Työttömyys http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132402/all Sun, 20 May 2018 01:20:04 +0300 fi Etuuksien progressio ja uusi aluepolitiikka työttömyyttä vähentämään http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255562-etuuksien-progressio-ja-uusi-aluepolitiikka-tyottomyytta-vahentamaan <p>Susanna Koski on oikeassa. Lähtökohtaisesti ottaen jokaisella korkeasti koulutetulla suomalaisella on mahdollisuus päästä töihin. Se kuitenkin edellyttää, että henkilö on terve, alle 55-vuotias ja valmis muuttamaan pois kotiseudultaan.</p><p>Sairaat eivät kuuluisi työttömyyskortistoon vaan eläkkeelle tms. Pääosa Suomen työttömistä on kuitenkin terveitä ja alle 55-vuotiaita. Korkeakoulututkintokin heistä on tuhansilla, mutta silti he ovat työttömyyskortistossa. Miksi?</p><p>Yksi syy on ammatti. Kun on X-alan työtön, ei voi mennä Z-alan töihin, vaikka kyseessä olisi matalan koulutuksen ala tai vaikka työnantaja antaisi ammattikoulutuksen alalle.</p><p>Toinen syy suuriin työttömyyslukuihin on se, että työttömät eivät halua tai voi muuttaa pois kotisedultaan. Etenkin perheettömän tapauksessa haluamista on vaikea ymmärtää, mutta jos esteenä lähdölle on vaikkapa omakotitalo tai aviopuolison työ, kyseessä on selkeä syy. Kukapa nyt koko hyvän elämänsä mullistaisi muutaman kuukausittaisen saturaisen tähden?</p><p>Suomen rakennetyöttömyys ei siis johdu työpaikkojen puutteesta: niitä Suomesta löytyy.&nbsp; Aluepolitiikasta luopuminen on kuitenkin johtanut siihen, että vaikka yritysten kannattaisi sijoittua sinne, missä on tekijöitä, mutta ei työtä, näin ei tapahdu.&nbsp;Jos valtiovalta itse hajasijoittuisi ja/tai vaikkapa verohelpotuksin suosisi yrtysten hajasijoittumista muualle kuin ruuhka-Suomeen, työttömyys vähenisi varmasti. Asiasta on taloushistoriallista näyttöä, mutta silti sitä vastustetaan, kuten helsinkiläisten sote- ja maakuntakapina osoittaa.&nbsp;</p><p>Se rakennetyöttömyyden syy, josta useimmiten vaietaan, juontuu liian pienestä erosta sosiaalietuuksien ja pieneimpien palkkojen välillä. Asia korjautuisi pieniä palkkoja korottamalla ja etuisuuksia samalla vähän vähentämällä, mutta tähänkään ei ole haluttu tarttua.</p><p>Työnantajien mielestä palkat ovat jo nyt liian isoja, ja ne (puolueet), joiden koko olemassaolo perustuu sosiaalietuuksilla elävien mahdollisimman suureen määrään, vastustavat etuuksien järkiperäsitämistä liput liehuen. Näin siitäkin huolimatta, että etuuksien progressio parantaisi niitä todella tarvitsevien tulotasoa enemmän ja varmemmin kuin mikään muu yksittäinen toimi. Se siitä solidaarisuudesta siis.</p><p>Suomessa, missä maan hallitukset ovat vain yksi kolmesta yhtiömiehestä tasavallassa, ei mitään työmarkkina- ja muita työelämämuutoksia tapahdu ilman konsensusta. Kun näin on ollut ja näin on oleva, Suomen rakennetyöttömyys ei lopu edes siinä tapauksessa, että työpaikkojen määrä vaikkapa kaksinkertaistuisi. Ei: silloin nuo tarvittavat työntekijät tulevat marjanpoimijoiden tavoin muualta - ja suomalaiset terveet nuoret voivat viettää välivuosiaan entiseen tapaan.&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Susanna Koski on oikeassa. Lähtökohtaisesti ottaen jokaisella korkeasti koulutetulla suomalaisella on mahdollisuus päästä töihin. Se kuitenkin edellyttää, että henkilö on terve, alle 55-vuotias ja valmis muuttamaan pois kotiseudultaan.

Sairaat eivät kuuluisi työttömyyskortistoon vaan eläkkeelle tms. Pääosa Suomen työttömistä on kuitenkin terveitä ja alle 55-vuotiaita. Korkeakoulututkintokin heistä on tuhansilla, mutta silti he ovat työttömyyskortistossa. Miksi?

Yksi syy on ammatti. Kun on X-alan työtön, ei voi mennä Z-alan töihin, vaikka kyseessä olisi matalan koulutuksen ala tai vaikka työnantaja antaisi ammattikoulutuksen alalle.

Toinen syy suuriin työttömyyslukuihin on se, että työttömät eivät halua tai voi muuttaa pois kotisedultaan. Etenkin perheettömän tapauksessa haluamista on vaikea ymmärtää, mutta jos esteenä lähdölle on vaikkapa omakotitalo tai aviopuolison työ, kyseessä on selkeä syy. Kukapa nyt koko hyvän elämänsä mullistaisi muutaman kuukausittaisen saturaisen tähden?

Suomen rakennetyöttömyys ei siis johdu työpaikkojen puutteesta: niitä Suomesta löytyy.  Aluepolitiikasta luopuminen on kuitenkin johtanut siihen, että vaikka yritysten kannattaisi sijoittua sinne, missä on tekijöitä, mutta ei työtä, näin ei tapahdu. Jos valtiovalta itse hajasijoittuisi ja/tai vaikkapa verohelpotuksin suosisi yrtysten hajasijoittumista muualle kuin ruuhka-Suomeen, työttömyys vähenisi varmasti. Asiasta on taloushistoriallista näyttöä, mutta silti sitä vastustetaan, kuten helsinkiläisten sote- ja maakuntakapina osoittaa. 

Se rakennetyöttömyyden syy, josta useimmiten vaietaan, juontuu liian pienestä erosta sosiaalietuuksien ja pieneimpien palkkojen välillä. Asia korjautuisi pieniä palkkoja korottamalla ja etuisuuksia samalla vähän vähentämällä, mutta tähänkään ei ole haluttu tarttua.

Työnantajien mielestä palkat ovat jo nyt liian isoja, ja ne (puolueet), joiden koko olemassaolo perustuu sosiaalietuuksilla elävien mahdollisimman suureen määrään, vastustavat etuuksien järkiperäsitämistä liput liehuen. Näin siitäkin huolimatta, että etuuksien progressio parantaisi niitä todella tarvitsevien tulotasoa enemmän ja varmemmin kuin mikään muu yksittäinen toimi. Se siitä solidaarisuudesta siis.

Suomessa, missä maan hallitukset ovat vain yksi kolmesta yhtiömiehestä tasavallassa, ei mitään työmarkkina- ja muita työelämämuutoksia tapahdu ilman konsensusta. Kun näin on ollut ja näin on oleva, Suomen rakennetyöttömyys ei lopu edes siinä tapauksessa, että työpaikkojen määrä vaikkapa kaksinkertaistuisi. Ei: silloin nuo tarvittavat työntekijät tulevat marjanpoimijoiden tavoin muualta - ja suomalaiset terveet nuoret voivat viettää välivuosiaan entiseen tapaan.       

 

 

]]>
1 http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255562-etuuksien-progressio-ja-uusi-aluepolitiikka-tyottomyytta-vahentamaan#comments Kannustinloukku Sosiaalietuudet Susanna Koski Työpaikat Työttömyys Sat, 19 May 2018 22:20:04 +0000 Jari Rusanen http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255562-etuuksien-progressio-ja-uusi-aluepolitiikka-tyottomyytta-vahentamaan
Unelma täystyöllisyydestä http://harrirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255505-unelma-taystyollisyydesta <p>Joskus 70-luvulla Kekkonen huolestui muistaakseni neljän prosentin työttömyysluvuista (63 000 työtöntä).</p><p>Sen jälkeen yhteiskunta on monimutkaistunut ja työn vaatimukset nousseet toiselle tasolle.</p><p>Kanadassa on säädetty laki, joka kieltää rekrytoimasta puolustusvoimiin ketään alle 83 älykkyysosamäärällä varustettua. Toronton yliopiston psykologian professori mukaan tämä jättää töiden ulkopuolelle 10 prosenttia väestöstä.</p><p>Jos sama koskee siviilipuolta, niin Suomessa Itseasiassa nyt vallitsee täystyöllisyys.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Joskus 70-luvulla Kekkonen huolestui muistaakseni neljän prosentin työttömyysluvuista (63 000 työtöntä).

Sen jälkeen yhteiskunta on monimutkaistunut ja työn vaatimukset nousseet toiselle tasolle.

Kanadassa on säädetty laki, joka kieltää rekrytoimasta puolustusvoimiin ketään alle 83 älykkyysosamäärällä varustettua. Toronton yliopiston psykologian professori mukaan tämä jättää töiden ulkopuolelle 10 prosenttia väestöstä.

Jos sama koskee siviilipuolta, niin Suomessa Itseasiassa nyt vallitsee täystyöllisyys. 

]]>
5 http://harrirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255505-unelma-taystyollisyydesta#comments Täystyöllisyys Työn vaatimukset Työttömyys Fri, 18 May 2018 13:27:49 +0000 Harri Rautiainen http://harrirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255505-unelma-taystyollisyydesta
Antti Palolaa kannattaa kuunnella http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255473-antti-palolaa-kannattaa-kuunnella <p>STTK:n puheenjohtaja Antti Palola teki eilen perustellun ehdotuksen siitä, että ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta olisi korkea aika luopua nyt, kun yli kolmannes työpaikoista valittaa työvoimapulaa kasvun esteenä kaikissa maakunnissa. Tarveharkinnan ongelma on, että se tuhoaa sellaisia työsuhteita, jotka eivät synny, jos hommaan ei voi palkata juuri sitä ihmistä, jonka myötä yrittäjä on työsuhdetta alkanut puuhata. Ei se välttämättä johda siihen, että palkataan joku paikallinen vaan siihen, että työsuhde jää kokonaan syntymättä. Näitä tilanteita kuulee.&nbsp;</p><p>Vielä merkittävämpi on kuitenkin se sivuvaikutus, että tarveharkinta vaikeuttaa työperäisen oleskeluluvan käsittelyn nopeuttamista. Nykyisin käsittelyn säädetty aika on 4 kuukautta, joka on jaettu kahtia TE-toimiston työvoimapoliittiseen harkintaan ja Maahanmuuttoviraston oleskelulupaharkintaan. Kumpikin pää pitäisi ja digitalisaation myötä myös voitaisiin vähintään puolittaa. Ikääntyvä Suomi tarvitsee työikäisiä tekijöitä, eikä meillä ole varaa siihen, että vaikutamme hankalalta tai nuivalta maalta varsinkaan töihin muuttamisen byrokratiassa.&nbsp;</p><p>Avoimia työpaikkoja syntyy nyt ennätystahtiin - jopa enemmän kuin kuumimpana aikana juuri ennen finanssikriisiä. Pitää takoa kun rauta on kuumaa. Jokainen yrittäjä sen tietääkin. Moni on nyt sen onnellisen pulman edessä, että keikkoja olisi enemmän kuin ehtii tehdä. Palkkaamispäätös edellyttäisi kuitenkin työntekijän saamista ketjuun nyt eikä neljän kuukauden päästä syssymmällä.</p><p>Vielä riittää puutteita korjattavaksi, mutta tapahtuuhan koko ajan hyvääkin. Eilen tein innostavan visiitin International House Helsinkiin - <a href="http://ihhelsinki.fi/"><u>ihhelsinki.fi</u></a> .</p><p>KELA-kortti, henkilötunnus, verotiedot ja TE-toimiston tsekkaukset vierekkäisiltä luukuilta samassa salissa - aivan mahtavaa! Pian tuomme riviin myös Maahanmuuttoviraston palvelupöydän, jonka myötä varsinkin EU-kansalaisten maahan rekisteröityminen käy kätevästi muiden papereiden ohessa.</p><p>Tähän asti työn perässä Suomeen muuttava on usein yrittänyt väärälle luukulle ensin ja palautettu viikoksi lähtöruutuun ihmettelemään. International House Helsinki -konseptissa kaikki luvat saa kerralla odottaessa. Oleellinen nopeuttaja on yhdistetty yleisneuvontapiste, joka piirtää hakijalle reitin, millä luvat ja paperit saa nopeasti kuntoon. Tätä lisää!</p><p>Antti Palola muistutti eilen aivan oikein myös siitä, että tarveharkinnasta luovuttaessa täytyy tehostaa työolojen ja työehtojen valvontaa. Ulkomaisen työvoiman laitonta hyväksikäyttöä ei pidä hyväksyä. Tätä myös työministeri Jari Lindström on aivan oikein korostanut. Viranomaiset ovat avainasemassa, mutta tärkeää voi olla myös työn perässä meille muuttavien neuvonta. Siksi ilahduinkin huomatessani eilen, että International House Helsingissä on mukana myös SAK, joka neuvoo keskuksen avulla maahanmuuttoaan hoitavia työehtoihin liittyvissä asioissa.</p> STTK:n puheenjohtaja Antti Palola teki eilen perustellun ehdotuksen siitä, että ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta olisi korkea aika luopua nyt, kun yli kolmannes työpaikoista valittaa työvoimapulaa kasvun esteenä kaikissa maakunnissa. Tarveharkinnan ongelma on, että se tuhoaa sellaisia työsuhteita, jotka eivät synny, jos hommaan ei voi palkata juuri sitä ihmistä, jonka myötä yrittäjä on työsuhdetta alkanut puuhata. Ei se välttämättä johda siihen, että palkataan joku paikallinen vaan siihen, että työsuhde jää kokonaan syntymättä. Näitä tilanteita kuulee. 

