Perustulo http://kristalagus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132519/all Fri, 16 Feb 2018 16:41:07 +0200 fi Ansaittu kärsimys - moraalipoliisit hyvinvointivaltiossa http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251022-ansaittu-karsimys-moraalipoliisit-hyvinvointivaltiossa <p>Suomessa kaikkia autetaan. Jos vain osaa apua hakea ja suostuu sitä ottamaan vastaan.</p><p>Kuulostaako tutulta? Tämähän on se tyyli, jolla ongelmat on tapana sinnikkäästi kiistää.</p><p>Onhan meillä hyvinvointivaltio...</p><p>Paskat on. Ei kukaan enää edes puhu hyvinvointi<em>valtiosta</em>, ellei tarkoituksena ole syyllistää köyhiä heidän tilanteestaan. Puhutaan hyvinvointi<em>yhteiskunnasta</em>, johon sisältyy ajatus, ettei valtion niin kovasti tarvitse osallistua kansalaisista huolehtimiseen.</p><p>Vallalla on oppi, jonka eräs toimittelija tiivisti sanomalla, että valtio on rooli on olla ennemminkin &quot;solakka mahdollistaja&quot; kuin &quot;potrea huolehtija&quot;. Valtion roolin vähenemisestä on runsaasti esimerkkejä: lastensairaala rahoitettiin kansalaiskeräyksellä; samoin Hurstin leipäjonot, jolle ei valtiolta rahaa herunut.</p><p>Onneksi sentään kansalaiset avasivat kukkaronnyörinsä. Tein niin itsekin.</p><p>Kun ihmisen kanssa keskustelee leipäjonoista, leikkauksista ja kyykyttämisestä, kohtaa usein väitteen, että Suomessa on <em>niin hyvä</em> sosiaaliturva, että jos joku on Suomessa köyhä, se on <em>omaa syytä.</em> Asunnottomatkin kuulemma saisivat asunnon, <em>jos vain haluaisivat.</em></p><p>Eihän Suomessa ketään kadulle jätetä.</p><p>Eihän?</p><p>Kun näille väitteille kysyy perusteluja ja pyytää esimerkkejä, <em>mistä</em> köyhä voi hakea sitä lihavaa sosiaaliturvaa tai asunnoton saada asunnon, vastaukseksi kohautetaan olkapäitä. Mutta se ei poista olkapäidensä kohauttelijan täyttä varmuutta siitä, että ongelmia ei ole, koska Kela ja sossu.</p><p>Parhaimmillaan tällä tavoin täyden välinpitämättömyytensä heikommista avoimesti paljastava kertoo, että hän on kyllä nähnyt miten se ja se sukulainen tai tuttu on saanut niin ja niin paljon sossulta / Kelalta rahaa, joten tietää mistä puhuu. Ja kuulemma esimerkkitapauksen ongelmat ovat olleet <em>ihan itse aiheutettuja</em>.&nbsp;</p><p>Valitettavasti nykyisessä syyperusteisessa tilkkutäkkisosiaaliturvassa yhtä tapausta ei voi yleistää &quot;sossun ja Kelan&quot; suuremmaksi linjaksi. On monia tilanteita, joissa ei vain ole sellaista etuutta, jota ihmiselle lain mukaan voitaisiin myöntää. Sori siitä; yksilön vastuu.</p><p>Näin jokin aika sitten Myllypurossa, kun leipäjonossa seisojia laskettiin naksutettavalla laskurilla kuin eläimiä (näin tiedetään miten moneen osaan ruoka täytyy jakaa). Pakkasta oli yli 15 astetta.</p><p>Vanha mies tuli paikalle rollaattorilla, kädet kylmyydestä täristen. Kello oli viittä yli puoli kymmenen.</p><p>Miestä kehotettiin poistumaan. Vanhus oli myöhästynyt viisi minuuttia laskennasta, eivätkä tämän vetoomukset saada ruokaa auttaneet. Häntä neuvottiin tulemaan ensi viikolla uudestaan.</p><p>Viikko on pitkä aika ilman ruokaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa kaikkia autetaan. Jos vain osaa apua hakea ja suostuu sitä ottamaan vastaan.

Kuulostaako tutulta? Tämähän on se tyyli, jolla ongelmat on tapana sinnikkäästi kiistää.

Onhan meillä hyvinvointivaltio...

Paskat on. Ei kukaan enää edes puhu hyvinvointivaltiosta, ellei tarkoituksena ole syyllistää köyhiä heidän tilanteestaan. Puhutaan hyvinvointiyhteiskunnasta, johon sisältyy ajatus, ettei valtion niin kovasti tarvitse osallistua kansalaisista huolehtimiseen.

Vallalla on oppi, jonka eräs toimittelija tiivisti sanomalla, että valtio on rooli on olla ennemminkin "solakka mahdollistaja" kuin "potrea huolehtija". Valtion roolin vähenemisestä on runsaasti esimerkkejä: lastensairaala rahoitettiin kansalaiskeräyksellä; samoin Hurstin leipäjonot, jolle ei valtiolta rahaa herunut.

Onneksi sentään kansalaiset avasivat kukkaronnyörinsä. Tein niin itsekin.

Kun ihmisen kanssa keskustelee leipäjonoista, leikkauksista ja kyykyttämisestä, kohtaa usein väitteen, että Suomessa on niin hyvä sosiaaliturva, että jos joku on Suomessa köyhä, se on omaa syytä. Asunnottomatkin kuulemma saisivat asunnon, jos vain haluaisivat.

Eihän Suomessa ketään kadulle jätetä.

Eihän?

Kun näille väitteille kysyy perusteluja ja pyytää esimerkkejä, mistä köyhä voi hakea sitä lihavaa sosiaaliturvaa tai asunnoton saada asunnon, vastaukseksi kohautetaan olkapäitä. Mutta se ei poista olkapäidensä kohauttelijan täyttä varmuutta siitä, että ongelmia ei ole, koska Kela ja sossu.

Parhaimmillaan tällä tavoin täyden välinpitämättömyytensä heikommista avoimesti paljastava kertoo, että hän on kyllä nähnyt miten se ja se sukulainen tai tuttu on saanut niin ja niin paljon sossulta / Kelalta rahaa, joten tietää mistä puhuu. Ja kuulemma esimerkkitapauksen ongelmat ovat olleet ihan itse aiheutettuja

Valitettavasti nykyisessä syyperusteisessa tilkkutäkkisosiaaliturvassa yhtä tapausta ei voi yleistää "sossun ja Kelan" suuremmaksi linjaksi. On monia tilanteita, joissa ei vain ole sellaista etuutta, jota ihmiselle lain mukaan voitaisiin myöntää. Sori siitä; yksilön vastuu.

Näin jokin aika sitten Myllypurossa, kun leipäjonossa seisojia laskettiin naksutettavalla laskurilla kuin eläimiä (näin tiedetään miten moneen osaan ruoka täytyy jakaa). Pakkasta oli yli 15 astetta.

Vanha mies tuli paikalle rollaattorilla, kädet kylmyydestä täristen. Kello oli viittä yli puoli kymmenen.

Miestä kehotettiin poistumaan. Vanhus oli myöhästynyt viisi minuuttia laskennasta, eivätkä tämän vetoomukset saada ruokaa auttaneet. Häntä neuvottiin tulemaan ensi viikolla uudestaan.

Viikko on pitkä aika ilman ruokaa.

]]>
3 http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251022-ansaittu-karsimys-moraalipoliisit-hyvinvointivaltiossa#comments Köyhyys Suomessa Perustulo Sosiaaliturva Talous Tuloerot Fri, 16 Feb 2018 14:41:07 +0000 Milko Aikio http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251022-ansaittu-karsimys-moraalipoliisit-hyvinvointivaltiossa
Ei perustulolle, se passivoittaa http://jariekilpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250736-ei-perustulolle-se-passivoittaa <p><strong>Perustulo ei ole hyvä idea, sitä ei riitä omille kansalaisille ja vielä vähemmän, kun rajat auki ja kuka tahansa voi tulla tänne, koska hallituksella ja presidentillä on avoimien ovien politiikka, vaikka Eurooppalaiset sivitysmaat: Saksa ja Ranska ovat laittaneet rajatarkastukset ja EU laajensi 4 vuoteen sisärajatarkastukset.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Muutenkaan en kannata, että voisi jäädä perustulolle heti, kun koulusta pääsee eläkeikään asti. Ei tämmöinen oikein ole järkevää. Tällainen passivoittaa ja eriarvoistaa.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Jos perustulo tulee automaattisesti tai kaikki saa sen kerta haulla, siinä ei ole tarve harkintaa kuten yleensä näissä tuissa on. Ei selvityksiä tarvitse tehdä tuloistaan.</strong></p><p><strong>Tämä lisää kustannuksia. </strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tämä perustulo kokeilu, joka käynnissä ei ole toden mukainen kuin vain Kelan työttömyysetuuden saajista valittiin, mutta</strong></p><p><strong>Jotain perustulon saajaa haastateltiin ja hän kertoi että nyt ei sitten kannata tehdä koko päivää töitä kun sai töitä, on niin kiva olla lasten kanssa, että tekee lyhennettyä päivää.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Varmaan aika moni voi keksiä on kivaa tehdä muuta kuin tehdä työtä kun saa kuitenkin sen perustulon.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perustulo ei ole hyvä idea, sitä ei riitä omille kansalaisille ja vielä vähemmän, kun rajat auki ja kuka tahansa voi tulla tänne, koska hallituksella ja presidentillä on avoimien ovien politiikka, vaikka Eurooppalaiset sivitysmaat: Saksa ja Ranska ovat laittaneet rajatarkastukset ja EU laajensi 4 vuoteen sisärajatarkastukset.

 

Muutenkaan en kannata, että voisi jäädä perustulolle heti, kun koulusta pääsee eläkeikään asti. Ei tämmöinen oikein ole järkevää. Tällainen passivoittaa ja eriarvoistaa.

 

Jos perustulo tulee automaattisesti tai kaikki saa sen kerta haulla, siinä ei ole tarve harkintaa kuten yleensä näissä tuissa on. Ei selvityksiä tarvitse tehdä tuloistaan.

Tämä lisää kustannuksia.

 

Tämä perustulo kokeilu, joka käynnissä ei ole toden mukainen kuin vain Kelan työttömyysetuuden saajista valittiin, mutta

Jotain perustulon saajaa haastateltiin ja hän kertoi että nyt ei sitten kannata tehdä koko päivää töitä kun sai töitä, on niin kiva olla lasten kanssa, että tekee lyhennettyä päivää.

 

Varmaan aika moni voi keksiä on kivaa tehdä muuta kuin tehdä työtä kun saa kuitenkin sen perustulon.

 

 

 

]]>
36 http://jariekilpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250736-ei-perustulolle-se-passivoittaa#comments Haittamaahanmuutto Laittomat maassaoleskelijat Perustulo Sat, 10 Feb 2018 06:56:22 +0000 Jari Kilpinen http://jariekilpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250736-ei-perustulolle-se-passivoittaa
Parhaiten työttömiä aktivoi taattu perustulo http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250050-parhaiten-tyottomia-aktivoi-taattu-perustulo <p>Työttömiä yritetään Suomessa kovasti aktivoida. Onko tosiaan kyse siitä etteivät työttämät halua tehdä hommia, ja että heitä pitää siihen sanktioilla patistaa? Otetaanpa hetkeksi järki käteen ja mietitään mikä aktivoitumista oikeasti estää.</p><p>Työttömänä on hyvin aikaa esimerkiksi opiskella, perustaa yritys tai tehdä osa-aikatyötä. Moni työtön haluaisikin näin tehdä, mutta se ei kannata. Työttömyysturva katoaa ja rahojen loppuessa on edessä uuden tukimuodon anominen. Hakemiseen käytetyn ajankäytön jälkeen todennäköisesti saa opinto- tai toimeentulotukea, mutta hakemusten käsittelyssä saataa mennä viikkoja ilman perusturvaa. Yrittämään uskaltautuneella työttömän toimeentulotukihakemus voi juuttua pidemmäksikin aikaa byrokratian hampaisiin, jos virkailija epäilee oletettavasti ahneen ja viekkaan yrittäjän rahattomuutta.&nbsp;</p><p>Suomessa jokaiselle on periaatteessa taattu perusturva, jonka kuukausitaso liikkuu jossain 600 euron kieppeillä. Perusturva on kuitenkin hajoitettu eri tukimuotoihin: työttömyysturva, opintotuki eri muotoineen, toimeentulotuki ja kansaneläke. Jokaista näistä pitää hakea erilaisilla lomakkeilla eri virkailijoilta. Eli jokaiselle kuuluu noin 600 euroa kuussa, mutta sitä ei voida suoraan antaa vaan tuki on hajautettu ainakin neljään erikseen haettavaan mekanismiin, joista jokaiseen liittyy massiivinen byrokratiakoneisto. Eihän tässä ole mitään tolkkua!</p><p>Sen sijaan, että perusturvajärjestelmä tehtäisiin toimivammaksi ja selkeämmäksi, niin että työtön pääsisi ilman ongelmia opiskelemaan ja yrittämään, etenemme päinvastaiseen suuntaan. Järkyttävän tukiviidakon päälle on vielä keksitty uusi monimutkaistus, paljon puhuttu aktiivimalli. Hallitukselle haluaisin sanoa, että valtavan monimutkaisesta, huonosti toimivasta häkkyrästä ei saada parempaa liimaamalla siihen uusia kakkaroita, vaan tekemällä kokonaisuudessaan järkevämpi systeemi. Samoin kuin kaikissa muissakin järjestelmissä, paras ratkaisu on mahdollisimman yksinkertainen mutta oleellisen tärkeät ominaisuudet sisältävä malli.&nbsp;</p><p>Kyseinen malli sekä perusturvaan että yritys- ja henkilöverotukseen on tässä:&nbsp;</p><p>+ <strong>Automaattinen perustulo</strong>, joka maksetaan kaikille aikuisille joka kuukausi</p><p>Myös yrittäjät, opiskelijat ja eläkeläiset saavat perustulon, joka korvaa muut perusturvan muodot. Eli työttömyys-, toimeentulo-, eläke- ja opintotukien perusosat. Alle 18-vuotiaat saavat pienemmän lapsilisää vastaavan perustulon.&nbsp;</p><p>+ <strong>Kaksiportainen tasavero</strong>, sama niin ansio-, osinko- kuin myyntivoittotuloista.&nbsp;</p><p>Pienistä tuloista maksetaan pieni vero, vaikkapa 10 %. Tietyn rajan ylittävistä korkeampi vero, esimerkiksi 30%. Näitä rajoja säätämällä saadaan aikaan halutun kaltainen veroprogressio. Kaikki työnteko kannattaa, eivätkä varakkaat voi kikkailla veroja pienemmiksi esimerkiksi osinkojen kautta. Verokortteja ei enää tarvita, koska veroprosentit ovat samat kaikille.&nbsp;</p><p>+ <strong>Verovähennykset poistetaan</strong></p><p>Verovähennykset ovat lisätuloa sille eliitille, joilla on aikaa ja taitoa selvittää vähennysten koukerot tai peräti palkata veroneuvoja. Oikeasti vähennyksiä ei tarvita.&nbsp;&nbsp;</p><p>+ <strong>Yritystuet ja -verot poistetaan</strong></p><p>Yritystukiin kaadetaan Suomessa miljardeja, ja samalla yritysten investoitavissa olevia voittoja verotetaan. Kun yritysvero poistetaan, yritykset voivat investoida siitä maksetut rahat työtekijöiden palkkaamiseen. Otti omistaja rahaa ulos missä muodossa tahansa, palkkana, osinkona tai myyntivoittona, hän maksaa siitä täsmälleen saman verran veroa. Yrityksiin liittyvän verotuksen yksinkertaistuessa siihen liittyvä verosuunnittelu ja -keinottelu katoaa samalla kuin taikoen.</p><p>&nbsp;</p><p>Tällä talousuudistuksella saadaan työttömät oikeasti aktivoitumaan ja Suomen talous sekä työpaikkojen määrä vahvaan kasvuun. Samalla säästetään satoja miljoonia byrokratiassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työttömiä yritetään Suomessa kovasti aktivoida. Onko tosiaan kyse siitä etteivät työttämät halua tehdä hommia, ja että heitä pitää siihen sanktioilla patistaa? Otetaanpa hetkeksi järki käteen ja mietitään mikä aktivoitumista oikeasti estää.

Työttömänä on hyvin aikaa esimerkiksi opiskella, perustaa yritys tai tehdä osa-aikatyötä. Moni työtön haluaisikin näin tehdä, mutta se ei kannata. Työttömyysturva katoaa ja rahojen loppuessa on edessä uuden tukimuodon anominen. Hakemiseen käytetyn ajankäytön jälkeen todennäköisesti saa opinto- tai toimeentulotukea, mutta hakemusten käsittelyssä saataa mennä viikkoja ilman perusturvaa. Yrittämään uskaltautuneella työttömän toimeentulotukihakemus voi juuttua pidemmäksikin aikaa byrokratian hampaisiin, jos virkailija epäilee oletettavasti ahneen ja viekkaan yrittäjän rahattomuutta. 

Suomessa jokaiselle on periaatteessa taattu perusturva, jonka kuukausitaso liikkuu jossain 600 euron kieppeillä. Perusturva on kuitenkin hajoitettu eri tukimuotoihin: työttömyysturva, opintotuki eri muotoineen, toimeentulotuki ja kansaneläke. Jokaista näistä pitää hakea erilaisilla lomakkeilla eri virkailijoilta. Eli jokaiselle kuuluu noin 600 euroa kuussa, mutta sitä ei voida suoraan antaa vaan tuki on hajautettu ainakin neljään erikseen haettavaan mekanismiin, joista jokaiseen liittyy massiivinen byrokratiakoneisto. Eihän tässä ole mitään tolkkua!

