin ovi ikuiseen säppiin –

sitä perkelettä kun ei sitten enää tarvita!!!?

Kansalaispalkka nyt! -kansalaisaloite odottaa (sähköistä) allekirjoitustasi!

t. Petri Hirvimäki

(ps. valtaholistipoliitikot, väärät virkamiehet, ay-politrukit ja yritystukisisäpiiriläiset… ei se teidän onnelanne taida enää olla…?)"

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2884

 

***

Allekirjoittelemisiin hyvät blogini lukijat!

 

***

19.1.2018

Kalervonkatu, Jyväskylä

Petri Hirvimäki

 

***

"Hirvimäki Political" -videoblogini Youtubessa

Nukkuvien puolue - Nukkuvat (ml. kannattajakorttikeräys)

petrihirvimaki.com

TV-haastattelu (presidenttiehdokas)

Unitas kansanliike

]]>
29 http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249429-kansalaispalkka-nyt-kansalaisaloite-haastaa-perustulon-ja-perustilin#comments Kansalaisaloite Kansalaispalkka Perustili Perustulo Fri, 19 Jan 2018 17:36:31 +0000 Petri Hirvimäki http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249429-kansalaispalkka-nyt-kansalaisaloite-haastaa-perustulon-ja-perustilin
Perustulo tekee työnteosta ja yrittämisestä riskittömämpää http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249100-perustulo-tekee-tyonteosta-ja-yrittamisesta-riskittomampaa <p><a href="https://www.verkkouutiset.fi/kai-mykkanen-enta-perustulo-tyohaluisille/">Kai Mykkänen: Entä perustulo työhaluisille?</a>&nbsp;(Verkkouutiset 12.01.2017) avaa ulkomaankauppa ja kehitysministerin ajatuksia aktiivimallista ja perustulosta. Hän toteaa, että jonkinlaisen perustulon suuntaan ollaan menossa, mutta pitää suurta kertamuutosta liian haastavana.</p><p>Uskon, että syy tähän on virheellisessä ajatusmallissa, jossa nyt voimaan tullut aktiivimalli tai perustulo ovat toistensa vaihtoehtoja. Allaoleva lainaus Mykkäseltä indikoisi tätä:</p><p><em>&quot;Elämäntilanteet vaihtelevat. 500 euroa voi riittää tietyissä tilanteissa opiskelijalle, mutta se voi olla mahdoton tilanne yksinhuoltajalle suuressa kaupungissa. Siksi tuki voi olla kohtuutonta puristaa samaan lukuun kaikille, vaikka tarveharkinta tarkoittaakin väistämättä jonkinlaista byrokratiaa.&quot;</em></p><p>Perustulon kannattajat eivät ehdota, että tuet puristettaisiin samaan lukuun kaikille, vaan että perustulo asetetaan sille tasolle, joka minimissään riittää kansalaisen toimeentuloon. <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-perustulomallini-paatavoitteet-martti-hetemaelle">Omassa perustulomallissani</a> tämä luku on 630 euroa kuukaudessa, neljännes tästä lapselle.</p><p>Tämän tason päälle voidaan toki maksaa harkinnanvaraista sosiaaliturvaa, ja sen osalta erilaiset aktiivimallit voivat olla perusteltuja (ja jopa nykyistä tiukempia), mutta olennaista on että minimitoimeentulo turvataan nollabyrokratialla. Tämä auttaa myös kohdistamaan TE-keskuksen resurssit paremmin - nyt jokaista TE-keskuksen virkailijaa kohti on 166 työtöntä (<a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-teki-koyhan-miehen-tanskan-mallin--yksi-oleellinen-palanen-puuttuu/qM5cXSqp">KL 13.1.2017</a>), perustulon myötä huomattavasti vähemmän, sillä TE-keskusten palvelujen käyttäminen muuttuisi vapaaehtoiseksi.</p><p>Suurin hyöty perustulosta tulee siitä, että se tekee valinnasta yrittämisen tai työnteon valitsemisesta sosiaaliturvan sijaan nykyistä riskittömämpää (kuvaliite). Nykymallissa sosiaaliturvalta yrittäjäksi tai osa-aikaiseen työhön siirtyminen on hyppy tuntemattomaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä kokonaisvaltainen sosiaaliturvauudistus on välttämätön.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kai Mykkänen: Entä perustulo työhaluisille? (Verkkouutiset 12.01.2017) avaa ulkomaankauppa ja kehitysministerin ajatuksia aktiivimallista ja perustulosta. Hän toteaa, että jonkinlaisen perustulon suuntaan ollaan menossa, mutta pitää suurta kertamuutosta liian haastavana.