Vielä merkittävämpi on kuitenkin se sivuvaikutus, että tarveharkinta vaikeuttaa työperäisen oleskeluluvan käsittelyn nopeuttamista. Nykyisin käsittelyn säädetty aika on 4 kuukautta, joka on jaettu kahtia TE-toimiston työvoimapoliittiseen harkintaan ja Maahanmuuttoviraston oleskelulupaharkintaan. Kumpikin pää pitäisi ja digitalisaation myötä myös voitaisiin vähintään puolittaa. Ikääntyvä Suomi tarvitsee työikäisiä tekijöitä, eikä meillä ole varaa siihen, että vaikutamme hankalalta tai nuivalta maalta varsinkaan töihin muuttamisen byrokratiassa. 

Avoimia työpaikkoja syntyy nyt ennätystahtiin - jopa enemmän kuin kuumimpana aikana juuri ennen finanssikriisiä. Pitää takoa kun rauta on kuumaa. Jokainen yrittäjä sen tietääkin. Moni on nyt sen onnellisen pulman edessä, että keikkoja olisi enemmän kuin ehtii tehdä. Palkkaamispäätös edellyttäisi kuitenkin työntekijän saamista ketjuun nyt eikä neljän kuukauden päästä syssymmällä.

Vielä riittää puutteita korjattavaksi, mutta tapahtuuhan koko ajan hyvääkin. Eilen tein innostavan visiitin International House Helsinkiin - ihhelsinki.fi .

KELA-kortti, henkilötunnus, verotiedot ja TE-toimiston tsekkaukset vierekkäisiltä luukuilta samassa salissa - aivan mahtavaa! Pian tuomme riviin myös Maahanmuuttoviraston palvelupöydän, jonka myötä varsinkin EU-kansalaisten maahan rekisteröityminen käy kätevästi muiden papereiden ohessa.

Tähän asti työn perässä Suomeen muuttava on usein yrittänyt väärälle luukulle ensin ja palautettu viikoksi lähtöruutuun ihmettelemään. International House Helsinki -konseptissa kaikki luvat saa kerralla odottaessa. Oleellinen nopeuttaja on yhdistetty yleisneuvontapiste, joka piirtää hakijalle reitin, millä luvat ja paperit saa nopeasti kuntoon. Tätä lisää!

Antti Palola muistutti eilen aivan oikein myös siitä, että tarveharkinnasta luovuttaessa täytyy tehostaa työolojen ja työehtojen valvontaa. Ulkomaisen työvoiman laitonta hyväksikäyttöä ei pidä hyväksyä. Tätä myös työministeri Jari Lindström on aivan oikein korostanut. Viranomaiset ovat avainasemassa, mutta tärkeää voi olla myös työn perässä meille muuttavien neuvonta. Siksi ilahduinkin huomatessani eilen, että International House Helsingissä on mukana myös SAK, joka neuvoo keskuksen avulla maahanmuuttoaan hoitavia työehtoihin liittyvissä asioissa.

]]>
28 http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255473-antti-palolaa-kannattaa-kuunnella#comments Kotimaa Tarvehankinta Työperäinen maahanmuutto Työttömyys Fri, 18 May 2018 06:38:30 +0000 Kai Mykkänen http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255473-antti-palolaa-kannattaa-kuunnella
Ratkaisu työvoimapulaan - ei kun työttömyyteen http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255418-ratkaisu-tyovoimapulaan-ei-kun-tyottomyyteen <p>Ulkomaalaiset pääsevät jatkossa Suomeen töihin helpommin. Työvoimapula meitä uhkaa, ja siinä on on syy.</p><p>Otetaan siis tekijöitä ulkomailta koska Suomesta niitä ei löydy, hyvä!</p><p>Väitteeni: kyllä Suomesta tekijöitä löytyy jos heille tarjotaan samat edut kuin ulkomaalaisille. Siksi olen &quot;rasisti&quot;.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ulkomaalaiset pääsevät jatkossa Suomeen töihin helpommin. Työvoimapula meitä uhkaa, ja siinä on on syy.

Otetaan siis tekijöitä ulkomailta koska Suomesta niitä ei löydy, hyvä!

Väitteeni: kyllä Suomesta tekijöitä löytyy jos heille tarjotaan samat edut kuin ulkomaalaisille. Siksi olen "rasisti".

]]>
17 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255418-ratkaisu-tyovoimapulaan-ei-kun-tyottomyyteen#comments Työ Työttömyys Työvoimapula Thu, 17 May 2018 04:11:36 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255418-ratkaisu-tyovoimapulaan-ei-kun-tyottomyyteen
Susanna Koski antoi karut kasvot kokoomuspolitiikalle http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255316-susanna-koskinen-antoi-karut-kasvot-kokoomuspolitiikalle <p>Susanna Koski näytti A-studion Kuplat -sarjan pitkäaikaistyöttömän uudelleenkohtaamisessa, mistä Kokoomuksen arvomaailmassa ja politiikassa on oikeasti kysymys. Esiintyminen on herättänyt melkoisia inhoreaktioita kuten esimerkiksi Iltalehden artikkelissa <a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201805142200943188_u0.shtml"><em>Katsojat tyrmistyivät Susanna Kosken ja pitkäaikaistyöttömän keskustelusta Ylellä: &rdquo;Ei mitään empatiaa ja inhimillisyyttä&rdquo;. </em></a>Kosken esiintymisestä saisi koottua loistavaa materiaalia minkä tahansa oppositiopuolueen mainokseen ensi vaaleihin, kun jälleen aletaan Kokoomuksen suunnalta näytellä empaattista ja antamaan katteettomia lupauksia.</p><p>Koski kuuluu mielestäni samaan sarjaan kuin kokoomuskansanedustajat Juhana Vartiainen ja Harri Jaskari. Eduskunnan CV-tietojen mukaan näillä kellään ei ole päivääkään kokemusta yrittäjänä tai edes yrityksen palveluksessa olemisesta. Vartiaisen ja Jaskarin tausta löytyy tutkimuksesta ja elinkeinoelämän lobbarijärjestöistä. Koskella sitä ei vielä ole vaan hän on suoraan opiskelujen jälkeen siirtynyt poliitikkaan ja sittemmin kansanedustajaksi.</p><p>Erikoista on, että juuri nämä henkilöt ovat valkoituneet ahkerimmiksi mielipiteiden esittäjiksi Kokoomusleiristä työttömyysasioissa tv-ohjelmia myöten. Vaikuttaa siltä, että heidän näkemyksensä perustuvat puhtaasti siihen mitä elinkeinoelämän järjestöt kuten EK ja Suomen Yrittäjät heiltä haluavat.</p><p>Esimerkiksi Elina Lepomäki esittää välillä varsin radikaaleja ideoita, mutta hän erottuu ajamalla oikeasti vapaata kilpailua ja markkinataloutta verraten rationaalisesta näkökulmasta. Näkemyksissään hän pystyy myös ottamaan paremmin huomioon yleisen edun ja mielestäni myös heikompiosaiset. Oma mielipiteeni hänen tekemistään on muuttunut huomattavasti aiempaa positiivisempaan suuntaan.</p><p>Niin uskomattomalta kuin se saattaakin kuulostaa, niin olen suurimman osan aikuisiästäni äänestänyt Kokoomusta. Katainen ja Stubb lopettivat kannatukseni ja Orpo on sinetöinyt päätökseni. Uskoin Orpon tuovan paremman suunnan, mutta olen oikeastaan pettynyt täysin. Mies on sisäsiisti ja näennäisen korrekti ilman sammakoiden päästelyä Stubbin tapaan, mutta on paljastunut tyhjänpuhujaksi puhuen toista ja tehden toista.</p><p><a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kaikkien-sote-palveluita-tarjoavien-maksettava-verot-suomeen-orpo-estetaan-veronkierto-jo-etukateen/6344190#gs.Z8DT1w8">Petteri Orpo on esimerkiksi kirkkain silmin vakuutellut</a>, että sotelakiin kirjataan sellaiset raportointivelvollisuudet, että veronkierto ei onnistu ja kansalaiset saavat tarvittavat tiedot. Todellisuus on kuitenkin jotain muuta. Erikoista on myös, että Finnwatch on ollut asiantuntijana esittäen ongelmat ja korjausehdotukset, mutta mitkään niistä eivät ole kuitenkaan päätyneet lakiesitykseen. Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala paheksuukin toimintaa <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201805132200934306_pi.shtml" target="_blank">Iltalehdelle</a>: &quot;<em>Veroraportointia koskeva pykälä on vesitetty ja asiantuntijalausunnot on nollattu. Hallituksen lakiesitys on pahasti tors</em>o.&quot; Iltalehden kyselyn asiasta hän vain ohjasi miehekkäästi suoraan virkamiehelle.</p><p>Koskea, Jaskaria ja Vartiaista odottanee uskollisesta papukaijamaisesta EK:n ja kumppaneiden toiveiden toistamisesta ja ajamisesta palkinto johtajaduunilla jonain päivänä. Horisontissa siintää aiempien kokoomuspoliitikkojen Häkämiehen tapaan EK:n toimitusjohtajan paikka tai Piia-Noora Kaupin tapaan Finanssialan Keskusliiton johtajan paikka. Pyöröovi hyväpalkkaiseen edunvalvonnan palkkioduuniin heilahtaa kunhan tarpeeksi kauan on ajettu näiden etua.</p><p>Toivottavasti ensi eduskuntavaalien aikaan Kosken esiintyminen kaivetaan esille ja muistutetaan, mistä Kokoomuksen politiikassa on aidosti kyse. Perinteisesti on annettu kohtuudella kepin ja porkkanan yhdistelmää. Tämä hallitus on uudistanut perinteistä mallia siten, että keppi kohdistuukin lähinnä työttömiin ja porkkana yrityksiin. Kohtuullisuus on unohtunut täysin.</p> Susanna Koski näytti A-studion Kuplat -sarjan pitkäaikaistyöttömän uudelleenkohtaamisessa, mistä Kokoomuksen arvomaailmassa ja politiikassa on oikeasti kysymys. Esiintyminen on herättänyt melkoisia inhoreaktioita kuten esimerkiksi Iltalehden artikkelissa Katsojat tyrmistyivät Susanna Kosken ja pitkäaikaistyöttömän keskustelusta Ylellä: ”Ei mitään empatiaa ja inhimillisyyttä”. Kosken esiintymisestä saisi koottua loistavaa materiaalia minkä tahansa oppositiopuolueen mainokseen ensi vaaleihin, kun jälleen aletaan Kokoomuksen suunnalta näytellä empaattista ja antamaan katteettomia lupauksia.

Koski kuuluu mielestäni samaan sarjaan kuin kokoomuskansanedustajat Juhana Vartiainen ja Harri Jaskari. Eduskunnan CV-tietojen mukaan näillä kellään ei ole päivääkään kokemusta yrittäjänä tai edes yrityksen palveluksessa olemisesta. Vartiaisen ja Jaskarin tausta löytyy tutkimuksesta ja elinkeinoelämän lobbarijärjestöistä. Koskella sitä ei vielä ole vaan hän on suoraan opiskelujen jälkeen siirtynyt poliitikkaan ja sittemmin kansanedustajaksi.

Erikoista on, että juuri nämä henkilöt ovat valkoituneet ahkerimmiksi mielipiteiden esittäjiksi Kokoomusleiristä työttömyysasioissa tv-ohjelmia myöten. Vaikuttaa siltä, että heidän näkemyksensä perustuvat puhtaasti siihen mitä elinkeinoelämän järjestöt kuten EK ja Suomen Yrittäjät heiltä haluavat.