Sen sijaan, että perusturvajärjestelmä tehtäisiin toimivammaksi ja selkeämmäksi, niin että työtön pääsisi ilman ongelmia opiskelemaan ja yrittämään, etenemme päinvastaiseen suuntaan. Järkyttävän tukiviidakon päälle on vielä keksitty uusi monimutkaistus, paljon puhuttu aktiivimalli. Hallitukselle haluaisin sanoa, että valtavan monimutkaisesta, huonosti toimivasta häkkyrästä ei saada parempaa liimaamalla siihen uusia kakkaroita, vaan tekemällä kokonaisuudessaan järkevämpi systeemi. Samoin kuin kaikissa muissakin järjestelmissä, paras ratkaisu on mahdollisimman yksinkertainen mutta oleellisen tärkeät ominaisuudet sisältävä malli. 

Kyseinen malli sekä perusturvaan että yritys- ja henkilöverotukseen on tässä: 

+ Automaattinen perustulo, joka maksetaan kaikille aikuisille joka kuukausi

Myös yrittäjät, opiskelijat ja eläkeläiset saavat perustulon, joka korvaa muut perusturvan muodot. Eli työttömyys-, toimeentulo-, eläke- ja opintotukien perusosat. Alle 18-vuotiaat saavat pienemmän lapsilisää vastaavan perustulon. 

+ Kaksiportainen tasavero, sama niin ansio-, osinko- kuin myyntivoittotuloista. 

Pienistä tuloista maksetaan pieni vero, vaikkapa 10 %. Tietyn rajan ylittävistä korkeampi vero, esimerkiksi 30%. Näitä rajoja säätämällä saadaan aikaan halutun kaltainen veroprogressio. Kaikki työnteko kannattaa, eivätkä varakkaat voi kikkailla veroja pienemmiksi esimerkiksi osinkojen kautta. Verokortteja ei enää tarvita, koska veroprosentit ovat samat kaikille. 

+ Verovähennykset poistetaan

Verovähennykset ovat lisätuloa sille eliitille, joilla on aikaa ja taitoa selvittää vähennysten koukerot tai peräti palkata veroneuvoja. Oikeasti vähennyksiä ei tarvita.  

+ Yritystuet ja -verot poistetaan

Yritystukiin kaadetaan Suomessa miljardeja, ja samalla yritysten investoitavissa olevia voittoja verotetaan. Kun yritysvero poistetaan, yritykset voivat investoida siitä maksetut rahat työtekijöiden palkkaamiseen. Otti omistaja rahaa ulos missä muodossa tahansa, palkkana, osinkona tai myyntivoittona, hän maksaa siitä täsmälleen saman verran veroa. Yrityksiin liittyvän verotuksen yksinkertaistuessa siihen liittyvä verosuunnittelu ja -keinottelu katoaa samalla kuin taikoen.

 

Tällä talousuudistuksella saadaan työttömät oikeasti aktivoitumaan ja Suomen talous sekä työpaikkojen määrä vahvaan kasvuun. Samalla säästetään satoja miljoonia byrokratiassa.

]]>
42 http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250050-parhaiten-tyottomia-aktivoi-taattu-perustulo#comments Aktiivimalli Kannustinloukut Perustulo Tasavero Mon, 29 Jan 2018 16:30:27 +0000 Petrus Pennanen http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250050-parhaiten-tyottomia-aktivoi-taattu-perustulo
Kansalaispalkka nyt! -aloite haastaa perustulon ja perustilin http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249429-kansalaispalkka-nyt-kansalaisaloite-haastaa-perustulon-ja-perustilin <p><strong>Kansalaisaloitteemme <u><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2884" target="_blank">Kansalaispalkka nyt!</a></u> on tänään julkaistu.&nbsp;</strong></p><p>Esittelemme suomalaisille &quot;Nukkuvien kansalaispalkkamallin&quot; 800/400 &euro;/kk, joka pohjautuu paljolti jo kolmen vuoden takaiseen työhömme ensin Unitas kansanliikkeessä. Kansalaisaloitteessa on lainsäädännöllinen puoli tuotu eri tasolla esille kuin aikaisemmin mitä olemme esittäneet.</p><p>Uskomme kansalaispalkkamme pärjäävän erinomaisen hyvin vertailussa Vihreiden &quot;perustulolle&quot; 560/0 &euro;/kk ja Kokoomuksen &quot;perustilille&quot; 600/0 &euro;/kk.&nbsp;Eikä kyse ole vain rahasta ja sossun oven sulkemisesta, vaan siitä, että Nukkuvien kansalaispalkkamalli on kokonaisuus mitä muut eivät ole - oikeastaan kansalaispalkkamme on itse osa suuremmasta kokonaisuudesta.&nbsp;Aloitteessamme on myöskin juttuja, joita kukaan toinen ei ole Suomessa aiemmin esittänyt.&nbsp;Tarkemmat perustelut löytyvät aloitteesta ja palataan niihin täälläkin myöhemmin.</p><p>Tiedän omasta kokemuksestani, että olen nykysysteemin mielestä jatkuvasti &quot;väärä mies&quot; omassa isänmaassani esittämään yhtään mitään yhteiskunnalliseen kehittämiseen liittyvää. Siksi meillä Nukkuvilla ja itselläni ei ole harhakuvitelmia siitä, että joku 50 000 allekirjoitusta tulisi kovin helposti. Toisaalta onhan tässä puoli vuotta aikaa. Heitämme myös medialle ison haasteen kansalaisaloitteeseemme liittyen heti kun presidentinvaalit ovat ohi.</p><p>Pitemmittä puheitta tervemenoa tutustumaan ja sähköisesti allekirjoittamaan aloite! Aloitteen lukemisessa perusteluineen voi tovi mennä, mutta kehitystyökin kesti ainakin neljäkymmentä vuotta. Pieneksi kiihdytykseksi&nbsp;sama insertti, minkä laitoin aiemmin Facebookiin:</p><p><em>&quot;Onko Suomesta mahdollista tehdä yrittäjän paratiisi, köyhän taivas ja keskiluokan unelma &ndash; kyllä on, jos minulta kysytään!</em></p><p><em>Ongelma vain on siinä, että minulta ja kaltaisiltani ei nykysysteemissä koskaan kysytä. Mutta hyvät ystävät, mitäs jos vastattaisiin silti? Laitetaanko asiat itse itsellemme kuntoon niin yrittäjälle, köyhälle kuin keskiluokallekin, jokaiselle suomalaiselle ja lopuksi sossunkin ovi ikuiseen säppiin &ndash;</em></p><p><em>sitä perkelettä kun ei sitten enää tarvita!!!?</em></p><p><em>Kansalaispalkka nyt! -kansalaisaloite odottaa (sähköistä) allekirjoitustasi!</em></p><p><em>t. Petri Hirvimäki</em></p><p><em>(ps. valtaholistipoliitikot, väärät virkamiehet, ay-politrukit ja yritystukisisäpiiriläiset&hellip; ei se teidän onnelanne taida enää olla&hellip;?)&quot;</em></p><p><u><strong><em><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2884" target="_blank">https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2884</a></em></strong></u></p><p>&nbsp;</p><p><em>***</em></p><p><strong>Allekirjoittelemisiin hyvät blogini lukijat!</strong></p><p>&nbsp;</p><p><em>***</em></p><p>19.1.2018</p><p>Kalervonkatu, Jyväskylä</p><p>Petri Hirvimäki</p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p><u><a href="https://www.youtube.com/channel/UCLv_-mb8kIVDRAw-gUULvEg/videos?view_as=subscriber" target="_blank">&quot;Hirvimäki Political&quot; -videoblogini Youtubessa</a></u></p><p><u><a href="http://nukkuvat.fi/" target="_blank">Nukkuvien puolue - Nukkuvat (ml. kannattajakorttikeräys)</a></u></p><p><u><a href="http://www.petrihirvimaki.com/" target="_blank">petrihirvimaki.com</a></u></p><p><u><a href="http://www.permanto.fi/web/alfatv/player/vod?assetId=4918981" target="_blank">TV-haastattelu (presidenttiehdokas)</a></u></p><p><u><a href="http://unitaskansanliike.net/" target="_blank">Unitas kansanliike</a></u></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansalaisaloitteemme Kansalaispalkka nyt! on tänään julkaistu. 

Esittelemme suomalaisille "Nukkuvien kansalaispalkkamallin" 800/400 €/kk, joka pohjautuu paljolti jo kolmen vuoden takaiseen työhömme ensin Unitas kansanliikkeessä. Kansalaisaloitteessa on lainsäädännöllinen puoli tuotu eri tasolla esille kuin aikaisemmin mitä olemme esittäneet.

Uskomme kansalaispalkkamme pärjäävän erinomaisen hyvin vertailussa Vihreiden "perustulolle" 560/0 €/kk ja Kokoomuksen "perustilille" 600/0 €/kk. Eikä kyse ole vain rahasta ja sossun oven sulkemisesta, vaan siitä, että Nukkuvien kansalaispalkkamalli on kokonaisuus mitä muut eivät ole - oikeastaan kansalaispalkkamme on itse osa suuremmasta kokonaisuudesta. Aloitteessamme on myöskin juttuja, joita kukaan toinen ei ole Suomessa aiemmin esittänyt. Tarkemmat perustelut löytyvät aloitteesta ja palataan niihin täälläkin myöhemmin.

Tiedän omasta kokemuksestani, että olen nykysysteemin mielestä jatkuvasti "väärä mies" omassa isänmaassani esittämään yhtään mitään yhteiskunnalliseen kehittämiseen liittyvää. Siksi meillä Nukkuvilla ja itselläni ei ole harhakuvitelmia siitä, että joku 50 000 allekirjoitusta tulisi kovin helposti. Toisaalta onhan tässä puoli vuotta aikaa. Heitämme myös medialle ison haasteen kansalaisaloitteeseemme liittyen heti kun presidentinvaalit ovat ohi.

Pitemmittä puheitta tervemenoa tutustumaan ja sähköisesti allekirjoittamaan aloite! Aloitteen lukemisessa perusteluineen voi tovi mennä, mutta kehitystyökin kesti ainakin neljäkymmentä vuotta. Pieneksi kiihdytykseksi sama insertti, minkä laitoin aiemmin Facebookiin:

"Onko Suomesta mahdollista tehdä yrittäjän paratiisi, köyhän taivas ja keskiluokan unelma – kyllä on, jos minulta kysytään!

Ongelma vain on siinä, että minulta ja kaltaisiltani ei nykysysteemissä koskaan kysytä. Mutta hyvät ystävät, mitäs jos vastattaisiin silti? Laitetaanko asiat itse itsellemme kuntoon niin yrittäjälle, köyhälle kuin keskiluokallekin, jokaiselle suomalaiselle ja lopuksi sossunkin ovi ikuiseen säppiin –

sitä perkelettä kun ei sitten enää tarvita!!!?

Kansalaispalkka nyt! -kansalaisaloite odottaa (sähköistä) allekirjoitustasi!

t. Petri Hirvimäki

(ps. valtaholistipoliitikot, väärät virkamiehet, ay-politrukit ja yritystukisisäpiiriläiset… ei se teidän onnelanne taida enää olla…?)"

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2884

 

***

Allekirjoittelemisiin hyvät blogini lukijat!

 

***

19.1.2018

Kalervonkatu, Jyväskylä

Petri Hirvimäki

 

***

"Hirvimäki Political" -videoblogini Youtubessa

Nukkuvien puolue - Nukkuvat (ml. kannattajakorttikeräys)

petrihirvimaki.com

TV-haastattelu (presidenttiehdokas)

Unitas kansanliike

]]>
29 http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249429-kansalaispalkka-nyt-kansalaisaloite-haastaa-perustulon-ja-perustilin#comments Kansalaisaloite Kansalaispalkka Perustili Perustulo Fri, 19 Jan 2018 17:36:31 +0000 Petri Hirvimäki http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249429-kansalaispalkka-nyt-kansalaisaloite-haastaa-perustulon-ja-perustilin
Perustulo tekee työnteosta ja yrittämisestä riskittömämpää http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249100-perustulo-tekee-tyonteosta-ja-yrittamisesta-riskittomampaa <p><a href="https://www.verkkouutiset.fi/kai-mykkanen-enta-perustulo-tyohaluisille/">Kai Mykkänen: Entä perustulo työhaluisille?</a>&nbsp;(Verkkouutiset 12.01.2017) avaa ulkomaankauppa ja kehitysministerin ajatuksia aktiivimallista ja perustulosta. Hän toteaa, että jonkinlaisen perustulon suuntaan ollaan menossa, mutta pitää suurta kertamuutosta liian haastavana.</p><p>Uskon, että syy tähän on virheellisessä ajatusmallissa, jossa nyt voimaan tullut aktiivimalli tai perustulo ovat toistensa vaihtoehtoja. Allaoleva lainaus Mykkäseltä indikoisi tätä:</p><p><em>&quot;Elämäntilanteet vaihtelevat. 500 euroa voi riittää tietyissä tilanteissa opiskelijalle, mutta se voi olla mahdoton tilanne yksinhuoltajalle suuressa kaupungissa. Siksi tuki voi olla kohtuutonta puristaa samaan lukuun kaikille, vaikka tarveharkinta tarkoittaakin väistämättä jonkinlaista byrokratiaa.&quot;</em></p><p>Perustulon kannattajat eivät ehdota, että tuet puristettaisiin samaan lukuun kaikille, vaan että perustulo asetetaan sille tasolle, joka minimissään riittää kansalaisen toimeentuloon. <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-perustulomallini-paatavoitteet-martti-hetemaelle">Omassa perustulomallissani</a> tämä luku on 630 euroa kuukaudessa, neljännes tästä lapselle.</p><p>Tämän tason päälle voidaan toki maksaa harkinnanvaraista sosiaaliturvaa, ja sen osalta erilaiset aktiivimallit voivat olla perusteltuja (ja jopa nykyistä tiukempia), mutta olennaista on että minimitoimeentulo turvataan nollabyrokratialla. Tämä auttaa myös kohdistamaan TE-keskuksen resurssit paremmin - nyt jokaista TE-keskuksen virkailijaa kohti on 166 työtöntä (<a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-teki-koyhan-miehen-tanskan-mallin--yksi-oleellinen-palanen-puuttuu/qM5cXSqp">KL 13.1.2017</a>), perustulon myötä huomattavasti vähemmän, sillä TE-keskusten palvelujen käyttäminen muuttuisi vapaaehtoiseksi.</p><p>Suurin hyöty perustulosta tulee siitä, että se tekee valinnasta yrittämisen tai työnteon valitsemisesta sosiaaliturvan sijaan nykyistä riskittömämpää (kuvaliite). Nykymallissa sosiaaliturvalta yrittäjäksi tai osa-aikaiseen työhön siirtyminen on hyppy tuntemattomaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä kokonaisvaltainen sosiaaliturvauudistus on välttämätön.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kai Mykkänen: Entä perustulo työhaluisille? (Verkkouutiset 12.01.2017) avaa ulkomaankauppa ja kehitysministerin ajatuksia aktiivimallista ja perustulosta. Hän toteaa, että jonkinlaisen perustulon suuntaan ollaan menossa, mutta pitää suurta kertamuutosta liian haastavana.

Uskon, että syy tähän on virheellisessä ajatusmallissa, jossa nyt voimaan tullut aktiivimalli tai perustulo ovat toistensa vaihtoehtoja. Allaoleva lainaus Mykkäseltä indikoisi tätä:

"Elämäntilanteet vaihtelevat. 500 euroa voi riittää tietyissä tilanteissa opiskelijalle, mutta se voi olla mahdoton tilanne yksinhuoltajalle suuressa kaupungissa. Siksi tuki voi olla kohtuutonta puristaa samaan lukuun kaikille, vaikka tarveharkinta tarkoittaakin väistämättä jonkinlaista byrokratiaa."

Perustulon kannattajat eivät ehdota, että tuet puristettaisiin samaan lukuun kaikille, vaan että perustulo asetetaan sille tasolle, joka minimissään riittää kansalaisen toimeentuloon. Omassa perustulomallissani tämä luku on 630 euroa kuukaudessa, neljännes tästä lapselle.

Tämän tason päälle voidaan toki maksaa harkinnanvaraista sosiaaliturvaa, ja sen osalta erilaiset aktiivimallit voivat olla perusteltuja (ja jopa nykyistä tiukempia), mutta olennaista on että minimitoimeentulo turvataan nollabyrokratialla. Tämä auttaa myös kohdistamaan TE-keskuksen resurssit paremmin - nyt jokaista TE-keskuksen virkailijaa kohti on 166 työtöntä (KL 13.1.2017), perustulon myötä huomattavasti vähemmän, sillä TE-keskusten palvelujen käyttäminen muuttuisi vapaaehtoiseksi.

Suurin hyöty perustulosta tulee siitä, että se tekee valinnasta yrittämisen tai työnteon valitsemisesta sosiaaliturvan sijaan nykyistä riskittömämpää (kuvaliite). Nykymallissa sosiaaliturvalta yrittäjäksi tai osa-aikaiseen työhön siirtyminen on hyppy tuntemattomaan.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä kokonaisvaltainen sosiaaliturvauudistus on välttämätön.