Uskon, että syy tähän on virheellisessä ajatusmallissa, jossa nyt voimaan tullut aktiivimalli tai perustulo ovat toistensa vaihtoehtoja. Allaoleva lainaus Mykkäseltä indikoisi tätä:

"Elämäntilanteet vaihtelevat. 500 euroa voi riittää tietyissä tilanteissa opiskelijalle, mutta se voi olla mahdoton tilanne yksinhuoltajalle suuressa kaupungissa. Siksi tuki voi olla kohtuutonta puristaa samaan lukuun kaikille, vaikka tarveharkinta tarkoittaakin väistämättä jonkinlaista byrokratiaa."

Perustulon kannattajat eivät ehdota, että tuet puristettaisiin samaan lukuun kaikille, vaan että perustulo asetetaan sille tasolle, joka minimissään riittää kansalaisen toimeentuloon. Omassa perustulomallissani tämä luku on 630 euroa kuukaudessa, neljännes tästä lapselle.

Tämän tason päälle voidaan toki maksaa harkinnanvaraista sosiaaliturvaa, ja sen osalta erilaiset aktiivimallit voivat olla perusteltuja (ja jopa nykyistä tiukempia), mutta olennaista on että minimitoimeentulo turvataan nollabyrokratialla. Tämä auttaa myös kohdistamaan TE-keskuksen resurssit paremmin - nyt jokaista TE-keskuksen virkailijaa kohti on 166 työtöntä (KL 13.1.2017), perustulon myötä huomattavasti vähemmän, sillä TE-keskusten palvelujen käyttäminen muuttuisi vapaaehtoiseksi.

Suurin hyöty perustulosta tulee siitä, että se tekee valinnasta yrittämisen tai työnteon valitsemisesta sosiaaliturvan sijaan nykyistä riskittömämpää (kuvaliite). Nykymallissa sosiaaliturvalta yrittäjäksi tai osa-aikaiseen työhön siirtyminen on hyppy tuntemattomaan.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä kokonaisvaltainen sosiaaliturvauudistus on välttämätön.