Esimerkiksi Elina Lepomäki esittää välillä varsin radikaaleja ideoita, mutta hän erottuu ajamalla oikeasti vapaata kilpailua ja markkinataloutta verraten rationaalisesta näkökulmasta. Näkemyksissään hän pystyy myös ottamaan paremmin huomioon yleisen edun ja mielestäni myös heikompiosaiset. Oma mielipiteeni hänen tekemistään on muuttunut huomattavasti aiempaa positiivisempaan suuntaan.

Niin uskomattomalta kuin se saattaakin kuulostaa, niin olen suurimman osan aikuisiästäni äänestänyt Kokoomusta. Katainen ja Stubb lopettivat kannatukseni ja Orpo on sinetöinyt päätökseni. Uskoin Orpon tuovan paremman suunnan, mutta olen oikeastaan pettynyt täysin. Mies on sisäsiisti ja näennäisen korrekti ilman sammakoiden päästelyä Stubbin tapaan, mutta on paljastunut tyhjänpuhujaksi puhuen toista ja tehden toista.

Petteri Orpo on esimerkiksi kirkkain silmin vakuutellut, että sotelakiin kirjataan sellaiset raportointivelvollisuudet, että veronkierto ei onnistu ja kansalaiset saavat tarvittavat tiedot. Todellisuus on kuitenkin jotain muuta. Erikoista on myös, että Finnwatch on ollut asiantuntijana esittäen ongelmat ja korjausehdotukset, mutta mitkään niistä eivät ole kuitenkaan päätyneet lakiesitykseen. Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala paheksuukin toimintaa Iltalehdelle: "Veroraportointia koskeva pykälä on vesitetty ja asiantuntijalausunnot on nollattu. Hallituksen lakiesitys on pahasti torso." Iltalehden kyselyn asiasta hän vain ohjasi miehekkäästi suoraan virkamiehelle.

Koskea, Jaskaria ja Vartiaista odottanee uskollisesta papukaijamaisesta EK:n ja kumppaneiden toiveiden toistamisesta ja ajamisesta palkinto johtajaduunilla jonain päivänä. Horisontissa siintää aiempien kokoomuspoliitikkojen Häkämiehen tapaan EK:n toimitusjohtajan paikka tai Piia-Noora Kaupin tapaan Finanssialan Keskusliiton johtajan paikka. Pyöröovi hyväpalkkaiseen edunvalvonnan palkkioduuniin heilahtaa kunhan tarpeeksi kauan on ajettu näiden etua.

Toivottavasti ensi eduskuntavaalien aikaan Kosken esiintyminen kaivetaan esille ja muistutetaan, mistä Kokoomuksen politiikassa on aidosti kyse. Perinteisesti on annettu kohtuudella kepin ja porkkanan yhdistelmää. Tämä hallitus on uudistanut perinteistä mallia siten, että keppi kohdistuukin lähinnä työttömiin ja porkkana yrityksiin. Kohtuullisuus on unohtunut täysin.

]]>
81 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255316-susanna-koskinen-antoi-karut-kasvot-kokoomuspolitiikalle#comments Kotimaa Juha Sipilän hallitus Kokoomus Politiikan broileriosasto Tunneäly ja empatia Työttömyys Tue, 15 May 2018 08:03:22 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255316-susanna-koskinen-antoi-karut-kasvot-kokoomuspolitiikalle
Naiset tehneet parhaansa - ukkokööri on tunaroinut http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255240-naiset-tehneet-parhaansa-ukkokoori-on-tunaroinut <p>Näin äitienpäivänä on syytä muistaa, että maamme naiset ovat hoitaneet hyvin väestön lisäämistä koskevat tehtävänsä.&nbsp; Maamme asioista enemmistönä päättänyt ukkokööri on sen sijaan epäonnistunut yhteiskuntamme kehittämisessä väkilukua vastaavalle tasolle.</p><p>Kun väkiluku oli vähän yli neljä miljoonaa, niin presidentti julisti kansallisen hätätilan kun työttömyys nousi yli kuudenkymmenen tuhannen. Nyt kun väestömme on kasvanut viiteen ja puoleen miljoonaan, niin työttömien määrä on käytännössä lähes kymmenkertainen.</p><p>Väestönlisäyksen miljoonasta on siis suunnilleen koko aktiivi-ikäinen osuus työttömänä tai jollain vihanhallinta- tai muulla höpökurssilla muka aktivoitumassa. Päättäjät eivät ole alkuunkaan pysyneet väestökehityksen mukaisessa tahdissa. Pääomien hyvinvointi, rukousaamisiset tai vaikkapa Valkoisen talon vierailukutsut ovat kiinnostaneet enemmän.</p><p>Nuoret naiset ovat fiksuuntumassa. Syntyvyys laskee, koska naiset näkevät että entistä suurempi osa uusista sukupolvista joutuu jäämään syrjään normaaliin elämänuraan johtavasta elämästä. Tilanne ei muutu miksikään ennen kuin politiikassa päättävä miesenemmistö järkiintyy tai naiset ottavat vallan.</p><p>Kaikki kunnia kuitenkin niille naisille jotka ovat tähän asti jaksaneet luottaa miehisten silkkipukupoliitikkojen kykyyn hoitaa asioita. Aika on nyt kypsä eduskunnan enemmistön valloittamiseen. Tehkääpä se. Hyvää kannattaa odottaa. Sitä ennen vietämme vielä tämän päivän vanhoin &quot;sipilöin&quot;.</p><p>Hyvää äitienpäivää!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näin äitienpäivänä on syytä muistaa, että maamme naiset ovat hoitaneet hyvin väestön lisäämistä koskevat tehtävänsä.  Maamme asioista enemmistönä päättänyt ukkokööri on sen sijaan epäonnistunut yhteiskuntamme kehittämisessä väkilukua vastaavalle tasolle.

Kun väkiluku oli vähän yli neljä miljoonaa, niin presidentti julisti kansallisen hätätilan kun työttömyys nousi yli kuudenkymmenen tuhannen. Nyt kun väestömme on kasvanut viiteen ja puoleen miljoonaan, niin työttömien määrä on käytännössä lähes kymmenkertainen.

Väestönlisäyksen miljoonasta on siis suunnilleen koko aktiivi-ikäinen osuus työttömänä tai jollain vihanhallinta- tai muulla höpökurssilla muka aktivoitumassa. Päättäjät eivät ole alkuunkaan pysyneet väestökehityksen mukaisessa tahdissa. Pääomien hyvinvointi, rukousaamisiset tai vaikkapa Valkoisen talon vierailukutsut ovat kiinnostaneet enemmän.

Nuoret naiset ovat fiksuuntumassa. Syntyvyys laskee, koska naiset näkevät että entistä suurempi osa uusista sukupolvista joutuu jäämään syrjään normaaliin elämänuraan johtavasta elämästä. Tilanne ei muutu miksikään ennen kuin politiikassa päättävä miesenemmistö järkiintyy tai naiset ottavat vallan.

Kaikki kunnia kuitenkin niille naisille jotka ovat tähän asti jaksaneet luottaa miehisten silkkipukupoliitikkojen kykyyn hoitaa asioita. Aika on nyt kypsä eduskunnan enemmistön valloittamiseen. Tehkääpä se. Hyvää kannattaa odottaa. Sitä ennen vietämme vielä tämän päivän vanhoin "sipilöin".

Hyvää äitienpäivää!

 

 

 