]]>
4 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249100-perustulo-tekee-tyonteosta-ja-yrittamisesta-riskittomampaa#comments Aktiivimalli Perustulo TE-keskus Sat, 13 Jan 2018 19:38:46 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249100-perustulo-tekee-tyonteosta-ja-yrittamisesta-riskittomampaa
Moralistisen lässytyksen tie on jo kuljettu loppuun, perustulon aika on nyt! http://pmjamsa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248884-moralistisen-lassytyksen-tie-on-jo-kuljettu-loppuun-perustulon-aika-on-nyt <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palkkatyötä tuhoava ja sosiaalista kudosta hajottava neljäs teollinen vallankumous on alkanut. Miten tällaiseen tulevaisuuden horisontin epävarmuuden sankkaan sumuun kätkevään ja elämän perustoja järisyttävään kumoukseen olisi suhtauduttava?</p><p>&nbsp;</p><p>Vastaus on mielestäni pohjimmiltaan hyvin yksinkertainen: muutosta on ennemminkin syleiltävä kuin vastustettava. Kehittyineimpien yhteiskuntien kannattaa tehdä kaikkensa siirtyäkseen mahdollisimman nopeasti hiilenmustasta fossiilikapitalismista jälkiteolliseen aikakauteen. Aikamme megatrendien vyöryä vastaan voi toki käydä hyödytöntä viivytyssotaa, mutta se on tuomittu epäonnistumaan. Maailma näyttää uhkaavalta ja pelottavalta, mutta tunteellisesti vanhaan takertumalla ei saada mitään hyvää ja kestävää aikaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Mikä loppujen lopuksi on muuttumassa ja miten muutos näkyy konkreettisesti? Ehkä keskeisin tavallisen hallintoalamaisen elämässä jo nyt näkyvä muutos liittyy työhön ja sen vähenemiseen. Myöhään teollistuneen Suomenkin on hyväksyttävä, että teknologinen kehitys tulee todennäköisesti johtamaan siihen, että teollinen tuotantoprosessi automatisoituu lähes kokonaan. Muille aloille &ndash; esimerkiksi palveluihin &ndash; syntyy tuskin niin paljon korvaavia työpaikkoja, että täystyöllisyyttä tultaisiin ainakaan lähitulevaisuudessa saavuttamaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Jälkiteollinen aikakausi tulee siis hyvin todennäköisesti olemaan myös vakaan palkkatyön jälkeinen aikakausi. Suomessakin pitää alkaa hahmottelemaan ja rakentamaan jo nyt sellaisia instituutioita ja työn organisoinnin tapoja, jotka suojaavat ja voimaannuttavat ihmisiä pirstoutuneen työn maailmassa. Olisi vakavaa itsepetosta uskotella, että tulevaisuuden keskeisin yhteiskunnallinen subjekti olisi enää vakaa palkkatyöläinen. Kansantalouden työtunnit vähenevät, ja jos työn väheneminen ei satukaan koskemaan <em>juuri</em> <em>sinua juuri nyt</em>, se koskettaa kyllä sinun lapsiasi. On lammasmaista pelkuruutta ummistaa silmät maailman muutokselta.</p><p>&nbsp;</p><p>Pyrittäessä sopeutumaan muutokseen minkäänlainen talonpoikaisesta mentaliteetista kumpuava moralismi, kuolasuinen keppipolitiikka tai edes sankarihaudoilta saarnattava talouden talvisota eivät auta yhtään mitään. Hallituksen säätämä idioottimainen aktiivimalli kuitenkin osoittaa valitettavan hyvin, että porvarillisessa yhteiskunta-analyysissa kaikki palautuu yksilöihin: ei ole mitään rakenteellisia kriisejä, on vain liian hyvään totutettuja lurjusmaisia ja röyhkeitä työttömiä, jotka kyynisesti kalkyloiden ovat tahallaan jättäytyneet kunnollisen ja työteliään kansanosan eläteiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Jotain kokoomuslaisesta maailmankuvasta kertoo se, että kokoomusherrat Vartiainen ja Mykkänen näkevät ihmisen ennen kaikkea tuotannon tekijänä, siirreltävänä resurssina, joka voidaan repiä juuriltaan ja pakottaa muuttamaan toiselle paikkakunnalle, jos siellä sattuisi olemaan tarjolla jokin TE-keskuksen järjestämä huippuhyödyllinen kurssi. Vaikkapa sellainen, jossa konsultti kertoo tavan kansalle, miten kuka tahansa voi kehittyä työttömästä luuserista oman elämänsä jarisarasvuoksi. Näin valtiovallan toimenpitein luodaan kysyntää <a href="http://pmjamsa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182900-hyvinvointieetoksesta-paskanjauhantatalouteen"><u>paskanjauhantataloudelle</u></a>, ja konsulttien lompakot sen kuin lihoavat entisestään.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta mikä sitten auttaa neljänteen teolliseen vallankumoukseen sopeutumisessa, jos ei parjaamani moralistinen &rdquo;aktivointipolitiikka&rdquo;? Rationaalisin ratkaisu jälkiteollistuvan yhteiskunnan ongelmiin löytyy perustulosta. Perustulo kannustaisi hakeutumaan pirstoutuneille työmarkkinoille, osa-aikatöihin, kokeilemaan (kevyt)yrittäjyyttä tai tekemään vaikka jonkinlaista digitaalista silpputyötä. Perustulo myös vapauttaisi ihmiset pakosta myydä työvoimaansa polkuhintaan saturoituneilla työmarkkinoilla. Tämän lisäksi se parantaisi työvoiman neuvotteluasemaa suhteessa pääomaan. Perustulon käyttöönotto helpottaisi myös osuuskuntatoiminnan ja muiden nykyään marginaalisten työn organisoinnin muotojen kokeilemista ja kehittämistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Perustulon käyttöönotolle on myös vankkoja makrotaloudellisia perusteluita. Tuotannon automatisoituessa teolliset työpaikat vähenevät entisestään ja valtaosa uusista työpaikoista tulee todennäköisesti olemaan osa-aikaisia ja huonosti palkattuja palvelualan työpaikkoja. Tämän johdosta palkkatulojen osuus kansantulosta alati pienenee, ja kansantaloudet ja koko kapitalistinen järjestelmä kohtaavat ongelman: mistä syntyy efektiivinen kysyntä, joka pitää talouden rattaat pyörimässä ja rahan liikkeessä? Viime vuosikymmeninä länsimaissa tätä palkkatulojen jatkuvasta pienenemisestä johtuvaa ongelmaa on pyritty ratkaisemaan finanssikapitalismin keinoin eli velkaantumisastetta nostaen, mutta tämäkin pakotie alkaa olla loppuun käyty, sillä maailma hukkuu jo velkaan &ndash; niin yksityiseen kuin julkiseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Palkkatyön tarjoama institutionaalinen suojakuori ollaan lyömässä hajalle. Tästä on saatu jo esimakua esimerkiksi digitaalisen alustatalouden ja nollatuntisopimusten muodossa. Tätä kehityskulkua ei välttämättä kannata ehdoin tahdoin vastustaa. On kuitenkin otettava huomioon, että kun tulevaisuudessa työtä ei riitä kaikille, on perustarpeiden tyydyttämiseen käytettävän rahan tultava suurelle osalle kansaa yksinkertaisesti jostain muusta kuin vakituisesta palkkatyöstä.</p><p>&nbsp;</p><p>Perustulo on realistisin kuviteltavissa oleva keino vakituisen palkkatyön jälkeisen aikakauden sosiaalipoliittisten haasteiden ratkaisuun. Perustulon rahoittaminen ei fiat-rahan aikakaudella ole kovinkaan kummoinen ongelma &ndash; rahaa voidaan luoda tyhjästä niin paljon kuin vain ikinä halutaan; raha ei ole niukka resurssi, toisin kuin pelottavaa vauhtia hupenevat uusiutumattomat luonnonvarat. Perustulo voitaisiin rahoittaa silkan rahan tyhjästä nyhtämisen lisäksi myös esimerkiksi verottamalla pääomatuloja nykyistä voimakkaammin, laittamalla robotit verolle sekä perimällä haittaveroja kaikesta tuotannosta ja kulutuksesta, joka ei ole hiilineutraalia ja ekologisesti kestävää.</p><p>&nbsp;</p><p>Moralistisen lässytyksen, talouden talvisota -retoriikan ja keppipolitiikan tympeä tie on jo kuljettu loppuun. Moralismin sijaan tarvitaan reformeja, jotka mahdollistavat aktiivisen kansalaisuuden, jonka keskeisin määre ei enää välttämättä ole palkkatyöläisyys. Hallitus tekee pahoihin virhearviointeihin ja silkkaan porvarilliseen moralismiin perustuvaa politiikkaa keskittymällä yksilöä kurmoottavaan aktiivimalliin, vaikka sen pitäisi tehdä sellaisia rakenteellisia reformeja, jotka pehmentävät siirtymää teollisen yhteiskunnan täystyöllisyydestä prekaarien työmarkkinoiden jälkiteolliseen yhteiskuntaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

 

Palkkatyötä tuhoava ja sosiaalista kudosta hajottava neljäs teollinen vallankumous on alkanut. Miten tällaiseen tulevaisuuden horisontin epävarmuuden sankkaan sumuun kätkevään ja elämän perustoja järisyttävään kumoukseen olisi suhtauduttava?

 

Vastaus on mielestäni pohjimmiltaan hyvin yksinkertainen: muutosta on ennemminkin syleiltävä kuin vastustettava. Kehittyineimpien yhteiskuntien kannattaa tehdä kaikkensa siirtyäkseen mahdollisimman nopeasti hiilenmustasta fossiilikapitalismista jälkiteolliseen aikakauteen. Aikamme megatrendien vyöryä vastaan voi toki käydä hyödytöntä viivytyssotaa, mutta se on tuomittu epäonnistumaan. Maailma näyttää uhkaavalta ja pelottavalta, mutta tunteellisesti vanhaan takertumalla ei saada mitään hyvää ja kestävää aikaan.

 

Mikä loppujen lopuksi on muuttumassa ja miten muutos näkyy konkreettisesti? Ehkä keskeisin tavallisen hallintoalamaisen elämässä jo nyt näkyvä muutos liittyy työhön ja sen vähenemiseen. Myöhään teollistuneen Suomenkin on hyväksyttävä, että teknologinen kehitys tulee todennäköisesti johtamaan siihen, että teollinen tuotantoprosessi automatisoituu lähes kokonaan. Muille aloille – esimerkiksi palveluihin – syntyy tuskin niin paljon korvaavia työpaikkoja, että täystyöllisyyttä tultaisiin ainakaan lähitulevaisuudessa saavuttamaan.

 

Jälkiteollinen aikakausi tulee siis hyvin todennäköisesti olemaan myös vakaan palkkatyön jälkeinen aikakausi. Suomessakin pitää alkaa hahmottelemaan ja rakentamaan jo nyt sellaisia instituutioita ja työn organisoinnin tapoja, jotka suojaavat ja voimaannuttavat ihmisiä pirstoutuneen työn maailmassa. Olisi vakavaa itsepetosta uskotella, että tulevaisuuden keskeisin yhteiskunnallinen subjekti olisi enää vakaa palkkatyöläinen. Kansantalouden työtunnit vähenevät, ja jos työn väheneminen ei satukaan koskemaan juuri sinua juuri nyt, se koskettaa kyllä sinun lapsiasi. On lammasmaista pelkuruutta ummistaa silmät maailman muutokselta.

 

Pyrittäessä sopeutumaan muutokseen minkäänlainen talonpoikaisesta mentaliteetista kumpuava moralismi, kuolasuinen keppipolitiikka tai edes sankarihaudoilta saarnattava talouden talvisota eivät auta yhtään mitään. Hallituksen säätämä idioottimainen aktiivimalli kuitenkin osoittaa valitettavan hyvin, että porvarillisessa yhteiskunta-analyysissa kaikki palautuu yksilöihin: ei ole mitään rakenteellisia kriisejä, on vain liian hyvään totutettuja lurjusmaisia ja röyhkeitä työttömiä, jotka kyynisesti kalkyloiden ovat tahallaan jättäytyneet kunnollisen ja työteliään kansanosan eläteiksi.

 

Jotain kokoomuslaisesta maailmankuvasta kertoo se, että kokoomusherrat Vartiainen ja Mykkänen näkevät ihmisen ennen kaikkea tuotannon tekijänä, siirreltävänä resurssina, joka voidaan repiä juuriltaan ja pakottaa muuttamaan toiselle paikkakunnalle, jos siellä sattuisi olemaan tarjolla jokin TE-keskuksen järjestämä huippuhyödyllinen kurssi. Vaikkapa sellainen, jossa konsultti kertoo tavan kansalle, miten kuka tahansa voi kehittyä työttömästä luuserista oman elämänsä jarisarasvuoksi. Näin valtiovallan toimenpitein luodaan kysyntää paskanjauhantataloudelle, ja konsulttien lompakot sen kuin lihoavat entisestään.

 

Mutta mikä sitten auttaa neljänteen teolliseen vallankumoukseen sopeutumisessa, jos ei parjaamani moralistinen ”aktivointipolitiikka”? Rationaalisin ratkaisu jälkiteollistuvan yhteiskunnan ongelmiin löytyy perustulosta. Perustulo kannustaisi hakeutumaan pirstoutuneille työmarkkinoille, osa-aikatöihin, kokeilemaan (kevyt)yrittäjyyttä tai tekemään vaikka jonkinlaista digitaalista silpputyötä. Perustulo myös vapauttaisi ihmiset pakosta myydä työvoimaansa polkuhintaan saturoituneilla työmarkkinoilla. Tämän lisäksi se parantaisi työvoiman neuvotteluasemaa suhteessa pääomaan. Perustulon käyttöönotto helpottaisi myös osuuskuntatoiminnan ja muiden nykyään marginaalisten työn organisoinnin muotojen kokeilemista ja kehittämistä.

 

Perustulon käyttöönotolle on myös vankkoja makrotaloudellisia perusteluita. Tuotannon automatisoituessa teolliset työpaikat vähenevät entisestään ja valtaosa uusista työpaikoista tulee todennäköisesti olemaan osa-aikaisia ja huonosti palkattuja palvelualan työpaikkoja. Tämän johdosta palkkatulojen osuus kansantulosta alati pienenee, ja kansantaloudet ja koko kapitalistinen järjestelmä kohtaavat ongelman: mistä syntyy efektiivinen kysyntä, joka pitää talouden rattaat pyörimässä ja rahan liikkeessä? Viime vuosikymmeninä länsimaissa tätä palkkatulojen jatkuvasta pienenemisestä johtuvaa ongelmaa on pyritty ratkaisemaan finanssikapitalismin keinoin eli velkaantumisastetta nostaen, mutta tämäkin pakotie alkaa olla loppuun käyty, sillä maailma hukkuu jo velkaan – niin yksityiseen kuin julkiseen.

 

Palkkatyön tarjoama institutionaalinen suojakuori ollaan lyömässä hajalle. Tästä on saatu jo esimakua esimerkiksi digitaalisen alustatalouden ja nollatuntisopimusten muodossa. Tätä kehityskulkua ei välttämättä kannata ehdoin tahdoin vastustaa. On kuitenkin otettava huomioon, että kun tulevaisuudessa työtä ei riitä kaikille, on perustarpeiden tyydyttämiseen käytettävän rahan tultava suurelle osalle kansaa yksinkertaisesti jostain muusta kuin vakituisesta palkkatyöstä.

 

Perustulo on realistisin kuviteltavissa oleva keino vakituisen palkkatyön jälkeisen aikakauden sosiaalipoliittisten haasteiden ratkaisuun. Perustulon rahoittaminen ei fiat-rahan aikakaudella ole kovinkaan kummoinen ongelma – rahaa voidaan luoda tyhjästä niin paljon kuin vain ikinä halutaan; raha ei ole niukka resurssi, toisin kuin pelottavaa vauhtia hupenevat uusiutumattomat luonnonvarat. Perustulo voitaisiin rahoittaa silkan rahan tyhjästä nyhtämisen lisäksi myös esimerkiksi verottamalla pääomatuloja nykyistä voimakkaammin, laittamalla robotit verolle sekä perimällä haittaveroja kaikesta tuotannosta ja kulutuksesta, joka ei ole hiilineutraalia ja ekologisesti kestävää.

 