]]>
4 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249100-perustulo-tekee-tyonteosta-ja-yrittamisesta-riskittomampaa#comments Aktiivimalli Perustulo TE-keskus Sat, 13 Jan 2018 19:38:46 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249100-perustulo-tekee-tyonteosta-ja-yrittamisesta-riskittomampaa
Moralistisen lässytyksen tie on jo kuljettu loppuun, perustulon aika on nyt! http://pmjamsa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248884-moralistisen-lassytyksen-tie-on-jo-kuljettu-loppuun-perustulon-aika-on-nyt <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palkkatyötä tuhoava ja sosiaalista kudosta hajottava neljäs teollinen vallankumous on alkanut. Miten tällaiseen tulevaisuuden horisontin epävarmuuden sankkaan sumuun kätkevään ja elämän perustoja järisyttävään kumoukseen olisi suhtauduttava?</p><p>&nbsp;</p><p>Vastaus on mielestäni pohjimmiltaan hyvin yksinkertainen: muutosta on ennemminkin syleiltävä kuin vastustettava. Kehittyineimpien yhteiskuntien kannattaa tehdä kaikkensa siirtyäkseen mahdollisimman nopeasti hiilenmustasta fossiilikapitalismista jälkiteolliseen aikakauteen. Aikamme megatrendien vyöryä vastaan voi toki käydä hyödytöntä viivytyssotaa, mutta se on tuomittu epäonnistumaan. Maailma näyttää uhkaavalta ja pelottavalta, mutta tunteellisesti vanhaan takertumalla ei saada mitään hyvää ja kestävää aikaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Mikä loppujen lopuksi on muuttumassa ja miten muutos näkyy konkreettisesti? Ehkä keskeisin tavallisen hallintoalamaisen elämässä jo nyt näkyvä muutos liittyy työhön ja sen vähenemiseen. Myöhään teollistuneen Suomenkin on hyväksyttävä, että teknologinen kehitys tulee todennäköisesti johtamaan siihen, että teollinen tuotantoprosessi automatisoituu lähes kokonaan. Muille aloille &ndash; esimerkiksi palveluihin &ndash; syntyy tuskin niin paljon korvaavia työpaikkoja, että täystyöllisyyttä tultaisiin ainakaan lähitulevaisuudessa saavuttamaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Jälkiteollinen aikakausi tulee siis hyvin todennäköisesti olemaan myös vakaan palkkatyön jälkeinen aikakausi. Suomessakin pitää alkaa hahmottelemaan ja rakentamaan jo nyt sellaisia instituutioita ja työn organisoinnin tapoja, jotka suojaavat ja voimaannuttavat ihmisiä pirstoutuneen työn maailmassa. Olisi vakavaa itsepetosta uskotella, että tulevaisuuden keskeisin yhteiskunnallinen subjekti olisi enää vakaa palkkatyöläinen. Kansantalouden työtunnit vähenevät, ja jos työn väheneminen ei satukaan koskemaan <em>juuri</em> <em>sinua juuri nyt</em>, se koskettaa kyllä sinun lapsiasi. On lammasmaista pelkuruutta ummistaa silmät maailman muutokselta.</p><p>&nbsp;</p><p>Pyrittäessä sopeutumaan muutokseen minkäänlainen talonpoikaisesta mentaliteetista kumpuava moralismi, kuolasuinen keppipolitiikka tai edes sankarihaudoilta saarnattava talouden talvisota eivät auta yhtään mitään. Hallituksen säätämä idioottimainen aktiivimalli kuitenkin osoittaa valitettavan hyvin, että porvarillisessa yhteiskunta-analyysissa kaikki palautuu yksilöihin: ei ole mitään rakenteellisia kriisejä, on vain liian hyvään totutettuja lurjusmaisia ja röyhkeitä työttömiä, jotka kyynisesti kalkyloiden ovat tahallaan jättäytyneet kunnollisen ja työteliään kansanosan eläteiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Jotain kokoomuslaisesta maailmankuvasta kertoo se, että kokoomusherrat Vartiainen ja Mykkänen näkevät ihmisen ennen kaikkea tuotannon tekijänä, siirreltävänä resurssina, joka voidaan repiä juuriltaan ja pakottaa muuttamaan toiselle paikkakunnalle, jos siellä sattuisi olemaan tarjolla jokin TE-keskuksen järjestämä huippuhyödyllinen kurssi. Vaikkapa sellainen, jossa konsultti kertoo tavan kansalle, miten kuka tahansa voi kehittyä työttömästä luuserista oman elämänsä jarisarasvuoksi. Näin valtiovallan toimenpitein luodaan kysyntää <a href="http://pmjamsa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182900-hyvinvointieetoksesta-paskanjauhantatalouteen"><u>paskanjauhantataloudelle</u></a>, ja konsulttien lompakot sen kuin lihoavat entisestään.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta mikä sitten auttaa neljänteen teolliseen vallankumoukseen sopeutumisessa, jos ei parjaamani moralistinen &rdquo;aktivointipolitiikka&rdquo;? Rationaalisin ratkaisu jälkiteollistuvan yhteiskunnan ongelmiin löytyy perustulosta. Perustulo kannustaisi hakeutumaan pirstoutuneille työmarkkinoille, osa-aikatöihin, kokeilemaan (kevyt)yrittäjyyttä tai tekemään vaikka jonkinlaista digitaalista silpputyötä. Perustulo myös vapauttaisi ihmiset pakosta myydä työvoimaansa polkuhintaan saturoituneilla työmarkkinoilla. Tämän lisäksi se parantaisi työvoiman neuvotteluasemaa suhteessa pääomaan. Perustulon käyttöönotto helpottaisi myös osuuskuntatoiminnan ja muiden nykyään marginaalisten työn organisoinnin muotojen kokeilemista ja kehittämistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Perustulon käyttöönotolle on myös vankkoja makrotaloudellisia perusteluita. Tuotannon automatisoituessa teolliset työpaikat vähenevät entisestään ja valtaosa uusista työpaikoista tulee todennäköisesti olemaan osa-aikaisia ja huonosti palkattuja palvelualan työpaikkoja. Tämän johdosta palkkatulojen osuus kansantulosta alati pienenee, ja kansantaloudet ja koko kapitalistinen järjestelmä kohtaavat ongelman: mistä syntyy efektiivinen kysyntä, joka pitää talouden rattaat pyörimässä ja rahan liikkeessä? Viime vuosikymmeninä länsimaissa tätä palkkatulojen jatkuvasta pienenemisestä johtuvaa ongelmaa on pyritty ratkaisemaan finanssikapitalismin keinoin eli velkaantumisastetta nostaen, mutta tämäkin pakotie alkaa olla loppuun käyty, sillä maailma hukkuu jo velkaan &ndash; niin yksityiseen kuin julkiseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Palkkatyön tarjoama institutionaalinen suojakuori ollaan lyömässä hajalle. Tästä on saatu jo esimakua esimerkiksi digitaalisen alustatalouden ja nollatuntisopimusten muodossa. Tätä kehityskulkua ei välttämättä kannata ehdoin tahdoin vastustaa. On kuitenkin otettava huomioon, että kun tulevaisuudessa työtä ei riitä kaikille, on perustarpeiden tyydyttämiseen käytettävän rahan tultava suurelle osalle kansaa yksinkertaisesti jostain muusta kuin vakituisesta palkkatyöstä.</p><p>&nbsp;</p><p>Perustulo on realistisin kuviteltavissa oleva keino vakituisen palkkatyön jälkeisen aikakauden sosiaalipoliittisten haasteiden ratkaisuun. Perustulon rahoittaminen ei fiat-rahan aikakaudella ole kovinkaan kummoinen ongelma &ndash; rahaa voidaan luoda tyhjästä niin paljon kuin vain ikinä halutaan; raha ei ole niukka resurssi, toisin kuin pelottavaa vauhtia hupenevat uusiutumattomat luonnonvarat. Perustulo voitaisiin rahoittaa silkan rahan tyhjästä nyhtämisen lisäksi myös esimerkiksi verottamalla pääomatuloja nykyistä voimakkaammin, laittamalla robotit verolle sekä perimällä haittaveroja kaikesta tuotannosta ja kulutuksesta, joka ei ole hiilineutraalia ja ekologisesti kestävää.</p><p>&nbsp;</p><p>Moralistisen lässytyksen, talouden talvisota -retoriikan ja keppipolitiikan tympeä tie on jo kuljettu loppuun. Moralismin sijaan tarvitaan reformeja, jotka mahdollistavat aktiivisen kansalaisuuden, jonka keskeisin määre ei enää välttämättä ole palkkatyöläisyys. Hallitus tekee pahoihin virhearviointeihin ja silkkaan porvarilliseen moralismiin perustuvaa politiikkaa keskittymällä yksilöä kurmoottavaan aktiivimalliin, vaikka sen pitäisi tehdä sellaisia rakenteellisia reformeja, jotka pehmentävät siirtymää teollisen yhteiskunnan täystyöllisyydestä prekaarien työmarkkinoiden jälkiteolliseen yhteiskuntaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