]]>
19 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255240-naiset-tehneet-parhaansa-ukkokoori-on-tunaroinut#comments Politiikka Syntyvyys Työttömyys Väkiluku Sun, 13 May 2018 08:02:00 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255240-naiset-tehneet-parhaansa-ukkokoori-on-tunaroinut
Työvoimapalvelujen kurssien vaikuttavuus - pelkkää höttöä vai todellista hyötyä http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255201-tyovoimapalvelujen-kurssien-vaikuttavuus-pelkkaa-hottoa-vai-todellista-hyotya <p>Olen lukenut useita pöyristyttäviä kuvauksia työttömille järjestetyistä kursseista, joista ei olla katsottu olevan mitään hyötyä työllistymisen avuksi. Yhtenä viimeisimpänä <a href="http://sarilait.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255139-mina-aktivoidun?ref=poiminnat">Sari Laitinen kuvasi</a> kuinka osana työttömille tarkoitettua kurssia hän kulutti neljä tuntia vihanhallintakurssilla. Kurssilla, jota kukaan osallistujista ei kokenut edes tarvitsevansa. Kommentoinkin asiaa, että teettämällä tällaisia tarpeettomasti saadaan kenties passiivisagressiivisesta kehitettyä aktiivisagressiivinen - aktivointia kaiketi sekin on.</p><p>Olisin erittäin kiinnostunut näkemään tilastoja ja kokemuksia siitä, mihin työvoimahallinto kuluttaa rahaa ja mitä sillä saadaan aikaan. Aktiivimalli on lisäämässä kurssitustarvetta ja rahallinen sanktio aiheuttanee sen, että kursseille osallistutaan myös vain sanktioiden välttämiseksi. Onko tämä tehokasta resurssien käyttöä ja saadaanko näin merkittäviä tuloksia aikaan? Kuinka moni oikeasti kokee saaneensa näiltä kursseilta riittävästi hyötyä suhteessa käytettyyn aikaan?</p><p>Hallituksen suunnitelmissa olevan työvoimapalvelujen toiminnan laajamittaisen lisäämisen taustadokumenteissa kerrottiin vuosittain ostettavan noin 200 miljoonalla palveluja ulkoa oletettavasti lähinnä erilaisten kurssien muodossa. Tämän lisäksi on sitten itse tuotetut kurssit ja koulutukset, joiden kustannuksista ei ole itselläni tietoa. Mitä näillä panostuksilla saadaan aikaan - arvioidaanko kurssien vaikuttavuutta työllistymiseen kattavasti? Pitäisikö arvioiden olla julkisia, jotta työttömät voisivat arvioida kannattaako kurssille osallistua?</p><p><strong>CV:n täyttöä, vahvuuksien löytämistä, LinkedIn-koulutusta ja ryhmäkeskusteluja</strong></p><p>Esimerkiksi alallani ICT:ssä olen kuullut kuinka akateemiset pitkän työuran jo tehneet pääsevät lusimaan kursseilla, jossa kerrotaan vaikkapa miten LinkedIn toimii ja mitä siellä voi tehdä. Monet näistä ovat olleet LinkedInissä melkein sen perustamisesta lähtien reilusti yli kymmenen vuotta ja tietävät joskus kouluttajaa enemmän.</p><p>Toinen päivä saatetaan kuluttaa tekemällä persoonallisuustestejä ja niiden pohjalta sitten jutustellaan ryhmässä, jotta löydettäisiin omia piileviä vahvuuksia. Monet osallistujista ovat työelämässä tehneet samat ja pohtineet näitä asioita lukuisia kertoja.</p><p>CV:n täyttämistä hierotaan suhteettoman kauan vaikka siihenkin esimerkkejä ja oppia löytyy verkosta mielin määrin. Järjestetään ennemmin kohdennettua apua sitä tarvitseville ja haluaville.</p><p>Jostain kumman syystä monesta ammattilaisesta tehdään yhtäkkiä aloittelija ja häntä kohdellaan kuin lasta. Heidän tarpeitaan ei kysellä eikä koulutuksia räätälöidä - tarjotaan vain jotakin, jotta saadaan velvoitteet koulutuksen järjestämisestä täytettyä. Koulutuksen todellisia hyötyjä ja vaikuttavuutta ei juurikaan arvioida.</p><p>Palautteen annossa työttömät ovat jossain määrin varovaisia - ovathan he monessa asiassa työvoimahallinnon virkamiehen armoilla eri päätöksissä ja toimenpiteissä. Itsesuojelu astuu kuvaan ja niellään vaikka mitä, jottei toimeentulo vaarannu.</p><p><strong>Palvelujen digitalisointi käyttöön ja säästyneet rahat täsmätoimenpiteisiin</strong></p><p>On aivan järjetöntä järjestää LinkedIn-kursseja ympäri maata osana lukemattomia koulutusjaksoja. Kolme eri tasoista verkkokurssia luentoineen ja tarvittaessa harjoituksia tai testi. Mikäli ongelmaksi muodostuu varmistaa osallistuminen, niin kirjaudutaan järjestelmään pankkitunnuksilla varmistaen henkilöllisyys. Lisäksi tarjotaan alusta, jolla voi esittää kysymyksiä ja saada neuvoja.</p><p>Veikkaan, että tällä ratkaisulla sekä sen soveltamisella muihinkin alueisiin säästyy jopa miljoonia muuhun käyttöön. Esimerkiksi CV:n voisi vaikka lähettää sähköisesti arvioitavaksi ja alkuun sen voisi käydä läpi vaikkapa tekoälysovellus. Hallitus voisi tekoälyyn liittyvän kärkihankkeensa yhtenä tehtävänä tilata sovelluksen, joka pystyy käymään niitä läpi tarjoten muutosehdotuksia.</p><p><strong>Panostukset kohtaanto-ongelmaan ja täydennyskoulutukseen</strong></p><p><a href="https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/pikakoulutetut-koodarit-paasivat-heti-toihin-vaatii-yrityksilta-rohkeutta-nahda-potentiaalin-6723905">Tietoviikko kertoi</a> kolmen kuukauden koodauskurssista, johon haki neljätuhatta ihmistä ja kaksikymmentä pääsi mukaan. Testeissä mitattiin loogista ajattelua ja ripeää oppimiskykyä. Koodaamistaitoja hakijoilta ei vaadittu, eli opintopaketti lähti nollatasolta liikkeelle. Voidaan esittää kritiikkiä siitä, onko kolme kuukautta riittävästi, mutta oikealla taustalla ja rajattuun tarpeeseen ratkaisu voi hyvinkin toimia.</p><p>Academic Workin koulutusohjelmasta kerrottiin seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Academy on kolmen kuukauden intensiivinen opiskelupaketti, jossa opitaan java-ohjelmointikieltä sekä sitä tukevia verkko- ja tietokantatekniikoita. Koulutus on ilmainen, mutta siitä ei myöskään makseta palkkaa eikä sen ajaksi voi saada opintotukea. Jokaiselle valmistuneelle kuitenkin taataan ensimmäinen it-alan työpaikka vuodeksi.</em>&quot;</p><p>Jälleen kerran tiukka tukipolitiikka löi kapuloita rattaisiin, kun opintotukea ei saa. Toivottavasti sentään työttömyystuki säilyi, mutta nykyisen aktiivimallin täyttämiseksi tällainen toiminta ei tietenkään kävisi, kun ei ole sopivan tahon tarjoama ja hyväksytty.</p><p>Tämänkaltaisia tarvitaan lisää ja niitä pitää aktiivisesti kehittää.</p><p>Ohjelmistoalan yritys <a href="https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/suomesta-uhkaavat-loppua-digiosaajat-kesken-luotto-koulutusjarjestelmaan-horjuu-6724083">Salesforce teetti kyselyn</a>, jonka mukaan luottamus Suomen koulutusjärjestelmään horjuu:</p><p>&quot;<em>Suomalaisista vastaajista vain 21 prosenttia katsoo, että koulutusjärjestelmä kykenee vastaamaan työmarkkinoiden tämän hetken tarpeisiin.</em>&quot;</p><p>&rdquo;<em>Meillä on Suomessa huippuluokan julkinen koulutusjärjestelmä, mutta se ei yksin riitä. Suomalaisen osaamisen kehittäminen on yhteinen tehtävä, johon jokaisen yrityksen tulisi investoida ja osallistua</em>&rdquo;, kertoo Salesforcen asiakkuusjohtaja&nbsp;<strong>Patrik Ros</strong>&nbsp;tiedotteessa.</p><p>Meidän on löydettävä polut, joilla soveltuvat työttömät pääsevät täydennyskoulutukseen täyttämään syntyviä aukkoja osaamisessa. Nyt ei riitä opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen ensi hallituskaudelle tehtäviksi muutoksista käynnistämät keskustelut vaan meidän on reagoitava nopeammin.</p><p><strong>Helposti monistettavaa ja digitalisoitavaa hömppää pois ja resurssit parempaan käyttöön</strong></p><p>Ruotsissa ja Tanskassa on allokoitu resursseja huomattavasti enemmän henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukeen - tämän pitää olla myös Suomen suunta. Näillä näkymin merkittäviä lisäresursseja ei ole luvassa, joten on pyrittävä vapauttamaan niitä nykyisistä tehtävistä. Mielestäni digitalisoinnin ja paremman kohdentamisen avulla voidaan tähän suuntaan päästä.</p><p>Valtaosa työttömistä haluaa työllistyä ja löytää tapoja kouluttaa itseään uusiin tehtäviin. Pääpaino tulisi olla tämän osan palveluissa, kun nyt tunnutaan laittavan liikaa painoa vastahakoisten pakottamiseen. Tärkeämpää on mahdollistaa tuki niille, jotka sitä haluavat, kuin pyrkiä tasapäisesti tarjoamaan jotakin ehtojen täyttämiseksi.</p><p>Useimmat työttömät ovat aikuisia merkittävälläkin työkokemuksella ja heitä tulee kohdella sen mukaisesti. Työttömäksi on jouduttu monista syistä - tänään luin kuinka Microsoft on vuodesta 2015 lähtien irtisanonut Suomesta 3000 työntekijää. Ei ollut kyse näiden ihmisten ammattitaidosta ja osaamisesta vaan aivan muusta. Työttömäksi joutuminen ei tarkoita älykkyystason ja osaamisen yhtäkkistä alenemaa.</p><p>Tarvitaan täsmäkoulutusta, jota varten myös työvoimahallinnon tulee kehittää osaamistaan. Olen kuullut monelta ICT-alan ammattilaiselta kuinka he eivät koe, että TE-toimistossa ymmärrettäisiin heidän alaansa ja osattaisi aidosti auttaa. Tarvitaan myös erikoistunutta tukea yleisneuvonnan sijaan.</p><p>Nyt on aika arvioida tarjottujen palveluiden vaikuttavuutta ja pyrkiä kohdentamaan resurssit paremmin!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen lukenut useita pöyristyttäviä kuvauksia työttömille järjestetyistä kursseista, joista ei olla katsottu olevan mitään hyötyä työllistymisen avuksi. Yhtenä viimeisimpänä Sari Laitinen kuvasi kuinka osana työttömille tarkoitettua kurssia hän kulutti neljä tuntia vihanhallintakurssilla. Kurssilla, jota kukaan osallistujista ei kokenut edes tarvitsevansa. Kommentoinkin asiaa, että teettämällä tällaisia tarpeettomasti saadaan kenties passiivisagressiivisesta kehitettyä aktiivisagressiivinen - aktivointia kaiketi sekin on.

Olisin erittäin kiinnostunut näkemään tilastoja ja kokemuksia siitä, mihin työvoimahallinto kuluttaa rahaa ja mitä sillä saadaan aikaan. Aktiivimalli on lisäämässä kurssitustarvetta ja rahallinen sanktio aiheuttanee sen, että kursseille osallistutaan myös vain sanktioiden välttämiseksi. Onko tämä tehokasta resurssien käyttöä ja saadaanko näin merkittäviä tuloksia aikaan? Kuinka moni oikeasti kokee saaneensa näiltä kursseilta riittävästi hyötyä suhteessa käytettyyn aikaan?

Hallituksen suunnitelmissa olevan työvoimapalvelujen toiminnan laajamittaisen lisäämisen taustadokumenteissa kerrottiin vuosittain ostettavan noin 200 miljoonalla palveluja ulkoa oletettavasti lähinnä erilaisten kurssien muodossa. Tämän lisäksi on sitten itse tuotetut kurssit ja koulutukset, joiden kustannuksista ei ole itselläni tietoa. Mitä näillä panostuksilla saadaan aikaan - arvioidaanko kurssien vaikuttavuutta työllistymiseen kattavasti? Pitäisikö arvioiden olla julkisia, jotta työttömät voisivat arvioida kannattaako kurssille osallistua?

CV:n täyttöä, vahvuuksien löytämistä, LinkedIn-koulutusta ja ryhmäkeskusteluja

Esimerkiksi alallani ICT:ssä olen kuullut kuinka akateemiset pitkän työuran jo tehneet pääsevät lusimaan kursseilla, jossa kerrotaan vaikkapa miten LinkedIn toimii ja mitä siellä voi tehdä. Monet näistä ovat olleet LinkedInissä melkein sen perustamisesta lähtien reilusti yli kymmenen vuotta ja tietävät joskus kouluttajaa enemmän.

Toinen päivä saatetaan kuluttaa tekemällä persoonallisuustestejä ja niiden pohjalta sitten jutustellaan ryhmässä, jotta löydettäisiin omia piileviä vahvuuksia. Monet osallistujista ovat työelämässä tehneet samat ja pohtineet näitä asioita lukuisia kertoja.

CV:n täyttämistä hierotaan suhteettoman kauan vaikka siihenkin esimerkkejä ja oppia löytyy verkosta mielin määrin. Järjestetään ennemmin kohdennettua apua sitä tarvitseville ja haluaville.

Jostain kumman syystä monesta ammattilaisesta tehdään yhtäkkiä aloittelija ja häntä kohdellaan kuin lasta. Heidän tarpeitaan ei kysellä eikä koulutuksia räätälöidä - tarjotaan vain jotakin, jotta saadaan velvoitteet koulutuksen järjestämisestä täytettyä. Koulutuksen todellisia hyötyjä ja vaikuttavuutta ei juurikaan arvioida.

Palautteen annossa työttömät ovat jossain määrin varovaisia - ovathan he monessa asiassa työvoimahallinnon virkamiehen armoilla eri päätöksissä ja toimenpiteissä. Itsesuojelu astuu kuvaan ja niellään vaikka mitä, jottei toimeentulo vaarannu.

Palvelujen digitalisointi käyttöön ja säästyneet rahat täsmätoimenpiteisiin

On aivan järjetöntä järjestää LinkedIn-kursseja ympäri maata osana lukemattomia koulutusjaksoja. Kolme eri tasoista verkkokurssia luentoineen ja tarvittaessa harjoituksia tai testi. Mikäli ongelmaksi muodostuu varmistaa osallistuminen, niin kirjaudutaan järjestelmään pankkitunnuksilla varmistaen henkilöllisyys. Lisäksi tarjotaan alusta, jolla voi esittää kysymyksiä ja saada neuvoja.

Veikkaan, että tällä ratkaisulla sekä sen soveltamisella muihinkin alueisiin säästyy jopa miljoonia muuhun käyttöön. Esimerkiksi CV:n voisi vaikka lähettää sähköisesti arvioitavaksi ja alkuun sen voisi käydä läpi vaikkapa tekoälysovellus. Hallitus voisi tekoälyyn liittyvän kärkihankkeensa yhtenä tehtävänä tilata sovelluksen, joka pystyy käymään niitä läpi tarjoten muutosehdotuksia.

Panostukset kohtaanto-ongelmaan ja täydennyskoulutukseen

Tietoviikko kertoi kolmen kuukauden koodauskurssista, johon haki neljätuhatta ihmistä ja kaksikymmentä pääsi mukaan. Testeissä mitattiin loogista ajattelua ja ripeää oppimiskykyä. Koodaamistaitoja hakijoilta ei vaadittu, eli opintopaketti lähti nollatasolta liikkeelle. Voidaan esittää kritiikkiä siitä, onko kolme kuukautta riittävästi, mutta oikealla taustalla ja rajattuun tarpeeseen ratkaisu voi hyvinkin toimia.

Academic Workin koulutusohjelmasta kerrottiin seuraavaa:

"Academy on kolmen kuukauden intensiivinen opiskelupaketti, jossa opitaan java-ohjelmointikieltä sekä sitä tukevia verkko- ja tietokantatekniikoita. Koulutus on ilmainen, mutta siitä ei myöskään makseta palkkaa eikä sen ajaksi voi saada opintotukea. Jokaiselle valmistuneelle kuitenkin taataan ensimmäinen it-alan työpaikka vuodeksi."

Jälleen kerran tiukka tukipolitiikka löi kapuloita rattaisiin, kun opintotukea ei saa. Toivottavasti sentään työttömyystuki säilyi, mutta nykyisen aktiivimallin täyttämiseksi tällainen toiminta ei tietenkään kävisi, kun ei ole sopivan tahon tarjoama ja hyväksytty.

Tämänkaltaisia tarvitaan lisää ja niitä pitää aktiivisesti kehittää.

Ohjelmistoalan yritys Salesforce teetti kyselyn, jonka mukaan luottamus Suomen koulutusjärjestelmään horjuu:

"Suomalaisista vastaajista vain 21 prosenttia katsoo, että koulutusjärjestelmä kykenee vastaamaan työmarkkinoiden tämän hetken tarpeisiin."

Meillä on Suomessa huippuluokan julkinen koulutusjärjestelmä, mutta se ei yksin riitä. Suomalaisen osaamisen kehittäminen on yhteinen tehtävä, johon jokaisen yrityksen tulisi investoida ja osallistua”, kertoo Salesforcen asiakkuusjohtaja Patrik Ros tiedotteessa.