Moralistisen lässytyksen, talouden talvisota -retoriikan ja keppipolitiikan tympeä tie on jo kuljettu loppuun. Moralismin sijaan tarvitaan reformeja, jotka mahdollistavat aktiivisen kansalaisuuden, jonka keskeisin määre ei enää välttämättä ole palkkatyöläisyys. Hallitus tekee pahoihin virhearviointeihin ja silkkaan porvarilliseen moralismiin perustuvaa politiikkaa keskittymällä yksilöä kurmoottavaan aktiivimalliin, vaikka sen pitäisi tehdä sellaisia rakenteellisia reformeja, jotka pehmentävät siirtymää teollisen yhteiskunnan täystyöllisyydestä prekaarien työmarkkinoiden jälkiteolliseen yhteiskuntaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
7 http://pmjamsa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248884-moralistisen-lassytyksen-tie-on-jo-kuljettu-loppuun-perustulon-aika-on-nyt#comments Hallituksen aktiivimalli Moralismi Perustulo Tue, 09 Jan 2018 16:55:00 +0000 Petri Jämsä http://pmjamsa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248884-moralistisen-lassytyksen-tie-on-jo-kuljettu-loppuun-perustulon-aika-on-nyt
”Passiivinen työtön” http://pekkaelonheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248825-passiivinen-tyoton <p><strong>Kohtuuton aktiivimalli</strong></p><p>Laskin vuodenvaihteessa vuoden 2017 tekemisiäni.&nbsp;</p><p>Olin alkuvuodesta Raahen Vihreiden puheenjohtaja ja kuntavaaliehdokas. Kunnallisia luottamustehtäviä tuosta ei seurannut.</p><p>Keväällä 2017 BIEN Finlandin puheenjohtaja Simo Ruottinen kuoli, ja minut valittiin BIEN Finlandin puheenjohtajaksi. Tehtävä on suuritöinen, koska Suomi ja Tampere järjestää BIENin seuraavan maailmankongressin 23.-26.8. 2018, ja olen myös tuon kongressin järjestelytoimikunnan varapuheenjohtaja.&nbsp;</p><p>Osallistuin vuonna 2017 Scifin maailmankongressiin Pasilassa ja perustulojärjestö BIENin Euroopan ja maailmankongresseihin Lissabonissa. 5+5 päivää englanninkielisiä esityksiä aamusta iltaan. Scifi-kongressi oli enemmän huvia - olen harrastanut scifiä koko ikäni. Lissabonissa taas tein hartiavoimin töitä Tampereen 2018 kongressin markkinoimiseksi. Molemmissa kongresseissa pidin useita englanninkielisiä puheenvuoroja.</p><p>Muita messuja, puhetilaisuuksia ja kokouksia kertyi vuoden mittaan 30-40, eli ainakin yhtä paljon kuin työskennellessäni IT-firman toimitusjohtajana 1986-92. Papin työssä sentään puheita kertyy enemmän. Eniten puhuin ja annoin haastatteluja perustulosta, mutta myös eutanasiasta, tuulivoimasta, tasa-arvoisesta avioliittolaista, pakolaisista, köyhyydestä, kirkon asemasta yhteiskunnassa jne.</p><p>Tämä alkanut vuosi näyttää vähintään yhtä kiireiseltä. Jatkan BIEN Finlandin puheenjohtajana, ja Tampereen maailmankongressin järjestelyt vievät kymmeniä työpäiviä. Perustulon takia osallistun SOSTEn ja sen jäsenjärjestöjen toimintaan erityisesti työllisyys- ja köyhyyskysymyksissä.</p><p>Tulin juuri valituksi Exitus ry:n varapuheenjohtajaksi. Tuossa tehtävässä osallistun meneillään oleviin eutanasia-kansalaisaloitteen valiokuntakuulemisiin ja johdan Exituksen puolesta mahdollisten lisäselvitysten valmistelua.</p><p>Näiden kahden vastuutehtävän lisäksi olen jäsenenä Vihreiden Miesten, Raahen Vihreiden ja Raahen Psyyken hallituksissa, ja tuen Pekka Haaviston vaalikampanjaa. Syksyllä ovat vuorossa seurakuntavaalit ja mahdollisesti maakuntavaalit.</p><p>Puhe- ja kokouspäiviä kertynee tänäkin vuonna 30-50, vaikka en löytäisi töitä.</p><p>Tästä kaikesta huolimatta, minä olen aktiivimallin mielestä &quot;passiivinen työtön&quot;, koska en saa mistään tehtävästä palkkaa.</p><p>Toki kaiken tämän päälle haen koko ajan täysipäivätyötä.</p><p>Käydessäni tänään TE-keskuksessa minulle annettiin 2 vaihtoehtoa välttyäkseni työttömyysturvan leikkauksilta. Ehdotetttiin, että menisin &quot;työkokeiluun&quot;. Vastasin, että minulle käy, jos voin tehdä sen joko Exituksessa tai BIEN Finlandissa. Se ei käy, koska työkokeilija ei voi olla oma pomonsa. Askarteluihin en lähde, koska minulla on mielekkäämpää tekemistä.</p><p>Viimeisenä oljenkortena tarjottiin sitä, että hakisin sairauslomaa. Kieltäydyin siitäkin, koska olen lievästi CP-vammainen, mutta en sairas. Olen työskennellyt IT-firman toimitusjohtajana, pappina ja opettajana, ja pystyn edelleen työskentelemään asiantuntijatehtävissä nykyterveydelläni. Ei minua muuten pyydettäisi järjestöjen vaativiin johtotehtäviin. Pystyn puhumaan sujuvasti ilman papereita suomeksi ja englanniksi, ja pärjään neuvotteluissa 3-5 muulla kielellä.</p><p>Mutta koska en saa tehtävistäni palkkaa, olen siis &quot;passiivinen työtön&quot;! Minusta tämä on kohtuutonta.</p><p>Teologisesti sanottuna (SINI)PERSKEKOn&nbsp;<strong>aktiivimalli on isästä perkeleestä.&nbsp;</strong>En ymmärrä, kuka täysjärkinen voi säätää tällaisia lakeja!</p><p><strong>Jälkikommentti</strong></p><p>Olin eilen 15. 2. kuultavana asiantuntijana eutanasta Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Pidin hyvän reilun 5 minuutin esittelypuheenvuoron ja minulle sallitussa 1 vastauspuheenvuorossa vastasin 4 kansanedustajien kysymykseen eutanasiasta. Puhuin tapani mukaan ilman papereita, koska sillä tavaslla saa paremman kontaktin kuulijoihin. Tuntui hyvältä&nbsp; edes 2 tuntia tulla kohdelluksi ihmisenä, eikä tyhmänä työttömänä.&nbsp;</p><p>Mutta tässäkin olin Exitus ryn työttömänä varapuheenjohtajana eriarvoisessa asemassa. Sairaanhoitajaliiton, Perushoitajaliiton ja muiden järjestöjen edustajat antavat lausunnon osana työtään. Ja Yliopistoista kutsutuille asiantuntijoille maksetaan yli 1000 &euro; lausunnon kirjoittamisesta ja kuultavana olosta.</p><p>Minä jouduin tekemään kaiken tuon ilmaiseksi. Eduskunta sentään maksaa matkakulut halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Aktiivimallin mukaan olen edelleen &quot;passiivinen työtön&quot;, koska en ole tehnyt palkkatyötä. Palkkiokseni jää vain se, että olen päässyt vaikuttamaan lainsäädäntötyöhön, ehkä jopa merkittävästi.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Kohtuuton aktiivimalli

Laskin vuodenvaihteessa vuoden 2017 tekemisiäni. 

Olin alkuvuodesta Raahen Vihreiden puheenjohtaja ja kuntavaaliehdokas. Kunnallisia luottamustehtäviä tuosta ei seurannut.

Keväällä 2017 BIEN Finlandin puheenjohtaja Simo Ruottinen kuoli, ja minut valittiin BIEN Finlandin puheenjohtajaksi. Tehtävä on suuritöinen, koska Suomi ja Tampere järjestää BIENin seuraavan maailmankongressin 23.-26.8. 2018, ja olen myös tuon kongressin järjestelytoimikunnan varapuheenjohtaja. 

Osallistuin vuonna 2017 Scifin maailmankongressiin Pasilassa ja perustulojärjestö BIENin Euroopan ja maailmankongresseihin Lissabonissa. 5+5 päivää englanninkielisiä esityksiä aamusta iltaan. Scifi-kongressi oli enemmän huvia - olen harrastanut scifiä koko ikäni. Lissabonissa taas tein hartiavoimin töitä Tampereen 2018 kongressin markkinoimiseksi. Molemmissa kongresseissa pidin useita englanninkielisiä puheenvuoroja.

Muita messuja, puhetilaisuuksia ja kokouksia kertyi vuoden mittaan 30-40, eli ainakin yhtä paljon kuin työskennellessäni IT-firman toimitusjohtajana 1986-92. Papin työssä sentään puheita kertyy enemmän. Eniten puhuin ja annoin haastatteluja perustulosta, mutta myös eutanasiasta, tuulivoimasta, tasa-arvoisesta avioliittolaista, pakolaisista, köyhyydestä, kirkon asemasta yhteiskunnassa jne.

Tämä alkanut vuosi näyttää vähintään yhtä kiireiseltä. Jatkan BIEN Finlandin puheenjohtajana, ja Tampereen maailmankongressin järjestelyt vievät kymmeniä työpäiviä. Perustulon takia osallistun SOSTEn ja sen jäsenjärjestöjen toimintaan erityisesti työllisyys- ja köyhyyskysymyksissä.

Tulin juuri valituksi Exitus ry:n varapuheenjohtajaksi. Tuossa tehtävässä osallistun meneillään oleviin eutanasia-kansalaisaloitteen valiokuntakuulemisiin ja johdan Exituksen puolesta mahdollisten lisäselvitysten valmistelua.

Näiden kahden vastuutehtävän lisäksi olen jäsenenä Vihreiden Miesten, Raahen Vihreiden ja Raahen Psyyken hallituksissa, ja tuen Pekka Haaviston vaalikampanjaa. Syksyllä ovat vuorossa seurakuntavaalit ja mahdollisesti maakuntavaalit.

Puhe- ja kokouspäiviä kertynee tänäkin vuonna 30-50, vaikka en löytäisi töitä.

Tästä kaikesta huolimatta, minä olen aktiivimallin mielestä "passiivinen työtön", koska en saa mistään tehtävästä palkkaa.

Toki kaiken tämän päälle haen koko ajan täysipäivätyötä.

Käydessäni tänään TE-keskuksessa minulle annettiin 2 vaihtoehtoa välttyäkseni työttömyysturvan leikkauksilta. Ehdotetttiin, että menisin "työkokeiluun". Vastasin, että minulle käy, jos voin tehdä sen joko Exituksessa tai BIEN Finlandissa. Se ei käy, koska työkokeilija ei voi olla oma pomonsa. Askarteluihin en lähde, koska minulla on mielekkäämpää tekemistä.

Viimeisenä oljenkortena tarjottiin sitä, että hakisin sairauslomaa. Kieltäydyin siitäkin, koska olen lievästi CP-vammainen, mutta en sairas. Olen työskennellyt IT-firman toimitusjohtajana, pappina ja opettajana, ja pystyn edelleen työskentelemään asiantuntijatehtävissä nykyterveydelläni. Ei minua muuten pyydettäisi järjestöjen vaativiin johtotehtäviin. Pystyn puhumaan sujuvasti ilman papereita suomeksi ja englanniksi, ja pärjään neuvotteluissa 3-5 muulla kielellä.

Mutta koska en saa tehtävistäni palkkaa, olen siis "passiivinen työtön"! Minusta tämä on kohtuutonta.

Teologisesti sanottuna (SINI)PERSKEKOn aktiivimalli on isästä perkeleestä. En ymmärrä, kuka täysjärkinen voi säätää tällaisia lakeja!

Jälkikommentti

Olin eilen 15. 2. kuultavana asiantuntijana eutanasta Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Pidin hyvän reilun 5 minuutin esittelypuheenvuoron ja minulle sallitussa 1 vastauspuheenvuorossa vastasin 4 kansanedustajien kysymykseen eutanasiasta. Puhuin tapani mukaan ilman papereita, koska sillä tavaslla saa paremman kontaktin kuulijoihin. Tuntui hyvältä  edes 2 tuntia tulla kohdelluksi ihmisenä, eikä tyhmänä työttömänä. 

Mutta tässäkin olin Exitus ryn työttömänä varapuheenjohtajana eriarvoisessa asemassa. Sairaanhoitajaliiton, Perushoitajaliiton ja muiden järjestöjen edustajat antavat lausunnon osana työtään. Ja Yliopistoista kutsutuille asiantuntijoille maksetaan yli 1000 € lausunnon kirjoittamisesta ja kuultavana olosta.

Minä jouduin tekemään kaiken tuon ilmaiseksi. Eduskunta sentään maksaa matkakulut halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Aktiivimallin mukaan olen edelleen "passiivinen työtön", koska en ole tehnyt palkkatyötä. Palkkiokseni jää vain se, että olen päässyt vaikuttamaan lainsäädäntötyöhön, ehkä jopa merkittävästi.

 

 

]]>
35 http://pekkaelonheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248825-passiivinen-tyoton#comments Kotimaa Aktiivimalli Hallituksen työttömyyspolitiikka Perustulo Työttömyys Mon, 08 Jan 2018 13:47:13 +0000 Pekka Elonheimo http://pekkaelonheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248825-passiivinen-tyoton
Perustilistä ja muista sosiaaliturvatileistä http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248725-perustilista-ja-muista-sosiaaliturvatileista <p>Eräässä nimeltä mainitsemattomassa kansalaisaloitteessa eräänä osavaatimuksena on perustilin nimellä kulkevan sosiaaliturvatilin luominen Suomen sosiaaliturvajärjestelmään. Aloitteessa oleva perustilin ominaisuuksien kuvaus on kuitenkin sekava ja osin ristiriitainen ja siitä on paikoitellen jopa vaikea nähdä, onko kyseessä minkäänlainen sosiaaliturvatili, koska sillä on aloitteen kertoman mukaan esimerkiksi seuraavat ominaisuudet: tililtä saa nostaa tuloverolla vähennettynä vapaasti alkupääoman ylittävät osuudet, tilin alkupääoman ylittävät osuudet saa nostaa eläkeiän alussa (redundanttia, koska nehän sai nostaa joka tapauksessa) ja tilin alkupääoman ylittävä osuus kuuluu perittävään varallisuuteen. Järjestelmässä ei siis ole oikeastaan minkäänlaisia tulontasauselementtejä eikä ole selvitetty, miten alkupääoman saldon alittavilta tileiltä tehtävät nostot rahoitetaan. Aloitteessa oletetaan, että ihmisillä olisi kannustimia täyttää tilin vajauksia silloin kun se on negatiivinen, mahdollisesti luottokelpoisuussyistä, mutta tällä ei tietenkään ole mitään merkitystä niille, jotka eivät pitkäaikaistyöttömyyden vuoksi pysty sitä tekemään. Monet ajattelevat myös sen verran rationaalisesti, että jos täydet haitat realisoituvat jo siitä, että jättää pienen osan velkoja maksamatta ja tätä ei hankalan tilanteen vuoksi voi välttää, miksei samalla jättäisi kaikkia velkoja maksamatta!</p><p>Jotta tiliä saisi sanoa sosiaaliturvatiliksi tavallisen säästötilin sijasta, sen tulee sosiaalisuuteen viittaavan nimensä mukaisesti olla yhteiskunnallinen lakisääteinen instituutio kuten nykyisetkin työttömyys- ja eläkevakuutukset ovat. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka tilin saldo olisi positiivinen, eli sillä olisi alkupääomaa enemmän varoja, sinne olisi pakko säästää rahaa eikä nostaa sieltä, mikäli sillä hetkellä on riittävät ansio- tai pääomatulot. Tällöin voidaan varmistaa tilin karttuminen ja estetään se, että rahat käytettäisiin kulutukseen tai sijoitettaisiin muualle. Henkilön kannalta etuna on se, että tililtä olisi työttömyyden sattuessa kohdalle jotakin nostettavaa ja että henkilöiden tai liittojen ei kannattaisi sopia palkkoja niin alhaisiksi, että niistä ei riittäisi elämiseen tilin pakollisen kartuttamisen jälkeenkään. Ilman tätä pidäkettä tilille ei todennäköisesti karttuisi kenelläkään mitään: pienituloisilla siksi, että palkka olisi optimoitu korkeintaan kädestä suuhun elämiseen ja suurituloisilla siksi, että heillä olisi parempia paikkoja olemassa mihin rahansa laittaa.</p><p>Sitten tulee kyseeseen myös tulontasauselementit, eli miten kohdella sosiaaliturvatilejä, joiden saldo on negatiivinen tai niitä tilejä, joiden saldo on positiivinen ja huomattavan korkealla. On selvää, että järjestelmässä on oltava tapoja, miten negatiivisia tilin saldoja annetaan anteeksi, jo aloitteessakin mainittiin, että eräs kohta, jossa negatiivisen saldon saa anteeksi, on eläkeiän saavuttaminen. Jostakin pitää kuitenkin ottaa rahat tätä varten ja eräs aloitteessa mainitsematon, mutta varmasti käytännön toteutuksissa huomioitava mahdollisuus olisi, että jos perustilin saldo olisi korkea, sinne tehtävistä pakkotalletuksista verotettaisiin tai sosialisoitaisiin pois osa tai perustili laitettaisiin negatiiviselle korolle. Olisi myös mahdollista, ettei perustilin saldoa saisi periä vaan ne konfiskoitaisiin valtiolle henkilön kuollessa kuten nykyäänkin yksittäisen henkilön eläkemaksut menevät muiden henkilöiden nautittaviksi, mikäli kuolee ennen eläkeikää. Tyypillinen tilanne voisi olla esimerkiksi sellainen, että perustilille pakkotalletettaisiin 200 euroa, mutta perustilin saldo karttuisi vain 100 eurolla, toisen 100 euron mennessä joidenkin negatiivisella saldolla olevien perustilien täyttämiseksi, jotka täyttävät anteeksiantoehdot. Eläkeiän saavuttamisen lisäksi kannattaisi harkita muitakin velkajärjestelytyyppisiä anteeksiantoehtoja, joilla toivottomasti ylivelkaisesta perustilin saldosta pääsisi eroon jo työiässä esimerkiksi tilanteissa, joissa olisi uudelleen onnekkaasti työllistynyt täyspäiväisesti pitkän tai keskipitkän työttömyysjakson jälkeen.</p><p>Yllä oleva ei tarkoita sitä, että itse kannattaisin perustilijärjestelmän käyttöönottoa. Mielestäni sosiaalivakuutukset ovat paljon oikeudenmukaisempia tapoja yhteiskunnallisten tuloerojen tasaukseen ja elämäntilannekohtaiseen siltausrahoitukseen. Tietysti unohtamatta työntekijöiden edunvalvontaa. Toisaalta, kuten eräässä aikaisemmassa blogikirjoitusessani huomioin, Suomessa on olemassa monilla ammattialoilla työehtosopimusten vuoksi <a href="http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222845-lomaraha-on-oikeastaan-yksivuotinen-sosiaaliturvatili" target="_blank">lomarahan nimellä tunnettu yksivuotinen sosiaaliturvatili</a>.</p> Eräässä nimeltä mainitsemattomassa kansalaisaloitteessa eräänä osavaatimuksena on perustilin nimellä kulkevan sosiaaliturvatilin luominen Suomen sosiaaliturvajärjestelmään. Aloitteessa oleva perustilin ominaisuuksien kuvaus on kuitenkin sekava ja osin ristiriitainen ja siitä on paikoitellen jopa vaikea nähdä, onko kyseessä minkäänlainen sosiaaliturvatili, koska sillä on aloitteen kertoman mukaan esimerkiksi seuraavat ominaisuudet: tililtä saa nostaa tuloverolla vähennettynä vapaasti alkupääoman ylittävät osuudet, tilin alkupääoman ylittävät osuudet saa nostaa eläkeiän alussa (redundanttia, koska nehän sai nostaa joka tapauksessa) ja tilin alkupääoman ylittävä osuus kuuluu perittävään varallisuuteen. Järjestelmässä ei siis ole oikeastaan minkäänlaisia tulontasauselementtejä eikä ole selvitetty, miten alkupääoman saldon alittavilta tileiltä tehtävät nostot rahoitetaan. Aloitteessa oletetaan, että ihmisillä olisi kannustimia täyttää tilin vajauksia silloin kun se on negatiivinen, mahdollisesti luottokelpoisuussyistä, mutta tällä ei tietenkään ole mitään merkitystä niille, jotka eivät pitkäaikaistyöttömyyden vuoksi pysty sitä tekemään. Monet ajattelevat myös sen verran rationaalisesti, että jos täydet haitat realisoituvat jo siitä, että jättää pienen osan velkoja maksamatta ja tätä ei hankalan tilanteen vuoksi voi välttää, miksei samalla jättäisi kaikkia velkoja maksamatta!