 

Palkkatyötä tuhoava ja sosiaalista kudosta hajottava neljäs teollinen vallankumous on alkanut. Miten tällaiseen tulevaisuuden horisontin epävarmuuden sankkaan sumuun kätkevään ja elämän perustoja järisyttävään kumoukseen olisi suhtauduttava?

 

Vastaus on mielestäni pohjimmiltaan hyvin yksinkertainen: muutosta on ennemminkin syleiltävä kuin vastustettava. Kehittyineimpien yhteiskuntien kannattaa tehdä kaikkensa siirtyäkseen mahdollisimman nopeasti hiilenmustasta fossiilikapitalismista jälkiteolliseen aikakauteen. Aikamme megatrendien vyöryä vastaan voi toki käydä hyödytöntä viivytyssotaa, mutta se on tuomittu epäonnistumaan. Maailma näyttää uhkaavalta ja pelottavalta, mutta tunteellisesti vanhaan takertumalla ei saada mitään hyvää ja kestävää aikaan.

 

Mikä loppujen lopuksi on muuttumassa ja miten muutos näkyy konkreettisesti? Ehkä keskeisin tavallisen hallintoalamaisen elämässä jo nyt näkyvä muutos liittyy työhön ja sen vähenemiseen. Myöhään teollistuneen Suomenkin on hyväksyttävä, että teknologinen kehitys tulee todennäköisesti johtamaan siihen, että teollinen tuotantoprosessi automatisoituu lähes kokonaan. Muille aloille – esimerkiksi palveluihin – syntyy tuskin niin paljon korvaavia työpaikkoja, että täystyöllisyyttä tultaisiin ainakaan lähitulevaisuudessa saavuttamaan.

 

Jälkiteollinen aikakausi tulee siis hyvin todennäköisesti olemaan myös vakaan palkkatyön jälkeinen aikakausi. Suomessakin pitää alkaa hahmottelemaan ja rakentamaan jo nyt sellaisia instituutioita ja työn organisoinnin tapoja, jotka suojaavat ja voimaannuttavat ihmisiä pirstoutuneen työn maailmassa. Olisi vakavaa itsepetosta uskotella, että tulevaisuuden keskeisin yhteiskunnallinen subjekti olisi enää vakaa palkkatyöläinen. Kansantalouden työtunnit vähenevät, ja jos työn väheneminen ei satukaan koskemaan juuri sinua juuri nyt, se koskettaa kyllä sinun lapsiasi. On lammasmaista pelkuruutta ummistaa silmät maailman muutokselta.