Meidän on löydettävä polut, joilla soveltuvat työttömät pääsevät täydennyskoulutukseen täyttämään syntyviä aukkoja osaamisessa. Nyt ei riitä opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen ensi hallituskaudelle tehtäviksi muutoksista käynnistämät keskustelut vaan meidän on reagoitava nopeammin.

Helposti monistettavaa ja digitalisoitavaa hömppää pois ja resurssit parempaan käyttöön

Ruotsissa ja Tanskassa on allokoitu resursseja huomattavasti enemmän henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukeen - tämän pitää olla myös Suomen suunta. Näillä näkymin merkittäviä lisäresursseja ei ole luvassa, joten on pyrittävä vapauttamaan niitä nykyisistä tehtävistä. Mielestäni digitalisoinnin ja paremman kohdentamisen avulla voidaan tähän suuntaan päästä.

Valtaosa työttömistä haluaa työllistyä ja löytää tapoja kouluttaa itseään uusiin tehtäviin. Pääpaino tulisi olla tämän osan palveluissa, kun nyt tunnutaan laittavan liikaa painoa vastahakoisten pakottamiseen. Tärkeämpää on mahdollistaa tuki niille, jotka sitä haluavat, kuin pyrkiä tasapäisesti tarjoamaan jotakin ehtojen täyttämiseksi.

Useimmat työttömät ovat aikuisia merkittävälläkin työkokemuksella ja heitä tulee kohdella sen mukaisesti. Työttömäksi on jouduttu monista syistä - tänään luin kuinka Microsoft on vuodesta 2015 lähtien irtisanonut Suomesta 3000 työntekijää. Ei ollut kyse näiden ihmisten ammattitaidosta ja osaamisesta vaan aivan muusta. Työttömäksi joutuminen ei tarkoita älykkyystason ja osaamisen yhtäkkistä alenemaa.

Tarvitaan täsmäkoulutusta, jota varten myös työvoimahallinnon tulee kehittää osaamistaan. Olen kuullut monelta ICT-alan ammattilaiselta kuinka he eivät koe, että TE-toimistossa ymmärrettäisiin heidän alaansa ja osattaisi aidosti auttaa. Tarvitaan myös erikoistunutta tukea yleisneuvonnan sijaan.

Nyt on aika arvioida tarjottujen palveluiden vaikuttavuutta ja pyrkiä kohdentamaan resurssit paremmin!

 

 

 

]]>
14 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255201-tyovoimapalvelujen-kurssien-vaikuttavuus-pelkkaa-hottoa-vai-todellista-hyotya#comments Aikuiskoulutus Työllistyminen Työttömien aktiivimalli Työttömyys Vaikuttavuusarviointi Sat, 12 May 2018 07:16:15 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255201-tyovoimapalvelujen-kurssien-vaikuttavuus-pelkkaa-hottoa-vai-todellista-hyotya
Vartiaisen ja Maanselän jatkuvista osatotuuksista http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255177-vartiaisen-ja-maanselan-jatkuvista-osatotuuksista <p>Olen lopen väsynyt Kokoomuksen Vartiaisen ja KD:n Maanselän harhaanjohtavaan osaoptimointiin työttömyyden ja sosiaaliturvan kannanotoissaan. Viimeisimmästä yhteisblogissaan meno on taas niin huteraa ottaen huomioon vain osatotuuksia, että ihmetyttää miten toinen tutkijalaitoksen johtajanakin ollut ja toinen kauppatieteilijänä suoltaa tällaisia vailla mitään median kritiikkiä. On äärimmäisen vaikeaa tarkastella herrojen aivoituksia, jotka esitetään totuuksia ilman linkkejä ja taustatietoja. Blogissaan <em><a href="https://juhanavartiainen.fi/2018/yhteisblogi-asmo-maanselan-kanssa-tyonteko-kannattaa-suomessa-poikkeuksellisen-heikosti/">Työnteko kannattaa Suomessa poikkeuksellisen heikosti</a>&nbsp; </em>herrat ajavat jälleen matalapalkka-alojen yleistymistä.</p><p><strong>Väittämä sosiaalietuuksien tasosta</strong></p><p>Herrat esittävät väittämän, jonka mukaan EU:n sosiaalioikeuksien komitea ei olisi ottanut ollenkaan huomioon toimeentulotukea moittiessaan sosiaalitukien tasoa riittämättömäksi. On vaikea sanoa pitääkö tämä paikkansa, kun viitteitä ei lähteeseen ole.</p><p>Jatkoperusteluissa mennään sitten todella oudolle pohjalle. Kun EU:n laskennallinen vähimmäistaso olisi pitänyt olla&nbsp; huomautusvuonna 2013 970 euroa, niin käyttävät he vastaperusteluna tähän toteamusta:</p><p>&quot;Suomen järjestelmä antaa yksinasuvalle helsinkiläiselle toimeentulotukea jopa 1 188 &euro;/kk.&quot;</p><p>Toki tälle ei löydy perustelua tai lähdettä vaan pitäisi uskoa heitä. Vielä suurempi ongelma on, että eihän vastaperusteluna voi käyttää maan kalleimmalla alueella asuvan henkilön arvioitua maksimimäärää. Puhutaan koko maasta ja keskiarvoista sekä kuinka moni jää alle mainitun 970 euroa.</p><p>Kuvittelisi taloustiedettä lukeneiden ihmisten sen verran ymmärtävän.</p><p>Tosin Asmo Maanselkä oli jo tammikuussa 2017 pohdinnoissaan niin hakoteillä, että katsoin tarpeelliseksi kirjoittaa erillisen blogin <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229013-vastine-kdn-puoluesihteerin-kritiikkiin-toimeentulotuesta">Vastine KD:n puoluesihteeri Maanselän kritiikkiin toimeentulotuesta</a>. Tällöin hän vastusti toimeentulotuen hakemisen digitalisointia, kun silloin rahaa saisi liian helposti kuin pankkiautomaatista.</p><p>Lisäksi he kirjoittavat kuinka pitäisi huomioida sosiaaliturvan kokonaisuus, mutta eivät pysty tuomaan konkreettisia arvioita vaan jättävät kaiken spekulaation ja väittämien varaan.</p><p><strong>Työmarkkinatuki tai toimeentulotuki - nimeäminen ei ole merkityksellistä</strong></p><p>Blogissa kirjoitetaan:</p><p>&quot;<em>Toimeentulotuki on Suomessa erittäin käytetty tukimuoto verrattuna Ruotsiin. Molemmissa maissa tukea käyttää 400 000 henkilöä, vaikka Ruotsissa on kaksi kertaa enemmän asukkaita. Sekä asumistukien että toimeentulotuen taso on Suomessa Ruotsia korkeampi. Ruotsin yli vuoden työttömänä olleista vain vajaa 20 % sai enää työttömyysetuutta. Pitkäaikaistyöttömien työttömyysturvan kattavuus oli Suomessa EU:n parhain. Yli 90 % yli vuoden työttömänä olleista sai työttömyysetuutta Suomessa. Ruotsin tilanne johtuu siitä, että ansiosidonnaiselta pudonneet pitkäaikaistyöttömät saavat Aktivitedstöd ja utvecklingsersättning &ndash;tukia aktiivisuutta vastaan. Niitä ei pidetä varsinaisena työttömyysetuna EU:n tilastoissa vaan palkkana aktiivisuudesta tiukempien osallistumisehtojen vuoksi. Ruotsin edustama pohjoismainen malli on minimietuuksien osalta Suomea tiukempi ehdoiltaan ja pienempi tukitasoiltaan.</em>&quot;</p><p>Ruotsissa työttömyysturvaksi kutsutaan vain ansiosidonnaiseksi luettavaa jaksoa, joka on 300 päivää - tai perheelliselle, jolla on alaikäisiä lapsia, se on maksimissaan 450 päivää. Ansiosidonnainen on 80% edeltävistä tuloista ensimmäiseltä 200 päivältä ja lopuilta 70% - nämä tasot ovat selvästi Suomea korkeammat.</p><p>Joten on suorastaan nerokasta vertailla tilannetta ensimmäisen vuoden jälkeen - ja kertoa kuinka sen jälkeen vain 20% on työttömyysetuuden piirissä.</p><p>Se johtuu lisäksi siitä, että Ruotsissa ei ole käytössä termiä työmarkkinatuki eikä ansidonnaiseksi luettavan jakson jälkeen olla työmarkkinatuella vaan toimeentulotuella. Jos sama raha tulee, mutta toisella nimellä, on aika tarkoitushakuista peliä perustella sillä näkemyksiään.</p><p>Mitä sitten tulee aktivitetstödiin tai utvecklingsersättningiin, niin ne ovat malleja, jolla pitkäaikaistyötön voi osallistumalla työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja/tai koulutukseen saada lisää tukea. Huomio tämä merkittävä ero - ei siis välty sanktioilta vaan saa lisätukea.</p><p><strong>Tiesitkö että Tanskan ja Ruotsin työttömyysturvan sanktiot ovat todellisuudessa Suomea lievemmät?</strong></p><p>Tuskin tiesit, sillä eihän aikanaan tehtyä virhettä kukaan uutisoi eikä sitä ole tarvetta korjata, kun se on niin hyödyllinen hallituksen politiikan tukena. Jo 7.11.2016 työllisyyttä pohtivan työryhmän vetäjä Hetemäki myönsi VM:n tiedotteessaan <a href="http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyottomyysturvan-seuraamusjarjestelman-eroista-pohjoismaissa"><em>Työttömyysturvan seuraamusjärjestelmän eroista Pohjoismaissa</em></a> seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Työllisyyden lisäämistä ja työttömyyden keston lyhentämistä syyskuussa pohtineen työryhmän taustaraportissa olevassa EU:n komission julkaisemassa taulukossa on virheitä työttömyysturvajärjestelmien sanktiota koskevissa tiedoissa. Kiitos tiedosta SAK:n Ilkka Kaukorannalle. Komission taulukon virheet eivät vaikuttaneet työllisyysryhmän raportin tarkasteluun tai sen ehdotuksiin. Virheellisten tietojen perusteella Ruotsin ja Tanskan työttömyysturvan sanktiosäännöt ovat Suomen sääntöjä selvästi tiukemmat. <strong>Oikeiden tietojen mukaan Ruotsin ja Tanskan sanktiosäännöt ovat Suomea löysemmät</strong></em><strong>.</strong>&quot;</p><p>Lihavointi on omani - eli Ruotsin ja Tanskan sanktiosäännöt ovat Suomea löysemmät. Kuinka moni taho on muuten uutisoinut tämän?</p><p>Sen sijaan kuinka moni taho on jatkanut saman virheellisen keppihevosen käyttöä ja jatkaa edelleen?</p><p>Maanselän ja Vartiaisen edelläolevasssa lainauksessa puhutaan Ruotsin tiukemmista ehdoista - vaikea sanoa, mitä he tarkoittavat. Ainakaan työttömien kohdalla näin ei vaikuttaisi siis olevan. Evidenssiä asiasta he eivät onnistu esittämään - pitäisi ilmeisesti vain uskoa heidän sanomaansa.</p><p><strong>Näkemysten kritiikitön toisto mediassa</strong></p><p>Herrojen blogi tuntuu saavan samantien runsaasti julkisuutta ja mm <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/248396-juhana-vartiainen-kannustaa-matalapalkkaisiin-toihin-tyo-kannattaa-suomessa">Uusi Suomi uutisoi asiasta näin</a>.</p><p>Voisiko joku resursseja omaava taho vihdoin tehdä tutkivaa journalismia ja selvittää oikeasti Pohjoismaiden järjestelmien ja tukitasojen erot, jotta tämä jatkuva spekulointi ja osatotuuksilla luodut mielikuvat loppuisivat?</p><p>Asia ei olisi varmaan mahdoton selvitettävä. Alkaa tuntua siltä, että sen tekemättä jättäminen on joidenkin tahojen intresseissä, jotta tämä sama epämääräisyys jatkuu ja kuka tahansa voi väittää mitä sattuu totuutena.</p><p>Olkoon se paljastuva totuus millainen vaan, niin olisipahan vihdoin jotain kunnollista pohjaa keskustelulle. Väsyttää tämä epämääräisyys ja väittämien kirjo vailla kunnon perusteita. Laki- ja toimintatapamuutosten tulisi perustua edes kohtuullisesti tutkittuun tietoon eikä mutuun sekä mielikuviin.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen lopen väsynyt Kokoomuksen Vartiaisen ja KD:n Maanselän harhaanjohtavaan osaoptimointiin työttömyyden ja sosiaaliturvan kannanotoissaan. Viimeisimmästä yhteisblogissaan meno on taas niin huteraa ottaen huomioon vain osatotuuksia, että ihmetyttää miten toinen tutkijalaitoksen johtajanakin ollut ja toinen kauppatieteilijänä suoltaa tällaisia vailla mitään median kritiikkiä. On äärimmäisen vaikeaa tarkastella herrojen aivoituksia, jotka esitetään totuuksia ilman linkkejä ja taustatietoja. Blogissaan Työnteko kannattaa Suomessa poikkeuksellisen heikosti  herrat ajavat jälleen matalapalkka-alojen yleistymistä.