Jotta tiliä saisi sanoa sosiaaliturvatiliksi tavallisen säästötilin sijasta, sen tulee sosiaalisuuteen viittaavan nimensä mukaisesti olla yhteiskunnallinen lakisääteinen instituutio kuten nykyisetkin työttömyys- ja eläkevakuutukset ovat. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka tilin saldo olisi positiivinen, eli sillä olisi alkupääomaa enemmän varoja, sinne olisi pakko säästää rahaa eikä nostaa sieltä, mikäli sillä hetkellä on riittävät ansio- tai pääomatulot. Tällöin voidaan varmistaa tilin karttuminen ja estetään se, että rahat käytettäisiin kulutukseen tai sijoitettaisiin muualle. Henkilön kannalta etuna on se, että tililtä olisi työttömyyden sattuessa kohdalle jotakin nostettavaa ja että henkilöiden tai liittojen ei kannattaisi sopia palkkoja niin alhaisiksi, että niistä ei riittäisi elämiseen tilin pakollisen kartuttamisen jälkeenkään. Ilman tätä pidäkettä tilille ei todennäköisesti karttuisi kenelläkään mitään: pienituloisilla siksi, että palkka olisi optimoitu korkeintaan kädestä suuhun elämiseen ja suurituloisilla siksi, että heillä olisi parempia paikkoja olemassa mihin rahansa laittaa.

Sitten tulee kyseeseen myös tulontasauselementit, eli miten kohdella sosiaaliturvatilejä, joiden saldo on negatiivinen tai niitä tilejä, joiden saldo on positiivinen ja huomattavan korkealla. On selvää, että järjestelmässä on oltava tapoja, miten negatiivisia tilin saldoja annetaan anteeksi, jo aloitteessakin mainittiin, että eräs kohta, jossa negatiivisen saldon saa anteeksi, on eläkeiän saavuttaminen. Jostakin pitää kuitenkin ottaa rahat tätä varten ja eräs aloitteessa mainitsematon, mutta varmasti käytännön toteutuksissa huomioitava mahdollisuus olisi, että jos perustilin saldo olisi korkea, sinne tehtävistä pakkotalletuksista verotettaisiin tai sosialisoitaisiin pois osa tai perustili laitettaisiin negatiiviselle korolle. Olisi myös mahdollista, ettei perustilin saldoa saisi periä vaan ne konfiskoitaisiin valtiolle henkilön kuollessa kuten nykyäänkin yksittäisen henkilön eläkemaksut menevät muiden henkilöiden nautittaviksi, mikäli kuolee ennen eläkeikää. Tyypillinen tilanne voisi olla esimerkiksi sellainen, että perustilille pakkotalletettaisiin 200 euroa, mutta perustilin saldo karttuisi vain 100 eurolla, toisen 100 euron mennessä joidenkin negatiivisella saldolla olevien perustilien täyttämiseksi, jotka täyttävät anteeksiantoehdot. Eläkeiän saavuttamisen lisäksi kannattaisi harkita muitakin velkajärjestelytyyppisiä anteeksiantoehtoja, joilla toivottomasti ylivelkaisesta perustilin saldosta pääsisi eroon jo työiässä esimerkiksi tilanteissa, joissa olisi uudelleen onnekkaasti työllistynyt täyspäiväisesti pitkän tai keskipitkän työttömyysjakson jälkeen.

Yllä oleva ei tarkoita sitä, että itse kannattaisin perustilijärjestelmän käyttöönottoa. Mielestäni sosiaalivakuutukset ovat paljon oikeudenmukaisempia tapoja yhteiskunnallisten tuloerojen tasaukseen ja elämäntilannekohtaiseen siltausrahoitukseen. Tietysti unohtamatta työntekijöiden edunvalvontaa. Toisaalta, kuten eräässä aikaisemmassa blogikirjoitusessani huomioin, Suomessa on olemassa monilla ammattialoilla työehtosopimusten vuoksi lomarahan nimellä tunnettu yksivuotinen sosiaaliturvatili.

]]>
0 http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248725-perustilista-ja-muista-sosiaaliturvatileista#comments Ansisidonnainen työttömyysturva Perustili Perustulo Sosiaaliturvatili Sat, 06 Jan 2018 12:02:48 +0000 Mikko Nummelin http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248725-perustilista-ja-muista-sosiaaliturvatileista
Suomalaiset vero- ja tukirakenteet tekevät ihmisistä köyhiä systemaattisesti http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248637-suomalaiset-vero-ja-tukirakenteet-tekevat-ihmisista-koyhia-systemaattisesti <p>Jos ihmetellään sitä, miksi 40% kansan köyhimmistä omistaa saman kuin 7 rikkainta, ja miksi se köyhempi 40% maksaa 5000 milj. veroja vuodessa, ja 7 rikkainta vain 8 miljoonaa veroja vuodessa, niin...</p> <p>Ensinnäkin jokaisen elämä asumisineen ja ruokailuineen varmaan maksaa vähintään sen reilun tonnin kuussa, ja monien palkka ei ole kahta tonnia kummempi. Ero sen, joka tienaa 2k nettoa ja sen joka tienaa 5k nettoa on säästöpotentiaalissa 1k vs 4k/kk, eli 12k/vuosi tai 48k/vuosi. Nelinkertainen etenemä + kasvavien korkojen vaikutus. Lisäksi kaikkien pääomatuloveroprosentti on sama, oli varallisuutta sitten 10 euroa tai 10 miljoonaa.</p> <p>Toisekseen, kaikki suomalaiset vero- ja tukirakenteet ovat sellaisia, että ne pitävät vähäisen varallisuuden ihmiset vähäisessä varallisuudessa:</p> <p>Jos haluat säästää tv-luvasta ja et osta telkkaria, niin valtio asettaa mediamaksun, että ei, maksat silti 140e joka vuosi.</p> <p>Jos käytät autoa ja ostat pienen auton, jossa ajoneuvovero 92 euroa vuonna 2013, niin ei, 2017 vero on jo 171 euroa.</p> <p>Jos ajattelit tienaavasi enemmän rahaa käymällä enemmän töissä, niin ei, ansiotuloprosenttisi nousee jostain 30% -&gt; 40%.</p> <p>Jos ajattelit sijoittaa rikkaaksi ja teet voittoja, niin jokainen osinko verotetaan 25-30%, vaikka kurssit romahtaisi ensi vuonna, etkä ole edes tulouttamassa mitään vielä, vaan vasta kerrytät varallisuutta.</p> <p>Jos ajattelit säästää ja sijoittaa vähäkuluisiin ETF-rahastoihin ulkomailla, niin ei, EU kieltää sen, jos ei esitettä suomeksi.</p> <p>Jos ajattelit luottaa eläkejärjestelmään, Ilmariseen, joka riistää 25% sivukuluja työnantajaltasi, niin ei, ne rahat eivät ole allokoitu sinulle. Kuolet ennen hypoteettista eläkeikää ja joku 90-vuotias mummeli vie sinun eläkkeesi, jota säästit kun olit 30-vuotias. Vaikka itse säästämällä olisit voinut jäädä eläkkeelle jo 55v.</p> <p>Jos olisit koskaan missään oikeustilanteessa, paha avioero, myymäsi kämppä oli homeessa, tai joku tekaistu syyte tai muu, niin voit helposti ottaa takapakkia kymmeniä tuhansia euroja ja pilata koko säästörakenteen. Ja koska aloitat nollasta kerryttämään, niin varaa minkäänlaisiin virheisiin elämässä ei ole. Jos näet mitään ongelmia, juokse pois. Jos on olemassa mitään riskiä mistään ongelmista, sulje se riski. Kaikki pitää suorittaa täydellisesti ja virheettömästi. Köyhä ei voi luottaa vakuutuksiin, virastoihin tai mihinkään, jos siitä ei ole nimiä sitovasti alla.</p> <p>Jos olet missään välissä työtön tai opiskelija, kela pakottaa sinut käyttämään ruokaan ja asumiseen kaikki mitä olet näiden verojen ja systeemien alla kyennyt säästämään, käytännössä nollaten tilanteesi kunnes olet taas köyhä. Sitten kela tukisi sinua, ehkä. Miksi sitten edes maksaa veroissa näitä tukia ollenkaan, jos ne ovat käytännössä epäluotettavia? En minä halua maksaa niistä mitään sitten, jos niihin ei oikeasti voisi luottaa.</p> <p>Sen takia perustulo, että ihmisiä motivoitaisiin vaurastumaan hitaasti ajan kuluessa sukupolvelta toiselle, ja että veroissa maksettuun sosiaaliturvaan voisi luottaa, joten sitä voisi maksaakin veroissa nurisematta. Nyt osa ihmisistä sumplii voivansa yhtä hyvin juoda kaikki rahansa, koska mikä tahansa virheaskel elämässä kuitenkin nollaisi säästetyn varallisuuden, ellei ole saavuttanut taloudellisen riippumattomuuden alarajavarallisuuta, joka on laskentavasta riippuen 0.7-2 miljoonaa tuottavaa pääomaa.</p> <p>Sen takia minä kannatan oikeistolaisempaa politiikkaa, tai siis, saituripolitiikkaa. Sen takia minä haluan heittää ylet, tuulivoimatuet, teatterit, uimahallit, pallokentät, kehitysavut ja kaiken, mikä ei liity infraan, puolustukseen, järjestykseen, terveyteen, koulutukseen ja perusturvaan ulos budjetin ikkunasta markkinoiden kentille hakemaan rahoitusta, että ihmiset voivat maksimaalisesti omalla työllään ajaa omaa talouttaan kohti taloudellista riippumattomuutta, jolloin kaikki ovat joskus tulevaisuudessa kategorisesti rikkaita ja riippumattomia, ja kaikki politiikan kitinä taloudesta jää menneisyyteen, koska talous on vaan niin hyvä. Päivän sana pitää olla LEAN-politiikka. Lopetetaan tuhlaus ja töihin.</p> <p>Sillä keitä me olemme sanomaan yhteisönä, että joku metalliliiton minimipalkkaa 1608e/kk(?) tekevä kesätyöläinen haluaa rahoittaa tuulivoimaloita, teattereita, yleä, kehitysapua tai jotain risteilyaluksien yritystukia? Hän haluaa todennäköisemmin viisaudenhampaat pois suusta ja loput rahat säästöön osakkeisiin tai ASP-tilille ensiasuntoa varten, sekä järkevän eläkkeen, jota hän voi mittaroida ja kilpailuttaa. Hän on käytännössä kehitysapua ja tukea tarvitseva kohde 10 vuoden päästä mahdollisesti itsekin, jos vaikka tulisi lama. Ja kaiken järjen mukaan hänen pitäisi olla siihen oikeutettu valmistautumaan. Köyhällä, eli alle 0.7M varallisuuden ihmisellä, ei ole mitään velvollisuutta maksaa sellaisia asioita veroissa, joita valtion ei edes kuuluisi olla tekemässä alkuunkaan. Ensin pitää tehdä työt ja vaurastua, ja ruveta perseilemään vasta sitten. Suomen ongelma on nyt se, että se perseilee ensin velaksi, ja mitään suunnitelmaa tulevalle ei vaan ole. Kukaan ei ole koskaan kirjoittanut mitään &quot;Suomen varallisuussuunnitelma&quot; tai &quot;Varainhoidon perustuslaki&quot;.</p> <p>&nbsp;</p> <p><a href="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/seura-laski-seitsemalla-suomalaisella-varallisuutta-yhta-paljon-kuin-40-prosentilla-vahavaraisimmista-yhteensa/">https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/seura-laski-seitsemalla-suomalaisella-varallisuutta-yhta-paljon-kuin-40-prosentilla-vahavaraisimmista-yhteensa/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos ihmetellään sitä, miksi 40% kansan köyhimmistä omistaa saman kuin 7 rikkainta, ja miksi se köyhempi 40% maksaa 5000 milj. veroja vuodessa, ja 7 rikkainta vain 8 miljoonaa veroja vuodessa, niin...

Ensinnäkin jokaisen elämä asumisineen ja ruokailuineen varmaan maksaa vähintään sen reilun tonnin kuussa, ja monien palkka ei ole kahta tonnia kummempi. Ero sen, joka tienaa 2k nettoa ja sen joka tienaa 5k nettoa on säästöpotentiaalissa 1k vs 4k/kk, eli 12k/vuosi tai 48k/vuosi. Nelinkertainen etenemä + kasvavien korkojen vaikutus. Lisäksi kaikkien pääomatuloveroprosentti on sama, oli varallisuutta sitten 10 euroa tai 10 miljoonaa.

Toisekseen, kaikki suomalaiset vero- ja tukirakenteet ovat sellaisia, että ne pitävät vähäisen varallisuuden ihmiset vähäisessä varallisuudessa:

Jos haluat säästää tv-luvasta ja et osta telkkaria, niin valtio asettaa mediamaksun, että ei, maksat silti 140e joka vuosi.

Jos käytät autoa ja ostat pienen auton, jossa ajoneuvovero 92 euroa vuonna 2013, niin ei, 2017 vero on jo 171 euroa.

Jos ajattelit tienaavasi enemmän rahaa käymällä enemmän töissä, niin ei, ansiotuloprosenttisi nousee jostain 30% -> 40%.

Jos ajattelit sijoittaa rikkaaksi ja teet voittoja, niin jokainen osinko verotetaan 25-30%, vaikka kurssit romahtaisi ensi vuonna, etkä ole edes tulouttamassa mitään vielä, vaan vasta kerrytät varallisuutta.

Jos ajattelit säästää ja sijoittaa vähäkuluisiin ETF-rahastoihin ulkomailla, niin ei, EU kieltää sen, jos ei esitettä suomeksi.

Jos ajattelit luottaa eläkejärjestelmään, Ilmariseen, joka riistää 25% sivukuluja työnantajaltasi, niin ei, ne rahat eivät ole allokoitu sinulle. Kuolet ennen hypoteettista eläkeikää ja joku 90-vuotias mummeli vie sinun eläkkeesi, jota säästit kun olit 30-vuotias. Vaikka itse säästämällä olisit voinut jäädä eläkkeelle jo 55v.

Jos olisit koskaan missään oikeustilanteessa, paha avioero, myymäsi kämppä oli homeessa, tai joku tekaistu syyte tai muu, niin voit helposti ottaa takapakkia kymmeniä tuhansia euroja ja pilata koko säästörakenteen. Ja koska aloitat nollasta kerryttämään, niin varaa minkäänlaisiin virheisiin elämässä ei ole. Jos näet mitään ongelmia, juokse pois. Jos on olemassa mitään riskiä mistään ongelmista, sulje se riski. Kaikki pitää suorittaa täydellisesti ja virheettömästi. Köyhä ei voi luottaa vakuutuksiin, virastoihin tai mihinkään, jos siitä ei ole nimiä sitovasti alla.

Jos olet missään välissä työtön tai opiskelija, kela pakottaa sinut käyttämään ruokaan ja asumiseen kaikki mitä olet näiden verojen ja systeemien alla kyennyt säästämään, käytännössä nollaten tilanteesi kunnes olet taas köyhä. Sitten kela tukisi sinua, ehkä. Miksi sitten edes maksaa veroissa näitä tukia ollenkaan, jos ne ovat käytännössä epäluotettavia? En minä halua maksaa niistä mitään sitten, jos niihin ei oikeasti voisi luottaa.

Sen takia perustulo, että ihmisiä motivoitaisiin vaurastumaan hitaasti ajan kuluessa sukupolvelta toiselle, ja että veroissa maksettuun sosiaaliturvaan voisi luottaa, joten sitä voisi maksaakin veroissa nurisematta. Nyt osa ihmisistä sumplii voivansa yhtä hyvin juoda kaikki rahansa, koska mikä tahansa virheaskel elämässä kuitenkin nollaisi säästetyn varallisuuden, ellei ole saavuttanut taloudellisen riippumattomuuden alarajavarallisuuta, joka on laskentavasta riippuen 0.7-2 miljoonaa tuottavaa pääomaa.

Sen takia minä kannatan oikeistolaisempaa politiikkaa, tai siis, saituripolitiikkaa. Sen takia minä haluan heittää ylet, tuulivoimatuet, teatterit, uimahallit, pallokentät, kehitysavut ja kaiken, mikä ei liity infraan, puolustukseen, järjestykseen, terveyteen, koulutukseen ja perusturvaan ulos budjetin ikkunasta markkinoiden kentille hakemaan rahoitusta, että ihmiset voivat maksimaalisesti omalla työllään ajaa omaa talouttaan kohti taloudellista riippumattomuutta, jolloin kaikki ovat joskus tulevaisuudessa kategorisesti rikkaita ja riippumattomia, ja kaikki politiikan kitinä taloudesta jää menneisyyteen, koska talous on vaan niin hyvä. Päivän sana pitää olla LEAN-politiikka. Lopetetaan tuhlaus ja töihin.

Sillä keitä me olemme sanomaan yhteisönä, että joku metalliliiton minimipalkkaa 1608e/kk(?) tekevä kesätyöläinen haluaa rahoittaa tuulivoimaloita, teattereita, yleä, kehitysapua tai jotain risteilyaluksien yritystukia? Hän haluaa todennäköisemmin viisaudenhampaat pois suusta ja loput rahat säästöön osakkeisiin tai ASP-tilille ensiasuntoa varten, sekä järkevän eläkkeen, jota hän voi mittaroida ja kilpailuttaa. Hän on käytännössä kehitysapua ja tukea tarvitseva kohde 10 vuoden päästä mahdollisesti itsekin, jos vaikka tulisi lama. Ja kaiken järjen mukaan hänen pitäisi olla siihen oikeutettu valmistautumaan. Köyhällä, eli alle 0.7M varallisuuden ihmisellä, ei ole mitään velvollisuutta maksaa sellaisia asioita veroissa, joita valtion ei edes kuuluisi olla tekemässä alkuunkaan. Ensin pitää tehdä työt ja vaurastua, ja ruveta perseilemään vasta sitten. Suomen ongelma on nyt se, että se perseilee ensin velaksi, ja mitään suunnitelmaa tulevalle ei vaan ole. Kukaan ei ole koskaan kirjoittanut mitään "Suomen varallisuussuunnitelma" tai "Varainhoidon perustuslaki".