 

Pyrittäessä sopeutumaan muutokseen minkäänlainen talonpoikaisesta mentaliteetista kumpuava moralismi, kuolasuinen keppipolitiikka tai edes sankarihaudoilta saarnattava talouden talvisota eivät auta yhtään mitään. Hallituksen säätämä idioottimainen aktiivimalli kuitenkin osoittaa valitettavan hyvin, että porvarillisessa yhteiskunta-analyysissa kaikki palautuu yksilöihin: ei ole mitään rakenteellisia kriisejä, on vain liian hyvään totutettuja lurjusmaisia ja röyhkeitä työttömiä, jotka kyynisesti kalkyloiden ovat tahallaan jättäytyneet kunnollisen ja työteliään kansanosan eläteiksi.

 

Jotain kokoomuslaisesta maailmankuvasta kertoo se, että kokoomusherrat Vartiainen ja Mykkänen näkevät ihmisen ennen kaikkea tuotannon tekijänä, siirreltävänä resurssina, joka voidaan repiä juuriltaan ja pakottaa muuttamaan toiselle paikkakunnalle, jos siellä sattuisi olemaan tarjolla jokin TE-keskuksen järjestämä huippuhyödyllinen kurssi. Vaikkapa sellainen, jossa konsultti kertoo tavan kansalle, miten kuka tahansa voi kehittyä työttömästä luuserista oman elämänsä jarisarasvuoksi. Näin valtiovallan toimenpitein luodaan kysyntää paskanjauhantataloudelle, ja konsulttien lompakot sen kuin lihoavat entisestään.

 

Mutta mikä sitten auttaa neljänteen teolliseen vallankumoukseen sopeutumisessa, jos ei parjaamani moralistinen ”aktivointipolitiikka”? Rationaalisin ratkaisu jälkiteollistuvan yhteiskunnan ongelmiin löytyy perustulosta. Perustulo kannustaisi hakeutumaan pirstoutuneille työmarkkinoille, osa-aikatöihin, kokeilemaan (kevyt)yrittäjyyttä tai tekemään vaikka jonkinlaista digitaalista silpputyötä. Perustulo myös vapauttaisi ihmiset pakosta myydä työvoimaansa polkuhintaan saturoituneilla työmarkkinoilla. Tämän lisäksi se parantaisi työvoiman neuvotteluasemaa suhteessa pääomaan. Perustulon käyttöönotto helpottaisi myös osuuskuntatoiminnan ja muiden nykyään marginaalisten työn organisoinnin muotojen kokeilemista ja kehittämistä.

 

Perustulon käyttöönotolle on myös vankkoja makrotaloudellisia perusteluita. Tuotannon automatisoituessa teolliset työpaikat vähenevät entisestään ja valtaosa uusista työpaikoista tulee todennäköisesti olemaan osa-aikaisia ja huonosti palkattuja palvelualan työpaikkoja. Tämän johdosta palkkatulojen osuus kansantulosta alati pienenee, ja kansantaloudet ja koko kapitalistinen järjestelmä kohtaavat ongelman: mistä syntyy efektiivinen kysyntä, joka pitää talouden rattaat pyörimässä ja rahan liikkeessä? Viime vuosikymmeninä länsimaissa tätä palkkatulojen jatkuvasta pienenemisestä johtuvaa ongelmaa on pyritty ratkaisemaan finanssikapitalismin keinoin eli velkaantumisastetta nostaen, mutta tämäkin pakotie alkaa olla loppuun käyty, sillä maailma hukkuu jo velkaan – niin yksityiseen kuin julkiseen.

 

Palkkatyön tarjoama institutionaalinen suojakuori ollaan lyömässä hajalle. Tästä on saatu jo esimakua esimerkiksi digitaalisen alustatalouden ja nollatuntisopimusten muodossa. Tätä kehityskulkua ei välttämättä kannata ehdoin tahdoin vastustaa. On kuitenkin otettava huomioon, että kun tulevaisuudessa työtä ei riitä kaikille, on perustarpeiden tyydyttämiseen käytettävän rahan tultava suurelle osalle kansaa yksinkertaisesti jostain muusta kuin vakituisesta palkkatyöstä.

 

Perustulo on realistisin kuviteltavissa oleva keino vakituisen palkkatyön jälkeisen aikakauden sosiaalipoliittisten haasteiden ratkaisuun. Perustulon rahoittaminen ei fiat-rahan aikakaudella ole kovinkaan kummoinen ongelma – rahaa voidaan luoda tyhjästä niin paljon kuin vain ikinä halutaan; raha ei ole niukka resurssi, toisin kuin pelottavaa vauhtia hupenevat uusiutumattomat luonnonvarat. Perustulo voitaisiin rahoittaa silkan rahan tyhjästä nyhtämisen lisäksi myös esimerkiksi verottamalla pääomatuloja nykyistä voimakkaammin, laittamalla robotit verolle sekä perimällä haittaveroja kaikesta tuotannosta ja kulutuksesta, joka ei ole hiilineutraalia ja ekologisesti kestävää.