Väittämä sosiaalietuuksien tasosta

Herrat esittävät väittämän, jonka mukaan EU:n sosiaalioikeuksien komitea ei olisi ottanut ollenkaan huomioon toimeentulotukea moittiessaan sosiaalitukien tasoa riittämättömäksi. On vaikea sanoa pitääkö tämä paikkansa, kun viitteitä ei lähteeseen ole.

Jatkoperusteluissa mennään sitten todella oudolle pohjalle. Kun EU:n laskennallinen vähimmäistaso olisi pitänyt olla  huomautusvuonna 2013 970 euroa, niin käyttävät he vastaperusteluna tähän toteamusta:

"Suomen järjestelmä antaa yksinasuvalle helsinkiläiselle toimeentulotukea jopa 1 188 €/kk."

Toki tälle ei löydy perustelua tai lähdettä vaan pitäisi uskoa heitä. Vielä suurempi ongelma on, että eihän vastaperusteluna voi käyttää maan kalleimmalla alueella asuvan henkilön arvioitua maksimimäärää. Puhutaan koko maasta ja keskiarvoista sekä kuinka moni jää alle mainitun 970 euroa.

Kuvittelisi taloustiedettä lukeneiden ihmisten sen verran ymmärtävän.

Tosin Asmo Maanselkä oli jo tammikuussa 2017 pohdinnoissaan niin hakoteillä, että katsoin tarpeelliseksi kirjoittaa erillisen blogin Vastine KD:n puoluesihteeri Maanselän kritiikkiin toimeentulotuesta. Tällöin hän vastusti toimeentulotuen hakemisen digitalisointia, kun silloin rahaa saisi liian helposti kuin pankkiautomaatista.

Lisäksi he kirjoittavat kuinka pitäisi huomioida sosiaaliturvan kokonaisuus, mutta eivät pysty tuomaan konkreettisia arvioita vaan jättävät kaiken spekulaation ja väittämien varaan.

Työmarkkinatuki tai toimeentulotuki - nimeäminen ei ole merkityksellistä

Blogissa kirjoitetaan:

"Toimeentulotuki on Suomessa erittäin käytetty tukimuoto verrattuna Ruotsiin. Molemmissa maissa tukea käyttää 400 000 henkilöä, vaikka Ruotsissa on kaksi kertaa enemmän asukkaita. Sekä asumistukien että toimeentulotuen taso on Suomessa Ruotsia korkeampi. Ruotsin yli vuoden työttömänä olleista vain vajaa 20 % sai enää työttömyysetuutta. Pitkäaikaistyöttömien työttömyysturvan kattavuus oli Suomessa EU:n parhain. Yli 90 % yli vuoden työttömänä olleista sai työttömyysetuutta Suomessa. Ruotsin tilanne johtuu siitä, että ansiosidonnaiselta pudonneet pitkäaikaistyöttömät saavat Aktivitedstöd ja utvecklingsersättning –tukia aktiivisuutta vastaan. Niitä ei pidetä varsinaisena työttömyysetuna EU:n tilastoissa vaan palkkana aktiivisuudesta tiukempien osallistumisehtojen vuoksi. Ruotsin edustama pohjoismainen malli on minimietuuksien osalta Suomea tiukempi ehdoiltaan ja pienempi tukitasoiltaan."

Ruotsissa työttömyysturvaksi kutsutaan vain ansiosidonnaiseksi luettavaa jaksoa, joka on 300 päivää - tai perheelliselle, jolla on alaikäisiä lapsia, se on maksimissaan 450 päivää. Ansiosidonnainen on 80% edeltävistä tuloista ensimmäiseltä 200 päivältä ja lopuilta 70% - nämä tasot ovat selvästi Suomea korkeammat.

Joten on suorastaan nerokasta vertailla tilannetta ensimmäisen vuoden jälkeen - ja kertoa kuinka sen jälkeen vain 20% on työttömyysetuuden piirissä.

Se johtuu lisäksi siitä, että Ruotsissa ei ole käytössä termiä työmarkkinatuki eikä ansidonnaiseksi luettavan jakson jälkeen olla työmarkkinatuella vaan toimeentulotuella. Jos sama raha tulee, mutta toisella nimellä, on aika tarkoitushakuista peliä perustella sillä näkemyksiään.

Mitä sitten tulee aktivitetstödiin tai utvecklingsersättningiin, niin ne ovat malleja, jolla pitkäaikaistyötön voi osallistumalla työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja/tai koulutukseen saada lisää tukea. Huomio tämä merkittävä ero - ei siis välty sanktioilta vaan saa lisätukea.

Tiesitkö että Tanskan ja Ruotsin työttömyysturvan sanktiot ovat todellisuudessa Suomea lievemmät?

Tuskin tiesit, sillä eihän aikanaan tehtyä virhettä kukaan uutisoi eikä sitä ole tarvetta korjata, kun se on niin hyödyllinen hallituksen politiikan tukena. Jo 7.11.2016 työllisyyttä pohtivan työryhmän vetäjä Hetemäki myönsi VM:n tiedotteessaan Työttömyysturvan seuraamusjärjestelmän eroista Pohjoismaissa seuraavaa:

"Työllisyyden lisäämistä ja työttömyyden keston lyhentämistä syyskuussa pohtineen työryhmän taustaraportissa olevassa EU:n komission julkaisemassa taulukossa on virheitä työttömyysturvajärjestelmien sanktiota koskevissa tiedoissa. Kiitos tiedosta SAK:n Ilkka Kaukorannalle. Komission taulukon virheet eivät vaikuttaneet työllisyysryhmän raportin tarkasteluun tai sen ehdotuksiin. Virheellisten tietojen perusteella Ruotsin ja Tanskan työttömyysturvan sanktiosäännöt ovat Suomen sääntöjä selvästi tiukemmat. Oikeiden tietojen mukaan Ruotsin ja Tanskan sanktiosäännöt ovat Suomea löysemmät."

Lihavointi on omani - eli Ruotsin ja Tanskan sanktiosäännöt ovat Suomea löysemmät. Kuinka moni taho on muuten uutisoinut tämän?

Sen sijaan kuinka moni taho on jatkanut saman virheellisen keppihevosen käyttöä ja jatkaa edelleen?

Maanselän ja Vartiaisen edelläolevasssa lainauksessa puhutaan Ruotsin tiukemmista ehdoista - vaikea sanoa, mitä he tarkoittavat. Ainakaan työttömien kohdalla näin ei vaikuttaisi siis olevan. Evidenssiä asiasta he eivät onnistu esittämään - pitäisi ilmeisesti vain uskoa heidän sanomaansa.

Näkemysten kritiikitön toisto mediassa

Herrojen blogi tuntuu saavan samantien runsaasti julkisuutta ja mm Uusi Suomi uutisoi asiasta näin.

Voisiko joku resursseja omaava taho vihdoin tehdä tutkivaa journalismia ja selvittää oikeasti Pohjoismaiden järjestelmien ja tukitasojen erot, jotta tämä jatkuva spekulointi ja osatotuuksilla luodut mielikuvat loppuisivat?

Asia ei olisi varmaan mahdoton selvitettävä. Alkaa tuntua siltä, että sen tekemättä jättäminen on joidenkin tahojen intresseissä, jotta tämä sama epämääräisyys jatkuu ja kuka tahansa voi väittää mitä sattuu totuutena.

Olkoon se paljastuva totuus millainen vaan, niin olisipahan vihdoin jotain kunnollista pohjaa keskustelulle. Väsyttää tämä epämääräisyys ja väittämien kirjo vailla kunnon perusteita. Laki- ja toimintatapamuutosten tulisi perustua edes kohtuullisesti tutkittuun tietoon eikä mutuun sekä mielikuviin.

 

 

 

 

]]>
9 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255177-vartiaisen-ja-maanselan-jatkuvista-osatotuuksista#comments Asmo Maanselkä Juhana Vartiainen Kokoomus Kristillisdemokraatit Työttömyys Fri, 11 May 2018 12:13:18 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255177-vartiaisen-ja-maanselan-jatkuvista-osatotuuksista
Minä aktivoidun http://sarilait.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255139-mina-aktivoidun <p>Tampereen kaupunki on alkanut aktivoida meitä työttömiä. Minä pääsen kerran viikossa neljäksi tunniksi kuuntelemaan erilaisia luentoja ja koulutuksia. Eilen pääsin vihanhallintakurssille.</p><p>Kurssin alussa vetäjä kysyi, oliko kukaan vihainen. Kukaan ei ilmoittanut olevansa.</p><p>Tämän jälkeen vetäjä alkoi esitellä kurssia tarkemmin ja kertoi kurssin taustoista.</p><p>Minä viittasin ja kerroin, että nyt olen vihainen.</p><p>Me kun olimme työttömiä, emme vankeja tai mielenterveysongelmaisia.</p> Tampereen kaupunki on alkanut aktivoida meitä työttömiä. Minä pääsen kerran viikossa neljäksi tunniksi kuuntelemaan erilaisia luentoja ja koulutuksia. Eilen pääsin vihanhallintakurssille.

Kurssin alussa vetäjä kysyi, oliko kukaan vihainen. Kukaan ei ilmoittanut olevansa.

Tämän jälkeen vetäjä alkoi esitellä kurssia tarkemmin ja kertoi kurssin taustoista.

Minä viittasin ja kerroin, että nyt olen vihainen.

Me kun olimme työttömiä, emme vankeja tai mielenterveysongelmaisia.

]]>
71 http://sarilait.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255139-mina-aktivoidun#comments Kotimaa Aktiivimalli Työttömyys Thu, 10 May 2018 14:46:25 +0000 Sari Laitinen http://sarilait.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255139-mina-aktivoidun
Aktiivimalli reiluko? http://karinkarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255114-aktiivimalli-reiluko <p>Epäreiluun aktiivimalliin kehitysideoita</p><p>&nbsp;</p><p>Aktiivimalli puhuttaa. Alun alkujaan malli on kehitetty latvasta juuristoon -ajatuksella. Aktiivimalli vahvistaa käsitystä, että ensin tehdään ja sitten ajatellaan. Puolustuskyvyttömiltä on helppo viedä tuhkatkin pesästä. Niin tässäkin asiassa. Onko oikein, että hallituksen huonon päätöksenteon seurauksena eri-ikäiset ilman työtä olevat syyllistetään vain saamattomaksi passiivisten joukoksi? Onko aktiivimalli vain vuoronumeron pyörittelyä työttömän käsissä työnvälityksen penkillä tai toivottomien työhakusten kirjoittelua kaiket päivät? Onko tuollaisessa tarkoitusta, vai olisiko työttömällä muutakin elämää?</p><p>Kunnat ovat erilaisessa asemassa, mutta aktiivimalli on rakennettu samanlaisena koko Suomen työttömille. Aktiivimalli ei tue työllistämistä tasapuolisesti. Erityisesti niissä kunnissa, joissa on alhainen työllisyysprosentti, malli vain eriarvoistaa entistä enemmän.</p><p>Kun työtön on aktiivinen, on tarkoituksenmukaista, ettei 4,6 prosentin vähennys toteudu. 4,6 prosenttia voi olla kannustuslisänä. Tässä pari ideaa aktiivimallin kehittämiseksi.</p><p>Esimerkiksi työnhakuprosessin tulisi kartuttaa aktiivisuusvelvoitetta mukaan lukien työnhaku ja mahdollinen työhaastattelu, joka työllistää tai ei. Ilman työtä oleva voi jalkautua eri firmoihin ja mahdollisesti työllistyä. Tätä toimintatapaa toteutetaan jo sosiaali- ja terveysalalla. Etelä-Savon alueella sosiaali- ja terveysala on hyvin työllistävä. Työttömät voisivat kartuttaa aktiivisuuskorttia toimimalla esimerkiksi eri-ikäisten yksinäisten kanssakulkijana. Työnantaja voi tarjota rekrytointipäiviä, jonka aikana ilman työtä olevat ja työnantaja kohtaavat. Työantajalla ja työntekijällä on mahdollisuus tutustua ja päivän aikana voi tapahtua perehdytystä.</p><p>Etelä-Savon alueella maa- ja metsätalouden toimijat ja työttömät voisivat kartuttaa aktiivisuuskorttiaan työskentelemällä ohjatusti maa- ja metsätaloustoimijan kanssa esimerkiksi lammastaloudessa ja metsäalalla. Näistäkin on mahdollisuus saada todistus ja työllistyä. Näin karttuu aktiivisuuskortti.</p><p>Aktiivisuuskortti olisi kortti, johon kirjautuu työnhakijan reaaliaikainen aktiivisuus työhaussa. Järjestelmä on digitaalisena erityisen helppo toteuttaa verkossa. Työnhakijan työtiedot kirjautuvat aktiivisuusrekisteriin, jota työnantajat voivat hyödyntää etsiessään työntekijöitä. Kunnassa toimivan aktiivisuusrekisterin ylläpitäjänä toimisi entinen työtön. Rekisterin ylläpitäjällä olisi käytössään chat-yhteys nopeaan yhteydenpitoon. Rekisteriin kirjattaisiin kaikki työnhakijan työtiedot &ndash; ilman palkkaakin sisältävät työtehtävät.</p><p>Aktiivimalliin liittyviä kehittämistoimia voisi laajentaa koko Suomen alueelle, mahdollisissa tulevissa maakunnissa.</p><p>&nbsp;<br /><strong>Karin Karjalainen</strong>, Bioanalyytikko, YTM, HTT-jatko-opiskelija</p><p><strong>Mervi Eskelinen</strong>, Sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja, THM, Ammatillisten aineiden opettaja</p><p>&nbsp;Pieksämäki</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Epäreiluun aktiivimalliin kehitysideoita