 

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/seura-laski-seitsemalla-suomalaisella-varallisuutta-yhta-paljon-kuin-40-prosentilla-vahavaraisimmista-yhteensa/

]]>
5 http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248637-suomalaiset-vero-ja-tukirakenteet-tekevat-ihmisista-koyhia-systemaattisesti#comments Perustulo Tuloerot Verotus Fri, 05 Jan 2018 07:07:00 +0000 Juho Salo http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248637-suomalaiset-vero-ja-tukirakenteet-tekevat-ihmisista-koyhia-systemaattisesti
Pitäisikö nettovarallisuuden vaikuttaa sosiaaliturvatasoon? http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248527-pitaisiko-nettovarallisuuden-vaikuttaa-sosiaaliturvatasoon <p>Edellisessä kirjoituksessani&nbsp;<a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248406-tyottomyysturvaa-pitaa-leikata-vain-ylapaasta">Työttömyysturvaa pitää leikata vain yläpäästä</a>&nbsp;otin kantaa ansiosidonnaisen leikkaamisen puolesta - mielestäni veronmaksajien tehtävä ei ole ylläpitää entisten hyvätuloisten elintasoa, vaan elintason on sopeuduttava muuttuneeseen elämäntilanteeseen.&nbsp;Sekä kommenteissa, että muita kanavia pitkin sain kysymyksiä, että miten mielestäni asuntovelallisten kohdalla pitäisi toimia.</p><p>Vastasin, että mielestäni ansiosidonnainen voisi kestää vaikka sata päivää, ja laskea lineaarisesti niin, että ensimmäisenä työttömyyspäivänä ansiosidonnaisen määrä on 100%, ja viimeisenä nolla. Tämän päälle velallinen voi toki hakea lyhennysvapaata pankista, mutta jos työpaikkaa ei siunaudu, jossain vaiheessa asunto on mielestäni laitettava myyntiin.</p><p>Asunto on monille suomalaisille pyhä lehmä, ja tämä herätti jonkin verran vastustusta, mutta koitan avata näkökulmaani esimerkkien kautta:</p><p>Kansalainen A asuu omistusasunnossa, jonka hinta on 300 tuhatta, ja josta pankki omistaa puolet. A:lla ei ole säästöjä tai muita sijoituksia, joten hänen nettovarallisuutensa on 150 tuhatta.</p><p>Kansalainen B asuu vuokralla, ja hänellä on sijoituksia 150 tuhannen edestä, joten hänenkin nettovarallisuutensa on 150 tuhatta.</p><p>En näe mitään syytä, miksi työttömyys- tai sosiaaliturvajärjestelmämme pitäisi kohdella kansalaista A eri tavalla kuin kansalaista B. Näin nimittäin nykyään tapahtuu:&nbsp;<a href="http://www.kela.fi/toimeentulotuki-asumismenot">Asumismenot perustoimeentulotuessa</a>&nbsp;(kela.fi) osaa kertoa että tukea maksetaan kohtuullisen suuruisena vuokriin, mutta omistusasuntojen kohdalla hyväksyttäviä menoja ovat vain vastike, henkilökohtaisen asuntolainan korot ja asunnon hoitomenot.</p><p>Olen niitäkin ehdotuksia kuullut, että tasapuolisuuden vuoksi tuki pitäisi ylettää asuntolainan lyhennyksiin. Tämä tarkoittaisi sitä, että kansalaisille kertyisi varallisuutta sosiaaliturvasta, mikä ei varmasti ole tarkoituksenmukaista. Taloyhtiölainan korkomenoihin tuen voisi mielestäni ylettää.</p><p>&nbsp;</p><p>On toki perusteltua pohtia, mikä sosiaaliturvataso on ylipäätänsä sopiva henkilölle, joka voisi säästöillään elää useammankin vuoden - tai vaikka loppuelämänsä.&nbsp;Nykyinen ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmämme on siitä perverssi, että suurimpia ansiosidonnaisia nauttivat ovat lähes poikkeuksetta työttömistä ne, joilla on suurin nettovarallisuus.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka ajaa perustuloa aktiivimallin tilalle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Edellisessä kirjoituksessani Työttömyysturvaa pitää leikata vain yläpäästä otin kantaa ansiosidonnaisen leikkaamisen puolesta - mielestäni veronmaksajien tehtävä ei ole ylläpitää entisten hyvätuloisten elintasoa, vaan elintason on sopeuduttava muuttuneeseen elämäntilanteeseen. Sekä kommenteissa, että muita kanavia pitkin sain kysymyksiä, että miten mielestäni asuntovelallisten kohdalla pitäisi toimia.

Vastasin, että mielestäni ansiosidonnainen voisi kestää vaikka sata päivää, ja laskea lineaarisesti niin, että ensimmäisenä työttömyyspäivänä ansiosidonnaisen määrä on 100%, ja viimeisenä nolla. Tämän päälle velallinen voi toki hakea lyhennysvapaata pankista, mutta jos työpaikkaa ei siunaudu, jossain vaiheessa asunto on mielestäni laitettava myyntiin.

Asunto on monille suomalaisille pyhä lehmä, ja tämä herätti jonkin verran vastustusta, mutta koitan avata näkökulmaani esimerkkien kautta:

Kansalainen A asuu omistusasunnossa, jonka hinta on 300 tuhatta, ja josta pankki omistaa puolet. A:lla ei ole säästöjä tai muita sijoituksia, joten hänen nettovarallisuutensa on 150 tuhatta.

Kansalainen B asuu vuokralla, ja hänellä on sijoituksia 150 tuhannen edestä, joten hänenkin nettovarallisuutensa on 150 tuhatta.

En näe mitään syytä, miksi työttömyys- tai sosiaaliturvajärjestelmämme pitäisi kohdella kansalaista A eri tavalla kuin kansalaista B. Näin nimittäin nykyään tapahtuu: Asumismenot perustoimeentulotuessa (kela.fi) osaa kertoa että tukea maksetaan kohtuullisen suuruisena vuokriin, mutta omistusasuntojen kohdalla hyväksyttäviä menoja ovat vain vastike, henkilökohtaisen asuntolainan korot ja asunnon hoitomenot.

Olen niitäkin ehdotuksia kuullut, että tasapuolisuuden vuoksi tuki pitäisi ylettää asuntolainan lyhennyksiin. Tämä tarkoittaisi sitä, että kansalaisille kertyisi varallisuutta sosiaaliturvasta, mikä ei varmasti ole tarkoituksenmukaista. Taloyhtiölainan korkomenoihin tuen voisi mielestäni ylettää.

 

On toki perusteltua pohtia, mikä sosiaaliturvataso on ylipäätänsä sopiva henkilölle, joka voisi säästöillään elää useammankin vuoden - tai vaikka loppuelämänsä. Nykyinen ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmämme on siitä perverssi, että suurimpia ansiosidonnaisia nauttivat ovat lähes poikkeuksetta työttömistä ne, joilla on suurin nettovarallisuus.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka ajaa perustuloa aktiivimallin tilalle.

]]>
30 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248527-pitaisiko-nettovarallisuuden-vaikuttaa-sosiaaliturvatasoon#comments Aktiivimalli Ansiosidonnainen Perustulo Sosiaaliturva Tue, 02 Jan 2018 16:55:28 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248527-pitaisiko-nettovarallisuuden-vaikuttaa-sosiaaliturvatasoon
Työttömyysturvaa pitää leikata vain yläpäästä http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248406-tyottomyysturvaa-pitaa-leikata-vain-ylapaasta <p>Hallitus&nbsp;yhdisti noin 700 000 suomalaista vastustamaan aktiivimallia, <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005506689.html">antaen näin vahvan aseen vasemmiston käsiin</a>&nbsp;(HS 30.12.2017). Mallin suurin virhe oli siinä, että se otti kaikilta, eikä antanut kenellekään mitään - hallituksemme ei ymmärtänyt, että työttömät eivät ole tulotasoltaan homogeeninen joukko, vaan kaksi ääripäätä ja jotain sen välissä.&nbsp;</p><p>Ensimmäisessä ääripää ovat he, jotka eivät ole riittävän vahvoja vaatimaan nykyjärjestelmästämme kaiken mikä heille kuuluisi, sekä nuoret, jotka eivät ole päässeet kiinni työelämään. Tämä joukko nauttii alle tuhannen euron kuukausittaisi tukia, ja mikä tahansa työpaikka parantaa heidän elintasoaan.</p><p>Toisessa ääripäässä ovat he, jotka osaavat pelata järjestelmää tai nauttivat merkittävää ansiosidonnaista työttömyysturvaa - molemmilla keinoilla tuet nousevat yli 2000 euroon kuussa. Maksimia ei tiedä kukaan, mutta kuvaavia uutisia aiheesta on kirjoitettu, esim.&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-8038728">Viiden tonnin kuukausipalkka ei kelvannut: &quot;Purjehduskausikin alkaa pian&quot;</a>&nbsp;(Yle&nbsp;3.6.2015)</p><p>Oma <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-perustulomallini-paatavoitteet-martti-hetemaelle">perustulomallini</a> on rakennettu yhteistyössä ensimmäisen ääripään kanssa, ja palaute on ollut pelkästään positiivista - tuet eivät vähene, kaikesta työnteosta tulee kannattavaa, eikä TE-toimistoille tai Kelalle tarvitse selitellä enää mitään.</p><p>Toiselle ääripäälle minulta ei heru ymmärrystä - julkisen sektorin tehtävä ei ole tukea tämän yhteiskunnan hyväosaisia, jokainen yli 4000e kuukausipalkkaa nauttiva kykenee säästämään pahan päivän varalle ja muokkaamaan kulutustottumuksiaan uuden työpaikan hankkimiseen kuluvaksi ajaksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka tietää että:</p><p><em><strong>Hajota ja hallitse</strong>&nbsp;(lat.&nbsp;Divide et impera) on strategia, jossa hankitaan ja ylläpidetään valtaa hajottamalla valtakeskittymät useampaan osaan, jotta niillä olisi yksinään vähemmän vaikutusvaltaa kuin yhdessä.&nbsp;Rooman valtakunta&nbsp;käytti menetelmää hallitakseen imperiumia.&nbsp;</em>(<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hajota_ja_hallitse">Wikipedia</a>)</p><p>&nbsp;</p><p>PS. tulonjaon trendi on ollut hyväosaisia työttömiä suosiva jo tovin, esim:&nbsp;<a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/perusturvan-outo-rahanjako-koyhimmat-tyottomat-saavat-jotain-hyvaosaisimmat-moninkertaisesti/">Perusturvan outo rahanjako: köyhimmät työttömät saavat jotain, hyväosaisimmat moninkertaisesti</a>&nbsp;(SK&nbsp;8.5.2012)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus yhdisti noin 700 000 suomalaista vastustamaan aktiivimallia, antaen näin vahvan aseen vasemmiston käsiin (HS 30.12.2017). Mallin suurin virhe oli siinä, että se otti kaikilta, eikä antanut kenellekään mitään - hallituksemme ei ymmärtänyt, että työttömät eivät ole tulotasoltaan homogeeninen joukko, vaan kaksi ääripäätä ja jotain sen välissä. 

Ensimmäisessä ääripää ovat he, jotka eivät ole riittävän vahvoja vaatimaan nykyjärjestelmästämme kaiken mikä heille kuuluisi, sekä nuoret, jotka eivät ole päässeet kiinni työelämään. Tämä joukko nauttii alle tuhannen euron kuukausittaisi tukia, ja mikä tahansa työpaikka parantaa heidän elintasoaan.

Toisessa ääripäässä ovat he, jotka osaavat pelata järjestelmää tai nauttivat merkittävää ansiosidonnaista työttömyysturvaa - molemmilla keinoilla tuet nousevat yli 2000 euroon kuussa. Maksimia ei tiedä kukaan, mutta kuvaavia uutisia aiheesta on kirjoitettu, esim. Viiden tonnin kuukausipalkka ei kelvannut: "Purjehduskausikin alkaa pian" (Yle 3.6.2015)

Oma perustulomallini on rakennettu yhteistyössä ensimmäisen ääripään kanssa, ja palaute on ollut pelkästään positiivista - tuet eivät vähene, kaikesta työnteosta tulee kannattavaa, eikä TE-toimistoille tai Kelalle tarvitse selitellä enää mitään.

Toiselle ääripäälle minulta ei heru ymmärrystä - julkisen sektorin tehtävä ei ole tukea tämän yhteiskunnan hyväosaisia, jokainen yli 4000e kuukausipalkkaa nauttiva kykenee säästämään pahan päivän varalle ja muokkaamaan kulutustottumuksiaan uuden työpaikan hankkimiseen kuluvaksi ajaksi.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka tietää että:

Hajota ja hallitse (lat. Divide et impera) on strategia, jossa hankitaan ja ylläpidetään valtaa hajottamalla valtakeskittymät useampaan osaan, jotta niillä olisi yksinään vähemmän vaikutusvaltaa kuin yhdessä. Rooman valtakunta käytti menetelmää hallitakseen imperiumia. (Wikipedia)

 

PS. tulonjaon trendi on ollut hyväosaisia työttömiä suosiva jo tovin, esim: Perusturvan outo rahanjako: köyhimmät työttömät saavat jotain, hyväosaisimmat moninkertaisesti (SK 8.5.2012)

]]>
45 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248406-tyottomyysturvaa-pitaa-leikata-vain-ylapaasta#comments Aktiivimalli Ansiosidonnainen Perustulo Perusturva Sun, 31 Dec 2017 12:46:55 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248406-tyottomyysturvaa-pitaa-leikata-vain-ylapaasta
Sosialismiin Antero Vartian viitoittamalla tiellä http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247507-sosialismiin-antero-vartian-viitoittamalla-tiella <p>Antero Vartia on jo jonkin aikaa halunnut siirtää osan palkoista yrityksiltä valtion maksettavaksi, <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712122200597500_pi.shtml">viimeksi Marjaana Toimisen Steal my job -podcastissa</a>.</p><p>Ensi kuulemalta idea kuulostaa niin älyvapaalta, että se voi tulla ainoastaan oikeistolta (ml. oikeistovihreät). Toisaalta oikeiston mielestä veroja pitäisi leikata, toisaalta valtion menoja pitäisi lisätä maksamalla niistä yksityissektorin työntekijöiden palkkoja. Tämä yhtälö ei toimi, joten todennäköisesti uudet, puoliksi valtion maksamat palkat olisivat kokonaisuudessaan entisiä pienempiä. Tällöin ostovoima laskisi, sekä tuloverokertymä että välillisten verojen kertymä pienentyisivät, valtio ei voisi maksaa osuuttaan palkoista ja palkkoja pitäisi leikata lisää.</p><p>Tarkemmin ajatellen Vartian idea ei välttämättä olekaan niin huono. Idea voi toimia, jos luovutaan verojen vähentämisestä. Pienemmät palkat merkitsevät suurempia voittoja yritksille, mutta nämä yritysten voitot voidaan sosialisoida nostamalla yritysverotusta. Valtio voi sitten jakaa näin kerätyt verot palkkatukena työntekijöille. Vartian ehdotus johtaa siis luontevasti eräänlaiseen sosialismiin, tai ainakin valtiokapitalismiin. Tämä Vartian ideoima sosialismi olisi jonkin verran demokraattisempi kuin nykyjärjestelmä, koska palkkataso ei enää määräytyisi yksinomaan työntantajan tarjouksen perusteella, vaan osittain parlamentaristisesti.</p><p>Ongelma voikin olla siinä, kuinka saada työnantajat luopumaan yksinvallastaan tehdä palkkatarjous. Myös markkinaliberaalille tämä malli voi olla vastenmielinen, koska siinä tehokkaammat yritykset joutuvat maksamaan vähemmän tehokkaiden palkkoja. Tämä vähentäisi teknisen kehityksen ja tuotannon virtaviivaistamisen kannustimia.</p><p>Toisaalta työntantajat ovat aina taistelleet tuotannon tehostamista vastaan. Palkkojen nostaminen on yksi tehokkaimmista tavoista pitää yllä luovaa tuhota ja siivota markkinoilta pois heikommat yritykset. Työnantajat ovat kuitenkin aina pyrkineet nostamaan palkkoja mahdollisimman vähän, eli hidastamaan tältä osin kapitalismin kehitystä. Vartian ehdottama sosialismi/valtiokapitalismi voisi hidastaa kapitalismin evoluutiota, mutta tämä hidastaminen ei ole välttämättä ristiriidassa kapitalistien intressien kanssa. Sitäpaitsi on mahdollista, että kapitalismin innovaatiopontentiaali alkaa joka tapauksessa olla loppuun ammennettu. Siitä antaa osviittaa se, että länsimaissa kolmen prosentin talouskasvua pidetään nykyään erinomaisena. Mikäli työnantajat menettävät pysyvästi uskonsa nopeaan talouskasvuun, suurin osa heistä saattaa kääntyä kannattamaan jonkinlaista sosialismia tai valtiokapitalismia.</p><p>&nbsp;</p><p>Antti Rautiainen</p><p>Myös aiheesta:</p><p>Perustulo ja työn tarjonta<br /><a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214927-perustulo-ja-tyon-tarjonta">http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214927-perustulo-ja-tyon-tarjonta</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Antero Vartia on jo jonkin aikaa halunnut siirtää osan palkoista yrityksiltä valtion maksettavaksi, viimeksi Marjaana Toimisen Steal my job -podcastissa.