 

Moralistisen lässytyksen, talouden talvisota -retoriikan ja keppipolitiikan tympeä tie on jo kuljettu loppuun. Moralismin sijaan tarvitaan reformeja, jotka mahdollistavat aktiivisen kansalaisuuden, jonka keskeisin määre ei enää välttämättä ole palkkatyöläisyys. Hallitus tekee pahoihin virhearviointeihin ja silkkaan porvarilliseen moralismiin perustuvaa politiikkaa keskittymällä yksilöä kurmoottavaan aktiivimalliin, vaikka sen pitäisi tehdä sellaisia rakenteellisia reformeja, jotka pehmentävät siirtymää teollisen yhteiskunnan täystyöllisyydestä prekaarien työmarkkinoiden jälkiteolliseen yhteiskuntaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
7 http://pmjamsa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248884-moralistisen-lassytyksen-tie-on-jo-kuljettu-loppuun-perustulon-aika-on-nyt#comments Hallituksen aktiivimalli Moralismi Perustulo Tue, 09 Jan 2018 16:55:00 +0000 Petri Jämsä http://pmjamsa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248884-moralistisen-lassytyksen-tie-on-jo-kuljettu-loppuun-perustulon-aika-on-nyt
”Passiivinen työtön” http://pekkaelonheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248825-passiivinen-tyoton <p><strong>Kohtuuton aktiivimalli</strong></p><p>Laskin vuodenvaihteessa vuoden 2017 tekemisiäni.&nbsp;</p><p>Olin alkuvuodesta Raahen Vihreiden puheenjohtaja ja kuntavaaliehdokas. Kunnallisia luottamustehtäviä tuosta ei seurannut.</p><p>Keväällä 2017 BIEN Finlandin puheenjohtaja Simo Ruottinen kuoli, ja minut valittiin BIEN Finlandin puheenjohtajaksi. Tehtävä on suuritöinen, koska Suomi ja Tampere järjestää BIENin seuraavan maailmankongressin 23.-26.8. 2018, ja olen myös tuon kongressin järjestelytoimikunnan varapuheenjohtaja.&nbsp;</p><p>Osallistuin vuonna 2017 Scifin maailmankongressiin Pasilassa ja perustulojärjestö BIENin Euroopan ja maailmankongresseihin Lissabonissa. 5+5 päivää englanninkielisiä esityksiä aamusta iltaan. Scifi-kongressi oli enemmän huvia - olen harrastanut scifiä koko ikäni. Lissabonissa taas tein hartiavoimin töitä Tampereen 2018 kongressin markkinoimiseksi. Molemmissa kongresseissa pidin useita englanninkielisiä puheenvuoroja.</p><p>Muita messuja, puhetilaisuuksia ja kokouksia kertyi vuoden mittaan 30-40, eli ainakin yhtä paljon kuin työskennellessäni IT-firman toimitusjohtajana 1986-92. Papin työssä sentään puheita kertyy enemmän. Eniten puhuin ja annoin haastatteluja perustulosta, mutta myös eutanasiasta, tuulivoimasta, tasa-arvoisesta avioliittolaista, pakolaisista, köyhyydestä, kirkon asemasta yhteiskunnassa jne.</p><p>Tämä alkanut vuosi näyttää vähintään yhtä kiireiseltä. Jatkan BIEN Finlandin puheenjohtajana, ja Tampereen maailmankongressin järjestelyt vievät kymmeniä työpäiviä. Perustulon takia osallistun SOSTEn ja sen jäsenjärjestöjen toimintaan erityisesti työllisyys- ja köyhyyskysymyksissä.</p><p>Tulin juuri valituksi Exitus ry:n varapuheenjohtajaksi. Tuossa tehtävässä osallistun meneillään oleviin eutanasia-kansalaisaloitteen valiokuntakuulemisiin ja johdan Exituksen puolesta mahdollisten lisäselvitysten valmistelua.</p><p>Näiden kahden vastuutehtävän lisäksi olen jäsenenä Vihreiden Miesten, Raahen Vihreiden ja Raahen Psyyken hallituksissa, ja tuen Pekka Haaviston vaalikampanjaa. Syksyllä ovat vuorossa seurakuntavaalit ja mahdollisesti maakuntavaalit.</p><p>Puhe- ja kokouspäiviä kertynee tänäkin vuonna 30-50, vaikka en löytäisi töitä.</p><p>Tästä kaikesta huolimatta, minä olen aktiivimallin mielestä &quot;passiivinen työtön&quot;, koska en saa mistään tehtävästä palkkaa.</p><p>Toki kaiken tämän päälle haen koko ajan täysipäivätyötä.</p><p>Käydessäni tänään TE-keskuksessa minulle annettiin 2 vaihtoehtoa välttyäkseni työttömyysturvan leikkauksilta. Ehdotetttiin, että menisin &quot;työkokeiluun&quot;. Vastasin, että minulle käy, jos voin tehdä sen joko Exituksessa tai BIEN Finlandissa. Se ei käy, koska työkokeilija ei voi olla oma pomonsa. Askarteluihin en lähde, koska minulla on mielekkäämpää tekemistä.</p><p>Viimeisenä oljenkortena tarjottiin sitä, että hakisin sairauslomaa. Kieltäydyin siitäkin, koska olen lievästi CP-vammainen, mutta en sairas. Olen työskennellyt IT-firman toimitusjohtajana, pappina ja opettajana, ja pystyn edelleen työskentelemään asiantuntijatehtävissä nykyterveydelläni. Ei minua muuten pyydettäisi järjestöjen vaativiin johtotehtäviin. Pystyn puhumaan sujuvasti ilman papereita suomeksi ja englanniksi, ja pärjään neuvotteluissa 3-5 muulla kielellä.</p><p>Mutta koska en saa tehtävistäni palkkaa, olen siis &quot;passiivinen työtön&quot;! Minusta tämä on kohtuutonta.</p><p>Teologisesti sanottuna (SINI)PERSKEKOn&nbsp;<strong>aktiivimalli on isästä perkeleestä.&nbsp;</strong>En ymmärrä, kuka täysjärkinen voi säätää tällaisia lakeja!</p><p><strong>Jälkikommentti</strong></p><p>Olin eilen 15. 2. kuultavana asiantuntijana eutanasta Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Pidin hyvän reilun 5 minuutin esittelypuheenvuoron ja minulle sallitussa 1 vastauspuheenvuorossa vastasin 4 kansanedustajien kysymykseen eutanasiasta. Puhuin tapani mukaan ilman papereita, koska sillä tavaslla saa paremman kontaktin kuulijoihin. Tuntui hyvältä&nbsp; edes 2 tuntia tulla kohdelluksi ihmisenä, eikä tyhmänä työttömänä.&nbsp;</p><p>Mutta tässäkin olin Exitus ryn työttömänä varapuheenjohtajana eriarvoisessa asemassa. Sairaanhoitajaliiton, Perushoitajaliiton ja muiden järjestöjen edustajat antavat lausunnon osana työtään. Ja Yliopistoista kutsutuille asiantuntijoille maksetaan yli 1000 &euro; lausunnon kirjoittamisesta ja kuultavana olosta.</p><p>Minä jouduin tekemään kaiken tuon ilmaiseksi. Eduskunta sentään maksaa matkakulut halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Aktiivimallin mukaan olen edelleen &quot;passiivinen työtön&quot;, koska en ole tehnyt palkkatyötä. Palkkiokseni jää vain se, että olen päässyt vaikuttamaan lainsäädäntötyöhön, ehkä jopa merkittävästi.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Kohtuuton aktiivimalli