 

Aktiivimalli puhuttaa. Alun alkujaan malli on kehitetty latvasta juuristoon -ajatuksella. Aktiivimalli vahvistaa käsitystä, että ensin tehdään ja sitten ajatellaan. Puolustuskyvyttömiltä on helppo viedä tuhkatkin pesästä. Niin tässäkin asiassa. Onko oikein, että hallituksen huonon päätöksenteon seurauksena eri-ikäiset ilman työtä olevat syyllistetään vain saamattomaksi passiivisten joukoksi? Onko aktiivimalli vain vuoronumeron pyörittelyä työttömän käsissä työnvälityksen penkillä tai toivottomien työhakusten kirjoittelua kaiket päivät? Onko tuollaisessa tarkoitusta, vai olisiko työttömällä muutakin elämää?

Kunnat ovat erilaisessa asemassa, mutta aktiivimalli on rakennettu samanlaisena koko Suomen työttömille. Aktiivimalli ei tue työllistämistä tasapuolisesti. Erityisesti niissä kunnissa, joissa on alhainen työllisyysprosentti, malli vain eriarvoistaa entistä enemmän.

Kun työtön on aktiivinen, on tarkoituksenmukaista, ettei 4,6 prosentin vähennys toteudu. 4,6 prosenttia voi olla kannustuslisänä. Tässä pari ideaa aktiivimallin kehittämiseksi.

Esimerkiksi työnhakuprosessin tulisi kartuttaa aktiivisuusvelvoitetta mukaan lukien työnhaku ja mahdollinen työhaastattelu, joka työllistää tai ei. Ilman työtä oleva voi jalkautua eri firmoihin ja mahdollisesti työllistyä. Tätä toimintatapaa toteutetaan jo sosiaali- ja terveysalalla. Etelä-Savon alueella sosiaali- ja terveysala on hyvin työllistävä. Työttömät voisivat kartuttaa aktiivisuuskorttia toimimalla esimerkiksi eri-ikäisten yksinäisten kanssakulkijana. Työnantaja voi tarjota rekrytointipäiviä, jonka aikana ilman työtä olevat ja työnantaja kohtaavat. Työantajalla ja työntekijällä on mahdollisuus tutustua ja päivän aikana voi tapahtua perehdytystä.

Etelä-Savon alueella maa- ja metsätalouden toimijat ja työttömät voisivat kartuttaa aktiivisuuskorttiaan työskentelemällä ohjatusti maa- ja metsätaloustoimijan kanssa esimerkiksi lammastaloudessa ja metsäalalla. Näistäkin on mahdollisuus saada todistus ja työllistyä. Näin karttuu aktiivisuuskortti.

Aktiivisuuskortti olisi kortti, johon kirjautuu työnhakijan reaaliaikainen aktiivisuus työhaussa. Järjestelmä on digitaalisena erityisen helppo toteuttaa verkossa. Työnhakijan työtiedot kirjautuvat aktiivisuusrekisteriin, jota työnantajat voivat hyödyntää etsiessään työntekijöitä. Kunnassa toimivan aktiivisuusrekisterin ylläpitäjänä toimisi entinen työtön. Rekisterin ylläpitäjällä olisi käytössään chat-yhteys nopeaan yhteydenpitoon. Rekisteriin kirjattaisiin kaikki työnhakijan työtiedot – ilman palkkaakin sisältävät työtehtävät.

Aktiivimalliin liittyviä kehittämistoimia voisi laajentaa koko Suomen alueelle, mahdollisissa tulevissa maakunnissa.

 
Karin Karjalainen, Bioanalyytikko, YTM, HTT-jatko-opiskelija

Mervi Eskelinen, Sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja, THM, Ammatillisten aineiden opettaja

 Pieksämäki

]]>
6 http://karinkarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255114-aktiivimalli-reiluko#comments Syrjäytyminen Työttömyys Yhteiskunta Thu, 10 May 2018 06:26:28 +0000 Karin Karjalainen http://karinkarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255114-aktiivimalli-reiluko
Työministeri ja työllistämisen sietämätön vaikeus http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254895-tyoministeri-ja-tyollistamisen-sietamaton-vaikeus <p><strong>Ministeri Lindström oli Ykkösaamussa kertoilemassa hallituksen työllistämistempauksista. Täytyy antaa pisteet siitä, että tyypilliseen hallitus toi valon -valehteluun hän ei sortunut vaan totesi maailmantalouden vetäneen Suomen eurokivireen vauhtiin (sanailu on kirjoittajan omaa).</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Muutama huomio. Hallitus korjailee sekundaa minkä markkinoille myivät, eli aktiivimallia. En missään olosuhteissa suosittele vastaavaa perse edellä puuhun -menetelmää yrityksille.</p><p>Puolen vuoden opiskelua kaavaillaan sallituksi, jotain tolkkuakin on siis luvassa.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Prosessit kuntoon. </em>Lindström otti tärkeän pointin esiin työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta. Kun tyypilliseen pinnalliseen kokoomuslaiseen hömppään kuuluu vastustaa tarveharkintaa, <em>tulee järkevässä johtamisessa ensin tutkia mikä nykyisessä tavassa on vialla ja korjata se</em>. Tämä on tärkeä seikka, koska sama pinnallinen analyysi häiritsee suorastaan epideemisesti nimenomaan kokoomuslaisia lausuntoja muistakin asioista. Monet haluavat vaihtaa toimimattoman laatikon uuteen tai hankkia toisen nykyisen viereen, kun oikea tapa olisi ensin katsoa nykyisen laatikon sisään ja tutkia miksi se ei toimi. Ei siis hutkita ja jätetä tutkimatta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tarveharkintaan liittyvät lupaprosessit tulee viilata virtaviivaiseen kuntoon. Aivan sama tulee tehdä irtisanomisista. Työmarkkinajärjestöt lienevät siinä isossa roolissa. Ydinkysymys on, kuinka saada töitä välttelevä, aivan liian osaamaton, tottelematon tai riitaisa jouhevasti pois työstään<em> nykyisten lakien puitteissa</em>. Lukemattomat tietävät kyllä, että ihmisiä saadaan potkittua jo nyt nopeasti tilanteesta riippuen. Myös työnantajilla on vastuunsa huolehtia, että perehtyvät mahdollisuuksiinsa ennen kuin marmattavat niiden puuttumista.</p><p>&nbsp;</p><p>Politiikassa on aivan liikaa ajattelua, että tehdään uusi laki. Hallitusten tavallinen tapa yritysmaailmaan siirrettynä tarkoittaisi, että Nokia tekisi liian vähän suunnitellen toimimattomia kännyköitä. Kun kännykkä ei toimikaan, suunniteltaisiin uusi. Kaksi virhettä siis: ei suunnitella tarpeeksi, eikä korjata olemassa olevaa. Suomi pärjää tällä tavalla vain siksi, että useimmat muut ovat vielä huonompia.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Yleissitovuus. </em>Lindström kertoi vastustavansa yleissitovuuden murtamista, koska ay-liike vastustaa. Lähetyksessä eriteltiin aihetta hiukan, mutta jatkanpa tästä. Yleisesti sitovat työsuhteen ehdot oletettavasti tarkoittaisivat sitä, että pienet liittoihin kuulumattomat yritykset saattaisivat tarjota muita pienempää palkkaa. Jälleen kerran joissain kokoomuslaisissa päissä kilkattaa, että &quot;joo!&quot;. Kannattaisi miettiä markkinataloutta, kun puolue sitä on olevinaan niin ajamassa. Jos jo nyt merkittävä osa avoimista työpaikoista on vaikeasti täytettäviä ja työvoimapulasta valitetaan, mitkä firmat sitten saisivat huonommilla tai jopa epäselvillä ehdoilla työntekijöitä? Osa työvoimasta pitää puolensa, mutta entäs he, jotka eivät osaa tai uskalla?</p><p>&nbsp;</p><p>Yleissitovuuden purkamisen jälkeen isot yritykset tarjoaisivat TES:in mukaiset ehdot. Niin tekisivät monet pienetkin yritykset helppouden takia. Jäljelle jäisi joitain villejä yrityksiä omine ehtoineen. Nekö ratkaisevat Suomen talouden ongelmat? Jos bisnes ei kannata, se aiotaan ratkaista sillä, että pistetään valtio maksamaan osa työntekijän tuloista? Kaiken seuraus saattaisi olla, että markkinoille tulee pieni määrä epämääräisiä firmoja, joiden ehtojen kanssa tapellaan ja jotka eivät saa kuin oikeuksistaan tietämättömiä työntekijöitä. Monet mikroyritysten työntekijät tietävät, ettei työnantaja välttämättä ole riittävän valveutunut TES:istä saati laeistakaan. Joskus työntekijä neuvoo työnantajaa. Tilannetta ei helpota se, että sotketaan koko kuvio muuttamalla pelikenttä epämääräiseksi ja selvittelemällä aina jälkikäteen, mitä oikein sovittiin tai olisi pitänyt sopia.</p><p>&nbsp;</p><p>Nuo kokoomuslaiset haaveilut ovat lillukanvarsia. Heikäläisille wannabekapitalisteille vinkki: keskittykää oikeisiin asioihin.</p><p>&nbsp;</p><p>Suosittelen:</p><ul><li>Tasatkaa kaikki työttömyyden ja starttirahan turvat samansuuruisiksi, myös opintoraha yli 25-vuotiaille tai vastaava oikeus opiskeluun työttömyysturvalla. Muuttakaa ne lopulta yhdeksi.</li><li>Tehkää lisää maanteitä, jotta työvoima voi liikkua enemmän, vaikka maailmanluokassa <a href="http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250856-suomalaiset-muuttavat-liian-vahan-tyon-perassa-kolmanneksi-eniten-maailmassa">kansamme muuttaakin</a> hyvin aktiivisesti.</li><li>Poistakaa ilmainen työ vääristämästä markkinoita. Poistakaa sen sallivat lait.</li><li>Mahdollistakaa opiskelu joustavasti rinnan työn kanssa.</li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ministeri Lindström oli Ykkösaamussa kertoilemassa hallituksen työllistämistempauksista. Täytyy antaa pisteet siitä, että tyypilliseen hallitus toi valon -valehteluun hän ei sortunut vaan totesi maailmantalouden vetäneen Suomen eurokivireen vauhtiin (sanailu on kirjoittajan omaa).

 

Muutama huomio. Hallitus korjailee sekundaa minkä markkinoille myivät, eli aktiivimallia. En missään olosuhteissa suosittele vastaavaa perse edellä puuhun -menetelmää yrityksille.

Puolen vuoden opiskelua kaavaillaan sallituksi, jotain tolkkuakin on siis luvassa.

 

Prosessit kuntoon. Lindström otti tärkeän pointin esiin työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta. Kun tyypilliseen pinnalliseen kokoomuslaiseen hömppään kuuluu vastustaa tarveharkintaa, tulee järkevässä johtamisessa ensin tutkia mikä nykyisessä tavassa on vialla ja korjata se. Tämä on tärkeä seikka, koska sama pinnallinen analyysi häiritsee suorastaan epideemisesti nimenomaan kokoomuslaisia lausuntoja muistakin asioista. Monet haluavat vaihtaa toimimattoman laatikon uuteen tai hankkia toisen nykyisen viereen, kun oikea tapa olisi ensin katsoa nykyisen laatikon sisään ja tutkia miksi se ei toimi. Ei siis hutkita ja jätetä tutkimatta.