Ensi kuulemalta idea kuulostaa niin älyvapaalta, että se voi tulla ainoastaan oikeistolta (ml. oikeistovihreät). Toisaalta oikeiston mielestä veroja pitäisi leikata, toisaalta valtion menoja pitäisi lisätä maksamalla niistä yksityissektorin työntekijöiden palkkoja. Tämä yhtälö ei toimi, joten todennäköisesti uudet, puoliksi valtion maksamat palkat olisivat kokonaisuudessaan entisiä pienempiä. Tällöin ostovoima laskisi, sekä tuloverokertymä että välillisten verojen kertymä pienentyisivät, valtio ei voisi maksaa osuuttaan palkoista ja palkkoja pitäisi leikata lisää.

Tarkemmin ajatellen Vartian idea ei välttämättä olekaan niin huono. Idea voi toimia, jos luovutaan verojen vähentämisestä. Pienemmät palkat merkitsevät suurempia voittoja yritksille, mutta nämä yritysten voitot voidaan sosialisoida nostamalla yritysverotusta. Valtio voi sitten jakaa näin kerätyt verot palkkatukena työntekijöille. Vartian ehdotus johtaa siis luontevasti eräänlaiseen sosialismiin, tai ainakin valtiokapitalismiin. Tämä Vartian ideoima sosialismi olisi jonkin verran demokraattisempi kuin nykyjärjestelmä, koska palkkataso ei enää määräytyisi yksinomaan työntantajan tarjouksen perusteella, vaan osittain parlamentaristisesti.

Ongelma voikin olla siinä, kuinka saada työnantajat luopumaan yksinvallastaan tehdä palkkatarjous. Myös markkinaliberaalille tämä malli voi olla vastenmielinen, koska siinä tehokkaammat yritykset joutuvat maksamaan vähemmän tehokkaiden palkkoja. Tämä vähentäisi teknisen kehityksen ja tuotannon virtaviivaistamisen kannustimia.

Toisaalta työntantajat ovat aina taistelleet tuotannon tehostamista vastaan. Palkkojen nostaminen on yksi tehokkaimmista tavoista pitää yllä luovaa tuhota ja siivota markkinoilta pois heikommat yritykset. Työnantajat ovat kuitenkin aina pyrkineet nostamaan palkkoja mahdollisimman vähän, eli hidastamaan tältä osin kapitalismin kehitystä. Vartian ehdottama sosialismi/valtiokapitalismi voisi hidastaa kapitalismin evoluutiota, mutta tämä hidastaminen ei ole välttämättä ristiriidassa kapitalistien intressien kanssa. Sitäpaitsi on mahdollista, että kapitalismin innovaatiopontentiaali alkaa joka tapauksessa olla loppuun ammennettu. Siitä antaa osviittaa se, että länsimaissa kolmen prosentin talouskasvua pidetään nykyään erinomaisena. Mikäli työnantajat menettävät pysyvästi uskonsa nopeaan talouskasvuun, suurin osa heistä saattaa kääntyä kannattamaan jonkinlaista sosialismia tai valtiokapitalismia.

 

Antti Rautiainen

Myös aiheesta:

Perustulo ja työn tarjonta
http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214927-perustulo-ja-tyon-tarjonta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
11 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247507-sosialismiin-antero-vartian-viitoittamalla-tiella#comments Antero Vartia Kapitalismi Perustulo Robottikapitalismi Sosialismi Tue, 12 Dec 2017 13:51:00 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247507-sosialismiin-antero-vartian-viitoittamalla-tiella
Turhasta työstä kieltäytyvät ovat nykypäivän aseistakieltäytyjiä http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244515-turhasta-tyosta-kieltaytyvat-ovat-nykypaivan-aseistakieltaytyjia <p>Keisarin vaateparren kyseenalaistaja on aina joko lapsi tai se tavallista kansaa härnäävä kiusanhenki, ja ankaran protestanttisen työmoraalin omaksunutta kansaa ei voisi juuri paremmin härnätä kuin kyseenalaistamalla, miksi töitä joutuu ylipäätään tekemään maailmassa, jonka yksi keskeisiä ongelmia on nimenomaan ylituotanto.</p><p>Tämä nähtiin jälleen <a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/14102017/art-2000005405564.html">Ossi Nymanin haastattelusta</a> (HS 14.10.17) syntyneessä kohussa.</p><p>39-vuotias esikoiskirjailija pitää suurinta osaa palkkatöistä turhina. Nyman kyseenalaistaa järjestelmän, jossa ihmiset pakotetaan ja houkutellaan täyttämään ensin elämänsä tarkoituksettomalla työntekemisellä, ja sitten täyttämään syntyvä tyhjä olo tavaralla ja kuluttamisella.</p><p>Nyman on täysin oikeassa. Vallitseva talousjärjestelmämme on jo kuollut, vaikka sitä ei vielä yleisesti tunnustetakaan: järjestelmän elävä ruumis kouristelee vielä pankkikriisistä toiseen, mutta mätäneminen on jo alkanut. Pohjimmiltaan kaiken mahdollisen yksityistämiseen perustuneen järjestelmän laajentuminen onnistui niin kauan kun maailmassa riitti yksityistettävää, ja järjestelmän aiheuttamat haitat saatiin tungettua pois silmistä ja pois mielestä. Kumpikaan ei vain enää ole kauaa mahdollista, vaikka yksityiseen omistukseen siirrettävissä olevan omaisuuden vähentyminen onkin saanut Suomessakin rikkaat silmäilemään himokkaasti kaikkia jäljellä olevia julkisia palveluita.</p><p>Viimeisen naulan järjestelmämme arkkuun tulee naulaamaan tekoälyn ja automaation yleistyminen. Oppivat koneet pystyvät oppimaan jatkuvasti, eivätkä ne unohda koskaan. Ihminen ei pysty enää kilpailemaan likimainkaan samassa sarjassa. Muutaman vuosikymmenen kuluttua yhä useammalle ammatille käy kuten riksakuskeille on käynyt: taksiauton kanssa on turha kilpailla, paitsi hinnalla.</p><p>Seuraavien muutamien vuosikymmenten aikana tulemme siirtymään sekä pikkuhiljaa että suurin rysäyksin kohti yhteiskuntaa, jossa suurella osalla ihmisiä ei ole mitään toivoakaan mielekkäistä palkkatöistä. Samaan aikaan kiihtyvä ekokatastrofi tekee myös yhä useammille entistä selvemmäksi, että monet jäljellä olevat tehtävät ovat eettisesti kyseenalaisia. Kumpikin näistä kehityskuluista, automaatio ja ympäristökatastrofi, riittäisi yksinään muuttamaan perustavanlaatuisesti suhteemme työntekoon ja siihen, mikä oikeastaan on tärkeää.</p><p>Kun ne tapahtuvat yhtäaikaa, muutos on käytännössä varma. Kysymys on lähinnä siitä, miten siihen suhtaudumme.</p><p>Mitä enemmän kouluttaudun ja näen maailmaa, sitä vakuuttuneempi olen siitä, että turhien töiden vieroksumiseen pitäisi pikemminkin kannustaa kuin siitä rankaista. Ihmislajin selviäminen on tällä hetkellä epäselvää suurelta osin juuri liiallisen työahkeruuden vuoksi: mitä useampi kilpailee esimerkiksi autonsa koolla, sitä vähemmiksi käyvät planeettamme resurssit.</p><p>Myöskään yksikään todella tärkeä työ ei vapaan markkinatalouden oloissa jäisi takuulla tekemättä, vaikka sitä tekemään ei ketään nälkäpalkalla saisikaan. Jos tekijöitä ei meinaa riittää, yritysten ja yhteiskunnan tulisi vain korottaa työstä maksettavaa korvausta kunnes tekijöitä löytyy. Osa nykyisin töistä toki jäisi tekemättä, mutta miten tärkeitä ne olisivat ensinkään? Teollisuusmaissa tehdyissä tutkimuksissa kun on havaittu toistuvasti, että huomattava osa - jopa 40 prosenttia - työntekijöistä pitää töitään lähes tai täysin merkityksettöminä.</p><p><br />Nymanin kaltaiset turhasta työstä kieltäytyvät ovat etujoukkoa. En väitä, että he olisivat parempia ihmisiä saati jotain valveutunutta etujoukkoa - mutta he eivät ole ainakaan sen itsekkäämpiä kuin ne asiantuntijat, jotka palkkion toivossa avustavat yrityksiä siirtohinnoittelussa ja muussa veronmaksajille <a href="http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/151441-sossupummeista-ja-muista-veronmaksuhalujen-nakertajista">muutamaa &quot;sossupummia&quot; huomattavan paljon suurempia vahinkoja aiheuttavassa, rikollisuuden rajoja hipovassa toiminnassa.</a> (Kirjoitin oheisen kirjoituksen liki päivälleen neljä vuotta sitten, mutta valitettavasti se on edelleen ajankohtainen.)</p><p>Ja väitänkin, että nyt puhumaan rohkaistuneet työstäkieltäytyjät tullaan muistamaan melko lailla samoin kuin ensimmäiset aseistakieltäytyjät muistetaan nykyään: ei vastuunpakoilijoina, laiskoina, tai vieroksujina kuten heitä aikanaan nimiteltiin, vaan mielestään epäeettisen järjestelmän tukemisesta kieltäytyvinä yksilöinä, jotka uskalsivat tulla julkisuuteen täysin tietoisina siitä verbaalisesta ristiinnaulitsemisesta, minkä aikalaiset aina suuntaavat yleisesti hyväksytyn ideologian kyseenalaistajia kohtaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keisarin vaateparren kyseenalaistaja on aina joko lapsi tai se tavallista kansaa härnäävä kiusanhenki, ja ankaran protestanttisen työmoraalin omaksunutta kansaa ei voisi juuri paremmin härnätä kuin kyseenalaistamalla, miksi töitä joutuu ylipäätään tekemään maailmassa, jonka yksi keskeisiä ongelmia on nimenomaan ylituotanto.

Tämä nähtiin jälleen Ossi Nymanin haastattelusta (HS 14.10.17) syntyneessä kohussa.

39-vuotias esikoiskirjailija pitää suurinta osaa palkkatöistä turhina. Nyman kyseenalaistaa järjestelmän, jossa ihmiset pakotetaan ja houkutellaan täyttämään ensin elämänsä tarkoituksettomalla työntekemisellä, ja sitten täyttämään syntyvä tyhjä olo tavaralla ja kuluttamisella.

Nyman on täysin oikeassa. Vallitseva talousjärjestelmämme on jo kuollut, vaikka sitä ei vielä yleisesti tunnustetakaan: järjestelmän elävä ruumis kouristelee vielä pankkikriisistä toiseen, mutta mätäneminen on jo alkanut. Pohjimmiltaan kaiken mahdollisen yksityistämiseen perustuneen järjestelmän laajentuminen onnistui niin kauan kun maailmassa riitti yksityistettävää, ja järjestelmän aiheuttamat haitat saatiin tungettua pois silmistä ja pois mielestä. Kumpikaan ei vain enää ole kauaa mahdollista, vaikka yksityiseen omistukseen siirrettävissä olevan omaisuuden vähentyminen onkin saanut Suomessakin rikkaat silmäilemään himokkaasti kaikkia jäljellä olevia julkisia palveluita.

Viimeisen naulan järjestelmämme arkkuun tulee naulaamaan tekoälyn ja automaation yleistyminen. Oppivat koneet pystyvät oppimaan jatkuvasti, eivätkä ne unohda koskaan. Ihminen ei pysty enää kilpailemaan likimainkaan samassa sarjassa. Muutaman vuosikymmenen kuluttua yhä useammalle ammatille käy kuten riksakuskeille on käynyt: taksiauton kanssa on turha kilpailla, paitsi hinnalla.

Seuraavien muutamien vuosikymmenten aikana tulemme siirtymään sekä pikkuhiljaa että suurin rysäyksin kohti yhteiskuntaa, jossa suurella osalla ihmisiä ei ole mitään toivoakaan mielekkäistä palkkatöistä. Samaan aikaan kiihtyvä ekokatastrofi tekee myös yhä useammille entistä selvemmäksi, että monet jäljellä olevat tehtävät ovat eettisesti kyseenalaisia. Kumpikin näistä kehityskuluista, automaatio ja ympäristökatastrofi, riittäisi yksinään muuttamaan perustavanlaatuisesti suhteemme työntekoon ja siihen, mikä oikeastaan on tärkeää.

Kun ne tapahtuvat yhtäaikaa, muutos on käytännössä varma. Kysymys on lähinnä siitä, miten siihen suhtaudumme.

Mitä enemmän kouluttaudun ja näen maailmaa, sitä vakuuttuneempi olen siitä, että turhien töiden vieroksumiseen pitäisi pikemminkin kannustaa kuin siitä rankaista. Ihmislajin selviäminen on tällä hetkellä epäselvää suurelta osin juuri liiallisen työahkeruuden vuoksi: mitä useampi kilpailee esimerkiksi autonsa koolla, sitä vähemmiksi käyvät planeettamme resurssit.

Myöskään yksikään todella tärkeä työ ei vapaan markkinatalouden oloissa jäisi takuulla tekemättä, vaikka sitä tekemään ei ketään nälkäpalkalla saisikaan. Jos tekijöitä ei meinaa riittää, yritysten ja yhteiskunnan tulisi vain korottaa työstä maksettavaa korvausta kunnes tekijöitä löytyy. Osa nykyisin töistä toki jäisi tekemättä, mutta miten tärkeitä ne olisivat ensinkään? Teollisuusmaissa tehdyissä tutkimuksissa kun on havaittu toistuvasti, että huomattava osa - jopa 40 prosenttia - työntekijöistä pitää töitään lähes tai täysin merkityksettöminä.


Nymanin kaltaiset turhasta työstä kieltäytyvät ovat etujoukkoa. En väitä, että he olisivat parempia ihmisiä saati jotain valveutunutta etujoukkoa - mutta he eivät ole ainakaan sen itsekkäämpiä kuin ne asiantuntijat, jotka palkkion toivossa avustavat yrityksiä siirtohinnoittelussa ja muussa veronmaksajille muutamaa "sossupummia" huomattavan paljon suurempia vahinkoja aiheuttavassa, rikollisuuden rajoja hipovassa toiminnassa. (Kirjoitin oheisen kirjoituksen liki päivälleen neljä vuotta sitten, mutta valitettavasti se on edelleen ajankohtainen.)

Ja väitänkin, että nyt puhumaan rohkaistuneet työstäkieltäytyjät tullaan muistamaan melko lailla samoin kuin ensimmäiset aseistakieltäytyjät muistetaan nykyään: ei vastuunpakoilijoina, laiskoina, tai vieroksujina kuten heitä aikanaan nimiteltiin, vaan mielestään epäeettisen järjestelmän tukemisesta kieltäytyvinä yksilöinä, jotka uskalsivat tulla julkisuuteen täysin tietoisina siitä verbaalisesta ristiinnaulitsemisesta, minkä aikalaiset aina suuntaavat yleisesti hyväksytyn ideologian kyseenalaistajia kohtaan.