Laskin vuodenvaihteessa vuoden 2017 tekemisiäni. 

Olin alkuvuodesta Raahen Vihreiden puheenjohtaja ja kuntavaaliehdokas. Kunnallisia luottamustehtäviä tuosta ei seurannut.

Keväällä 2017 BIEN Finlandin puheenjohtaja Simo Ruottinen kuoli, ja minut valittiin BIEN Finlandin puheenjohtajaksi. Tehtävä on suuritöinen, koska Suomi ja Tampere järjestää BIENin seuraavan maailmankongressin 23.-26.8. 2018, ja olen myös tuon kongressin järjestelytoimikunnan varapuheenjohtaja. 

Osallistuin vuonna 2017 Scifin maailmankongressiin Pasilassa ja perustulojärjestö BIENin Euroopan ja maailmankongresseihin Lissabonissa. 5+5 päivää englanninkielisiä esityksiä aamusta iltaan. Scifi-kongressi oli enemmän huvia - olen harrastanut scifiä koko ikäni. Lissabonissa taas tein hartiavoimin töitä Tampereen 2018 kongressin markkinoimiseksi. Molemmissa kongresseissa pidin useita englanninkielisiä puheenvuoroja.

Muita messuja, puhetilaisuuksia ja kokouksia kertyi vuoden mittaan 30-40, eli ainakin yhtä paljon kuin työskennellessäni IT-firman toimitusjohtajana 1986-92. Papin työssä sentään puheita kertyy enemmän. Eniten puhuin ja annoin haastatteluja perustulosta, mutta myös eutanasiasta, tuulivoimasta, tasa-arvoisesta avioliittolaista, pakolaisista, köyhyydestä, kirkon asemasta yhteiskunnassa jne.

Tämä alkanut vuosi näyttää vähintään yhtä kiireiseltä. Jatkan BIEN Finlandin puheenjohtajana, ja Tampereen maailmankongressin järjestelyt vievät kymmeniä työpäiviä. Perustulon takia osallistun SOSTEn ja sen jäsenjärjestöjen toimintaan erityisesti työllisyys- ja köyhyyskysymyksissä.

Tulin juuri valituksi Exitus ry:n varapuheenjohtajaksi. Tuossa tehtävässä osallistun meneillään oleviin eutanasia-kansalaisaloitteen valiokuntakuulemisiin ja johdan Exituksen puolesta mahdollisten lisäselvitysten valmistelua.

Näiden kahden vastuutehtävän lisäksi olen jäsenenä Vihreiden Miesten, Raahen Vihreiden ja Raahen Psyyken hallituksissa, ja tuen Pekka Haaviston vaalikampanjaa. Syksyllä ovat vuorossa seurakuntavaalit ja mahdollisesti maakuntavaalit.

Puhe- ja kokouspäiviä kertynee tänäkin vuonna 30-50, vaikka en löytäisi töitä.

Tästä kaikesta huolimatta, minä olen aktiivimallin mielestä "passiivinen työtön", koska en saa mistään tehtävästä palkkaa.

Toki kaiken tämän päälle haen koko ajan täysipäivätyötä.

Käydessäni tänään TE-keskuksessa minulle annettiin 2 vaihtoehtoa välttyäkseni työttömyysturvan leikkauksilta. Ehdotetttiin, että menisin "työkokeiluun". Vastasin, että minulle käy, jos voin tehdä sen joko Exituksessa tai BIEN Finlandissa. Se ei käy, koska työkokeilija ei voi olla oma pomonsa. Askarteluihin en lähde, koska minulla on mielekkäämpää tekemistä.

Viimeisenä oljenkortena tarjottiin sitä, että hakisin sairauslomaa. Kieltäydyin siitäkin, koska olen lievästi CP-vammainen, mutta en sairas. Olen työskennellyt IT-firman toimitusjohtajana, pappina ja opettajana, ja pystyn edelleen työskentelemään asiantuntijatehtävissä nykyterveydelläni. Ei minua muuten pyydettäisi järjestöjen vaativiin johtotehtäviin. Pystyn puhumaan sujuvasti ilman papereita suomeksi ja englanniksi, ja pärjään neuvotteluissa 3-5 muulla kielellä.

Mutta koska en saa tehtävistäni palkkaa, olen siis "passiivinen työtön"! Minusta tämä on kohtuutonta.

Teologisesti sanottuna (SINI)PERSKEKOn aktiivimalli on isästä perkeleestä. En ymmärrä, kuka täysjärkinen voi säätää tällaisia lakeja!

Jälkikommentti

Olin eilen 15. 2. kuultavana asiantuntijana eutanasta Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Pidin hyvän reilun 5 minuutin esittelypuheenvuoron ja minulle sallitussa 1 vastauspuheenvuorossa vastasin 4 kansanedustajien kysymykseen eutanasiasta. Puhuin tapani mukaan ilman papereita, koska sillä tavaslla saa paremman kontaktin kuulijoihin. Tuntui hyvältä  edes 2 tuntia tulla kohdelluksi ihmisenä, eikä tyhmänä työttömänä. 

Mutta tässäkin olin Exitus ryn työttömänä varapuheenjohtajana eriarvoisessa asemassa. Sairaanhoitajaliiton, Perushoitajaliiton ja muiden järjestöjen edustajat antavat lausunnon osana työtään. Ja Yliopistoista kutsutuille asiantuntijoille maksetaan yli 1000 € lausunnon kirjoittamisesta ja kuultavana olosta.

Minä jouduin tekemään kaiken tuon ilmaiseksi. Eduskunta sentään maksaa matkakulut halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Aktiivimallin mukaan olen edelleen "passiivinen työtön", koska en ole tehnyt palkkatyötä. Palkkiokseni jää vain se, että olen päässyt vaikuttamaan lainsäädäntötyöhön, ehkä jopa merkittävästi.

 

 

]]>
35 http://pekkaelonheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248825-passiivinen-tyoton#comments Kotimaa Aktiivimalli Hallituksen työttömyyspolitiikka Perustulo Työttömyys Mon, 08 Jan 2018 13:47:13 +0000 Pekka Elonheimo http://pekkaelonheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248825-passiivinen-tyoton