]]>
21 http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244515-turhasta-tyosta-kieltaytyvat-ovat-nykypaivan-aseistakieltaytyjia#comments Aikuistyöttömyys Automaatio Ihmiskunnan tulevaisuus Ilmastonmuutos Perustulo Mon, 16 Oct 2017 09:58:07 +0000 Janne Korhonen http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244515-turhasta-tyosta-kieltaytyvat-ovat-nykypaivan-aseistakieltaytyjia
Työ, perustulo ja syrjäytyminen http://karkot.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244451-tyo-perustulo-ja-syrjaytyminen <p>Ideologisesti työtön kirjailija on elävä esimerkki perustulon tarpeellisuudesta. Hän on myös esimerkki niistä poluista, joille melko suuri osa pojista ajautuu. Tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa suuri osa pojista ajautuu työtehtäviin, jotka eivät vastaa heidän kykyjään. Tämä on seurausta koulusta, joka ei pysty ottamaan huomioon poikien tyttöjä hitaampaa psykologista ja biologista kehitystä.</p><p>Koulunkäynnin alussa kehitysero näkyy erona alku ja loppuvuonna syntyneiden välillä häiriökäyttäytymisessä. Ilmeisesti kehityseroista johtuu, että ADHD-diagnoosit näyttävät painottuvat loppuvuonna syntyneille. ADHD on tarkkaavaisuus ja yliaktiivisuus häiriö &ndash; ilmiö, josta muutama vuosikymmen sitten käytettiin nimitystä &rsquo;villi poika&rsquo; - ehkä kyse ei olekaan lapsen häiriöstä, vaan koulun.</p><p><strong>Roshan Chudal</strong> Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta kertoo Akatemian julkaisussa: &quot;Touko&ndash;elokuussa syntyneet lapset saivat ADHD-diagnoosin 37 prosenttia useammin ja syys&ndash;joulukuussa syntyneet 64 prosenttia useammin kuin tammi&ndash;huhtikuussa syntyneet lapset&quot;. Tutkimuksessa seurattiin 6136 koulutulokasta, jotka olivat saaneet ADHD-diagnoosin. Kaikista diagnoosin saaneista 85% oli poikia. Tutkimus on julkaistu The Lancet Psychiatry -lehdessä.</p><p>Kehityserot ja koulun sisällöt aiheuttavat mm. sen, että lukion oppilaista on vain 38% poikia. Yliopistoissa ollaan huolissaan siitä, kun on aloja, joilla on vielä enemmän mies- kuin naisopiskelijoita. Sen sijaan kukaan ei esimerkiksi ole huolissaan siitä, että lähes kaikki opettajaksi opiskelevat ovat naisia.</p><p>Blogin alkuun palatakseni - matala koulutus, pitkä työttömyys ja työttömän roolin sisäistäminen aiheuttavat yhteiskuntavastaisuutta ja ideologista työttömyyttä. Erityisesti tällaisen käyttäytymismallin omaksuvat pojat, jotka ovat ilman omaa syytään jääneet kykyjään vastaamattomalle koulutustasolle.</p><p>Uutena ongelmana on ns. tavallisten töiden häviäminen. Raskas ja yksitoikkoinen työ korvataan roboteilla. Ne ovat juuri niitä töitä, joihin opinto-ohjaajat ovat oppilaansa ohjanneet. &rsquo;Kädentaitoihin&rsquo; on perinteisesti ohjattu pojat, joiden koulumenestys on keskinkertaista huonompi ja jotka ovat aiheuttaneet ongelmia opetustilanteissa. Käytännössä suuri osa näistä kädentaitajista ei saa ensimmäistäkään työpaikkaa. Pelastuksena kasvojen menettämiseltä on ideologinen työttömyys: &rdquo;Kyllä varmaan työpaikkoja olisi, mutta en halua mennä mihinkään riistettäväksi&rdquo;.</p><p>Perustulo tulee olemaan keskeinen komponentti tulevaisuuden maailmaa rakennettaessa, kun automaatio vapauttaa resursseja vapaa-ajan suuntaan. Enää ei voi juoksuttaa ihmisiä työkkärissä tms., joka kontrolloi sitä, että ei varmasti ole tehnyt mitään työksi luettavaa - sellainen käytäntö on suorastaan absurdi. Absurdia on myös se, että he, jotka vaativat vastikkeellista tulonmuodostusta, vaativat myös tulon siirtojen varassa eläviltä täydellistä laiskistumista. Perustulo tarjoaa mahdollisuuden myös lyhyiden työtehtävien vastaanottamiselle, keikkatöille. Se tarjoaa myös mahdollisuuksia luovan työn tekijöille, kuten keksijöille, taiteilijoille ja kirjailijoille. Nämähän ovat töitä, joiden tekijöistä vain huippuja arvostetaan ja muut joutuvat taistelemaan toimeentulon kanssa. Perustulon myötä voi myös keskittyä omaehtoiseen opiskeluun ja itsensä kehittämiseen &ndash; työvoimatoimisto ei tulkitse opiskelua päätoimiseksi ja vie toimeentuloa.</p><p>Perustulon vastustajien pääargumentti on ihmisten velttous &ndash; jos rahaa saa tekemättä mitään, niin ei tee mitään. Tämä on väärä arvio ihmisen psyykestä. Ihminen (jokainen) pyrkii parempaan elämään ja työ mahdollistaa paremman elämän saavuttamisen. Se, että tällä hetkellä jotkut ovat näkevinään joidenkin työttömien työhaluttomuutta, johtuu yksinkertaisesti siitä, että työttömyysturvajärjestelmä ei anna mahdollisuuksia tehdä tarjolla olevaa uudenlaista työtä &ndash; järjestelmä passivoi. Työhaluttomuus ei ole yksilöiden vaan järjestelmän ongelma.</p><p>Toinen vasta-argumentti perustulolle on kalleus. Sekin on vähän suhteellista &ndash; Suomessa on eläkeläisiä noin 1,5 miljoonaa ja perustulon voi sisällyttää eläkkeeseen, muita helppoja kustannusten kannalta ovat opintotuet, maataloustuet yms., joihin perustulo voidaan rakentaa sisään. Palkansaajia ja yrittäjiä noin 2,5 miljoonaa, joilta perustulon osuus voidaan leikata verotuksella. Lasten määrä on noin 1,2 miljoonaa. Työttömiä on ehkä 200000 henkeä &ndash; osa korvauksista muutuisi perustuloksi. Ihmisten määrä, joka tulisi rasittamaan valtion taloutta olisi suhteellisen pieni. Perustulo voitaisiin toteuttaa lähes kustannusneutraalisti &ndash; tämä riippuu tietenkin siitä, kuinka suuri se on ja kuinka paljon eri ryhmät haluavat sen varjolla lisää hyvinvointia. Yksi määrittely perustulon määrälle olisi takuueläkkeen määrä.</p><p>Mikä järki perustulossa on, jos yhteiskunta ottaa sen pois tavalla tai toisella? Vastaus on yksinkertainen: kansalaisen joutuminen työttömäksi ei vie ihmisarvoa eikä omanarvontuntoa. Hän ei ole riippuvainen byrokratian rattaista, vaan voi keskittyä oman elämänsä kehittämiseen. Hän on oman elämänsä subjekti ei toimenpiteiden kohde. Toiseksi tulevaisuuden työelämä vaatii uudenlaisia ratkaisuja eikä ihmisiä voi jättää oman onnensa varaan.</p><p>Kolmanneksi perustulo takaa ihmisten oikeudenmukaisen kohtelun ja takaa samalla yhteiskuntarauhan säilymisen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ideologisesti työtön kirjailija on elävä esimerkki perustulon tarpeellisuudesta. Hän on myös esimerkki niistä poluista, joille melko suuri osa pojista ajautuu. Tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa suuri osa pojista ajautuu työtehtäviin, jotka eivät vastaa heidän kykyjään. Tämä on seurausta koulusta, joka ei pysty ottamaan huomioon poikien tyttöjä hitaampaa psykologista ja biologista kehitystä.

Koulunkäynnin alussa kehitysero näkyy erona alku ja loppuvuonna syntyneiden välillä häiriökäyttäytymisessä. Ilmeisesti kehityseroista johtuu, että ADHD-diagnoosit näyttävät painottuvat loppuvuonna syntyneille. ADHD on tarkkaavaisuus ja yliaktiivisuus häiriö – ilmiö, josta muutama vuosikymmen sitten käytettiin nimitystä ’villi poika’ - ehkä kyse ei olekaan lapsen häiriöstä, vaan koulun.

Roshan Chudal Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta kertoo Akatemian julkaisussa: "Touko–elokuussa syntyneet lapset saivat ADHD-diagnoosin 37 prosenttia useammin ja syys–joulukuussa syntyneet 64 prosenttia useammin kuin tammi–huhtikuussa syntyneet lapset". Tutkimuksessa seurattiin 6136 koulutulokasta, jotka olivat saaneet ADHD-diagnoosin. Kaikista diagnoosin saaneista 85% oli poikia. Tutkimus on julkaistu The Lancet Psychiatry -lehdessä.

Kehityserot ja koulun sisällöt aiheuttavat mm. sen, että lukion oppilaista on vain 38% poikia. Yliopistoissa ollaan huolissaan siitä, kun on aloja, joilla on vielä enemmän mies- kuin naisopiskelijoita. Sen sijaan kukaan ei esimerkiksi ole huolissaan siitä, että lähes kaikki opettajaksi opiskelevat ovat naisia.

Blogin alkuun palatakseni - matala koulutus, pitkä työttömyys ja työttömän roolin sisäistäminen aiheuttavat yhteiskuntavastaisuutta ja ideologista työttömyyttä. Erityisesti tällaisen käyttäytymismallin omaksuvat pojat, jotka ovat ilman omaa syytään jääneet kykyjään vastaamattomalle koulutustasolle.

Uutena ongelmana on ns. tavallisten töiden häviäminen. Raskas ja yksitoikkoinen työ korvataan roboteilla. Ne ovat juuri niitä töitä, joihin opinto-ohjaajat ovat oppilaansa ohjanneet. ’Kädentaitoihin’ on perinteisesti ohjattu pojat, joiden koulumenestys on keskinkertaista huonompi ja jotka ovat aiheuttaneet ongelmia opetustilanteissa. Käytännössä suuri osa näistä kädentaitajista ei saa ensimmäistäkään työpaikkaa. Pelastuksena kasvojen menettämiseltä on ideologinen työttömyys: ”Kyllä varmaan työpaikkoja olisi, mutta en halua mennä mihinkään riistettäväksi”.

Perustulo tulee olemaan keskeinen komponentti tulevaisuuden maailmaa rakennettaessa, kun automaatio vapauttaa resursseja vapaa-ajan suuntaan. Enää ei voi juoksuttaa ihmisiä työkkärissä tms., joka kontrolloi sitä, että ei varmasti ole tehnyt mitään työksi luettavaa - sellainen käytäntö on suorastaan absurdi. Absurdia on myös se, että he, jotka vaativat vastikkeellista tulonmuodostusta, vaativat myös tulon siirtojen varassa eläviltä täydellistä laiskistumista. Perustulo tarjoaa mahdollisuuden myös lyhyiden työtehtävien vastaanottamiselle, keikkatöille. Se tarjoaa myös mahdollisuuksia luovan työn tekijöille, kuten keksijöille, taiteilijoille ja kirjailijoille. Nämähän ovat töitä, joiden tekijöistä vain huippuja arvostetaan ja muut joutuvat taistelemaan toimeentulon kanssa. Perustulon myötä voi myös keskittyä omaehtoiseen opiskeluun ja itsensä kehittämiseen – työvoimatoimisto ei tulkitse opiskelua päätoimiseksi ja vie toimeentuloa.

Perustulon vastustajien pääargumentti on ihmisten velttous – jos rahaa saa tekemättä mitään, niin ei tee mitään. Tämä on väärä arvio ihmisen psyykestä. Ihminen (jokainen) pyrkii parempaan elämään ja työ mahdollistaa paremman elämän saavuttamisen. Se, että tällä hetkellä jotkut ovat näkevinään joidenkin työttömien työhaluttomuutta, johtuu yksinkertaisesti siitä, että työttömyysturvajärjestelmä ei anna mahdollisuuksia tehdä tarjolla olevaa uudenlaista työtä – järjestelmä passivoi. Työhaluttomuus ei ole yksilöiden vaan järjestelmän ongelma.

Toinen vasta-argumentti perustulolle on kalleus. Sekin on vähän suhteellista – Suomessa on eläkeläisiä noin 1,5 miljoonaa ja perustulon voi sisällyttää eläkkeeseen, muita helppoja kustannusten kannalta ovat opintotuet, maataloustuet yms., joihin perustulo voidaan rakentaa sisään. Palkansaajia ja yrittäjiä noin 2,5 miljoonaa, joilta perustulon osuus voidaan leikata verotuksella. Lasten määrä on noin 1,2 miljoonaa. Työttömiä on ehkä 200000 henkeä – osa korvauksista muutuisi perustuloksi. Ihmisten määrä, joka tulisi rasittamaan valtion taloutta olisi suhteellisen pieni. Perustulo voitaisiin toteuttaa lähes kustannusneutraalisti – tämä riippuu tietenkin siitä, kuinka suuri se on ja kuinka paljon eri ryhmät haluavat sen varjolla lisää hyvinvointia. Yksi määrittely perustulon määrälle olisi takuueläkkeen määrä.

Mikä järki perustulossa on, jos yhteiskunta ottaa sen pois tavalla tai toisella? Vastaus on yksinkertainen: kansalaisen joutuminen työttömäksi ei vie ihmisarvoa eikä omanarvontuntoa. Hän ei ole riippuvainen byrokratian rattaista, vaan voi keskittyä oman elämänsä kehittämiseen. Hän on oman elämänsä subjekti ei toimenpiteiden kohde. Toiseksi tulevaisuuden työelämä vaatii uudenlaisia ratkaisuja eikä ihmisiä voi jättää oman onnensa varaan.

Kolmanneksi perustulo takaa ihmisten oikeudenmukaisen kohtelun ja takaa samalla yhteiskuntarauhan säilymisen.

]]>
20 http://karkot.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244451-tyo-perustulo-ja-syrjaytyminen#comments Perustulo Työttömyys Sun, 15 Oct 2017 05:39:48 +0000 Kari Kotiranta http://karkot.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244451-tyo-perustulo-ja-syrjaytyminen
Perustulo ja kansalaisosinko ovat kaksi eri asiaa, ei sotketa niitä http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244427-perustulo-ja-kansalaisosinko-ovat-kaksi-eri-asiaa-ei-sotketa-niita <p><a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005408209.html">Perustulo tuo oikeuden yhteiseen varallisuuteen</a>&nbsp;(HS 14.10.2017):</p><p>&quot;Perustuloa ei pitäisi ajatella vain sosiaaliturvauudistuksena vaan jokaiselle kuuluvana sosiaalisena osinkona.&quot;</p><p>Vaikka Johanna Perkiön tarkoitus on hyvä, mielestäni hän ampuu kirjoituksellaan perustuloa jalkaan.</p><p>Perustulon realistisuus ja toteuttamiskelpoisuus nimittäin perustuu siihen, että se ei ota kantaa tulonjakokysymykseen, vaan se on vain jo olemassaolevien rakenteiden <strong>merkittävää</strong> tehostamista. Perustulolla on jo laaja kannatus monessa puolueessa, mutta käytännön toteutuksen edessä on lähinnä se, että jokainen puolue on leiponut malliinsa mukaan &quot;puolet petäjäistä&quot;- vihreät ympäristöverotusta, vasemmisto suurituloisten verotusta jne.</p><p><a href="http://www.libera.fi/perustili/perustili-nain-se-toimii/">Liberan perustilimallissa&nbsp;</a>(Libera.fi 10.12.2013) petäjäinen on palveluiden verokiilan pienetäminen ja kotitalouksien kannustaminen sijoittamiseen verohyödyin. Vaikka molemmat tavoitteet ovat mielestäni erittäin hyviä, ja kannatan mallia, monet puolueet suhtautuvat siihen varauksella, eli se voi olla poliittisesti epärealistinen - ikävä kyllä.</p><p><a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-perustulomallini-paatavoitteet-martti-hetemaelle">Oma perustulomallini</a>&nbsp;(AA 19.07.2017)&nbsp;on siitä vahva, että siinä petäjäistä ei ole, ja se on kustannusneutraali - puolueilla on siis vaikea keksiä syitä että &quot;miksi ei&quot;.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Pitkällä aikavälillä Perkiö on kuitenkin oikeassa siinä, että tulevaisuudessa maailma tarvitsee uuden keinon jakaa varallisuutta. Suurin syy tähän on se, että jos lineaarinen kehitys jatkuu, niin vuonna 2100 keskimääräisen työviikon pituus on 10-15 tuntia viikossa (kuvaliite), ja jos nykykehitys jatkuu, se tarkoittaa myös sitä, että ne kenellä töitä on, puskevat sitä sen 30-40 tuntia viikossa, mutta duunissa käy entistä harvempi.</p><p>Näkisin että kehitys on vääjäämätöntä, joten haave siitä että <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237561-tyota-on-riitettava-kaikille">kaikille riittäisi täyden työviikon verran tekemistä on turha</a> (AA 28.05.2017)</p><p>Ei kuitenkaan sotketa varallisuuden jakoa perustuloon, vaan kutsutaan sitä kansalaisosingoksi ja lähdetään muodostamaan sitä kun perustulo on jo toteutettu - <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203298-helikopterista-rahaa-sinullekin">kansalaisosingon aihio minulla on jo työn alla</a>&nbsp;(AA 24.09.2015)</p><p>Merkittävin ero perustulon ja kansalaisosingon välillä on siinä, että ensimmäinen maksetaan verotuloista, jälkimmäinen keskuspankin painokoneesta.</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä kokonaisvaltainen sosiaaliturvauudistus on Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävin yksittäinen hanke.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perustulo tuo oikeuden yhteiseen varallisuuteen (HS 14.10.2017):

"Perustuloa ei pitäisi ajatella vain sosiaaliturvauudistuksena vaan jokaiselle kuuluvana sosiaalisena osinkona."

Vaikka Johanna Perkiön tarkoitus on hyvä, mielestäni hän ampuu kirjoituksellaan perustuloa jalkaan.

Perustulon realistisuus ja toteuttamiskelpoisuus nimittäin perustuu siihen, että se ei ota kantaa tulonjakokysymykseen, vaan se on vain jo olemassaolevien rakenteiden merkittävää tehostamista. Perustulolla on jo laaja kannatus monessa puolueessa, mutta käytännön toteutuksen edessä on lähinnä se, että jokainen puolue on leiponut malliinsa mukaan "puolet petäjäistä"- vihreät ympäristöverotusta, vasemmisto suurituloisten verotusta jne.

Liberan perustilimallissa (Libera.fi 10.12.2013) petäjäinen on palveluiden verokiilan pienetäminen ja kotitalouksien kannustaminen sijoittamiseen verohyödyin. Vaikka molemmat tavoitteet ovat mielestäni erittäin hyviä, ja kannatan mallia, monet puolueet suhtautuvat siihen varauksella, eli se voi olla poliittisesti epärealistinen - ikävä kyllä.

Oma perustulomallini (AA 19.07.2017) on siitä vahva, että siinä petäjäistä ei ole, ja se on kustannusneutraali - puolueilla on siis vaikea keksiä syitä että "miksi ei". 

 

Pitkällä aikavälillä Perkiö on kuitenkin oikeassa siinä, että tulevaisuudessa maailma tarvitsee uuden keinon jakaa varallisuutta. Suurin syy tähän on se, että jos lineaarinen kehitys jatkuu, niin vuonna 2100 keskimääräisen työviikon pituus on 10-15 tuntia viikossa (kuvaliite), ja jos nykykehitys jatkuu, se tarkoittaa myös sitä, että ne kenellä töitä on, puskevat sitä sen 30-40 tuntia viikossa, mutta duunissa käy entistä harvempi.

Näkisin että kehitys on vääjäämätöntä, joten haave siitä että kaikille riittäisi täyden työviikon verran tekemistä on turha (AA 28.05.2017)

Ei kuitenkaan sotketa varallisuuden jakoa perustuloon, vaan kutsutaan sitä kansalaisosingoksi ja lähdetään muodostamaan sitä kun perustulo on jo toteutettu - kansalaisosingon aihio minulla on jo työn alla (AA 24.09.2015)

Merkittävin ero perustulon ja kansalaisosingon välillä on siinä, että ensimmäinen maksetaan verotuloista, jälkimmäinen keskuspankin painokoneesta.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä kokonaisvaltainen sosiaaliturvauudistus on Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävin yksittäinen hanke.

]]>
6 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244427-perustulo-ja-kansalaisosinko-ovat-kaksi-eri-asiaa-ei-sotketa-niita#comments Kansalaisosinko Perustili Perustulo Sat, 14 Oct 2017 12:22:18 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244427-perustulo-ja-kansalaisosinko-ovat-kaksi-eri-asiaa-ei-sotketa-niita