 

Tarveharkintaan liittyvät lupaprosessit tulee viilata virtaviivaiseen kuntoon. Aivan sama tulee tehdä irtisanomisista. Työmarkkinajärjestöt lienevät siinä isossa roolissa. Ydinkysymys on, kuinka saada töitä välttelevä, aivan liian osaamaton, tottelematon tai riitaisa jouhevasti pois työstään nykyisten lakien puitteissa. Lukemattomat tietävät kyllä, että ihmisiä saadaan potkittua jo nyt nopeasti tilanteesta riippuen. Myös työnantajilla on vastuunsa huolehtia, että perehtyvät mahdollisuuksiinsa ennen kuin marmattavat niiden puuttumista.

 

Politiikassa on aivan liikaa ajattelua, että tehdään uusi laki. Hallitusten tavallinen tapa yritysmaailmaan siirrettynä tarkoittaisi, että Nokia tekisi liian vähän suunnitellen toimimattomia kännyköitä. Kun kännykkä ei toimikaan, suunniteltaisiin uusi. Kaksi virhettä siis: ei suunnitella tarpeeksi, eikä korjata olemassa olevaa. Suomi pärjää tällä tavalla vain siksi, että useimmat muut ovat vielä huonompia.

 

Yleissitovuus. Lindström kertoi vastustavansa yleissitovuuden murtamista, koska ay-liike vastustaa. Lähetyksessä eriteltiin aihetta hiukan, mutta jatkanpa tästä. Yleisesti sitovat työsuhteen ehdot oletettavasti tarkoittaisivat sitä, että pienet liittoihin kuulumattomat yritykset saattaisivat tarjota muita pienempää palkkaa. Jälleen kerran joissain kokoomuslaisissa päissä kilkattaa, että "joo!". Kannattaisi miettiä markkinataloutta, kun puolue sitä on olevinaan niin ajamassa. Jos jo nyt merkittävä osa avoimista työpaikoista on vaikeasti täytettäviä ja työvoimapulasta valitetaan, mitkä firmat sitten saisivat huonommilla tai jopa epäselvillä ehdoilla työntekijöitä? Osa työvoimasta pitää puolensa, mutta entäs he, jotka eivät osaa tai uskalla?

 

Yleissitovuuden purkamisen jälkeen isot yritykset tarjoaisivat TES:in mukaiset ehdot. Niin tekisivät monet pienetkin yritykset helppouden takia. Jäljelle jäisi joitain villejä yrityksiä omine ehtoineen. Nekö ratkaisevat Suomen talouden ongelmat? Jos bisnes ei kannata, se aiotaan ratkaista sillä, että pistetään valtio maksamaan osa työntekijän tuloista? Kaiken seuraus saattaisi olla, että markkinoille tulee pieni määrä epämääräisiä firmoja, joiden ehtojen kanssa tapellaan ja jotka eivät saa kuin oikeuksistaan tietämättömiä työntekijöitä. Monet mikroyritysten työntekijät tietävät, ettei työnantaja välttämättä ole riittävän valveutunut TES:istä saati laeistakaan. Joskus työntekijä neuvoo työnantajaa. Tilannetta ei helpota se, että sotketaan koko kuvio muuttamalla pelikenttä epämääräiseksi ja selvittelemällä aina jälkikäteen, mitä oikein sovittiin tai olisi pitänyt sopia.

 

Nuo kokoomuslaiset haaveilut ovat lillukanvarsia. Heikäläisille wannabekapitalisteille vinkki: keskittykää oikeisiin asioihin.

 

Suosittelen:

  • Tasatkaa kaikki työttömyyden ja starttirahan turvat samansuuruisiksi, myös opintoraha yli 25-vuotiaille tai vastaava oikeus opiskeluun työttömyysturvalla. Muuttakaa ne lopulta yhdeksi.
  • Tehkää lisää maanteitä, jotta työvoima voi liikkua enemmän, vaikka maailmanluokassa kansamme muuttaakin hyvin aktiivisesti.
  • Poistakaa ilmainen työ vääristämästä markkinoita. Poistakaa sen sallivat lait.
  • Mahdollistakaa opiskelu joustavasti rinnan työn kanssa.
]]>
2 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254895-tyoministeri-ja-tyollistamisen-sietamaton-vaikeus#comments Jari Lindström Työehtosopimus Työehtosopimusten yleissitovuus Työllisyys Työttömyys Sat, 05 May 2018 17:05:43 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254895-tyoministeri-ja-tyollistamisen-sietamaton-vaikeus
Työvoimapalvelujen ulkoistaminen ja työttömien digitaalinen profilointi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254837-tyovoimapalvelujen-ulkoistaminen-ja-tyottomien-digitaalinen-profilointi <p>Mistä kumpuaa Sipilän hallituksen kiire siirtyä hankkimaan työvoimapalvelut palveluntarjoajilta? Hallitus ajaa läpi merkittävää lakimuutosta, joilla suuri osa työvoimapalveluista voitaisiin ostaa yksityisiltä palveluntarjoajilta ja samalla niille oltaisiin antamassa suora pääsy työttömien kaikki tiedot sisältävään URA-asiakastietojärjestelmään. Järjestelmässä on myös paljon henkilöiden terveydentilaan ja yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia asioita, joita on käsitelty TE-toimistossa virkavastuulla. Mielestäni on syytä olla huolissaan näiden tietojen turvaamisesta ja asianmukaisesta käytöstä, jos koko URA-järjestelmä avataan yksityisille toimijoille.</p><p><strong>Järjetön väliaikainen ja lyhytaikainen muutos ennen maakuntauudistusta ja uutta järjestelmää</strong></p><p>Kasvupalveluiden, joihin työvoimapalvelut kuuluvat, olisi suunnitelmien mukaan tarkoitus alkaa vuoden 2020 alussa eli noin puolentoista vuoden päästä ja sitä varten ollaan luomasssa uutta tietojärjestelmää. Tästä huolimatta hallitus näkee tarpeelliseksi tehdä tämän lakimuutoksen pikaisella aikataululla ja mahdollistaa työvoimapalveluiden osto palveluntarjoajilta jo 1.9.2018.</p><p>Lisäksi oltaisiin tekemässä muutoksia poistuvaan tietojärjestelmään arvioiden mukaan 2,1 miljoonalla eurolla ja mm järjestämässä koulutuksia palveluntarjoajille sen käytöstä. Tietojärjestelmämuutokset olisivat arvioiden mukaan valmiina tammikuussa 2019 eli yhden vuoden käyttöä varten nähdään tarpeelliseksi tehdä tämä rumba ja merkittävät lakimuutokset ilman kunnollista pohdintaa. Valtion tietojärjestelmäkehityksessä on kädet täynnä uuden järjestelmän kehityksessä ja aikataulu on jo lähes epärealistinen, mutta silti halutaan vielä sotkea mukaan tällainen väliaikainen muutostyö, miksi?</p><p>Mistä tämä kiire? Oman arvaukseni mukaan hallitus haluaa kaiken sotehässäkän taustalla ajaa tällaisen merkittävän muutoksen puolihuomaamatta. Toisaalta vaikka sote- ja maakuntauudistus menisi reisille, niin saadaan joka tapauksessa luotua merkittävä määrä uutta liiketoimintaa frendeille henkilöstöpalvelurityksistä. Vilkaisin EK:n lausuntoa esityksestä ja ainakin minulla soi hälytyskellot, kun se myös henkilöstöpalveluyritysten edustajana täysin varauksetta kannattaa esitystä.</p><p>Henkilöstöpalveluyrityksillä tuntuu olevan varsin läheiset välit hallituksen kanssa. Esimerkiksi Juhana Vartiaisen puolustaessa aktiivimallia A-studiossa vieressä komppaamassa ei ollut vaikkapa TE-toimiston johtaja vaan suurimman henkilöstöpalveluyrityksen toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.</p><p><strong>Lakiesitys mahdollistaa työttömien digitaalisen profiloinnin</strong></p><p>Muistatte varmaan keskustelun soten kapitaatiomallista terveystietojen automaattisen&nbsp; profiloinnin yhteydessä? Tässä lakiesityksessä ollaan mahdollistamassa sekä julkiselle että palveluntarjoajille työttömän digitaalinen profilointi tietojärjestelmien tietojen pohjalta.</p><p>Vaikka profiilien perusteella ei tehdä suoraan päätöstä, niin näillä voi olla merkittävä vaikutus siihen millaisia palveluita tarjotaan ja kenelle. Nämä profilointiin käytettävät järjestelmät eivät ole avoimia emmekä saa tietää, miten profilointi oikeastaan tehdään - lisäksi jatkossa kullakin palveluntuottajalla lienee omat tapansa tehdä sitä.</p><p>URA-asiakastietojärjestelmä voi sisältää tietoa myös asiakkaan terveyteen sekä vaikkapa elämäntilanteeseen liittyvistä seikoista, joista hän on kertonut virkavastuulla olevalle TE-toimiston työntekijälle. Jos kyseessä on vaikkapa pitkäaikaistyötön ja osin kuntoutusta tarvinut, on vuosien varrella voinut kertyä arkaluontoistakin dataa. Nyt nämä tiedot sitten asianosaiselta kysymättä avattaisiin palveluntarjoajille. Mielestäni se ei ole kohtuullista ja asiasta pitäisi käydä laajempaa keskustelua.</p><p>Oma lukunsa on vielä se, että ko järjestelmässä asiakkaana olevalla henkilöllä ei ole itse sähköisesti mahdollisuutta katsoa tietojaan eikä korjata mahdollisia virheitä.</p><p>Itse lakiesityksessä annetaan varsin laajat mahdollisuudet tietojen käyttöön:</p><p>&quot;<em>Palveluntuottajalla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä maksutta työ- ja elinkeinotoimistolta, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kansaneläkelaitokselta, työttömyyskassalta sekä 4 luvun 5 &sect;:ssä tarkoitetun työkokeilun järjestäjältä henkilöasiakasta koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä palvelun järjestämiseksi tai tehtävien hoitamiseksi.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Henkilö, jolle on myönnetty käyttöoikeus työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään, saa salassapitosäännösten estämättä hakea ja käyttää asiakastietojärjestelmään talletettuja tietoja, jos se on tarpeen asiakaspalvelun järjestämiseksi, vireillä olevan asian selvittämiseksi tai ratkaisemiseksi, valvonta-, kehittämis- tai seurantatehtävän suorittamiseksi taikka toimeksiantotehtävän suorittamiseksi.</em>&quot;</p><p>Varsin laajat tiedonsaantimahdollisuudet ollaan siis antamassa palveluntarjoajille ja siellä työskenteleville henkilöille. On hyvä myös huomata, että toisin kuin virkamiehillä, niin alalla ei ole samankaltaista sääntelyä. Itse hallituksen esityksessä todetaan:</p><p>&quot;<em>Palveluntuottajan palveluksessa olevien henkilöiden koulutusta tai asiantuntemusta koskevista vaatimuksista ei ole esitetty säädettävän, koska alalla ei ole kelpoisuus- tai pätevyysvaatimuksia.</em>&quot;</p><p>Hämmentävää.</p><p><strong>Huterat perustelut lakiesityksen hyödyistä</strong></p><p>Kyseessä vaikuttaa olevan ideologinen valinta ja tarkoituksena antaa henkilöstöpalvelurityksille uutta liiketoimintaa julkisilla varoilla kustannettuna. Esimerkkimaina on käytetty Australiaa ja Iso-Britanniaa, joiden niidenkään tulokset eivät ole kaikilta osin positiivisia. Varsin vähälle huomiolle jää lähempänä Suomea olevien kokemukset, joista kuitenkin mainitaan esityksessä seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Finn (Subcontracting in Public Employment Services, 2011) raportoi 12 vaikuttavuustutkimuksen tuloksista Isossa-Britanniassa, Saksassa, Alankomaissa, Ranskassa ja Ruotsissa. Tulokset ovat ristiriitaisia: Isosta-Britanniasta löytyvät myönteisimmät arviot ja negatiivisempia tuloksia on saatu Saksasta, Ranskasta ja Ruotsista. Finn katsoo, että yksityiset palveluntuottajat voivat tietyissä sopimusjärjestelyissä parantaa joidenkin ryhmien osalta tuloksia ja tuoda innovaatioita palveluihin.</em>&quot;</p><p>Suomi on uudistuksessa täysin eri linjoilla kuin muut Pohjoismaat ja esimerkiksi Hollannissa ollaan jo peräydytty vastaavasta uudistuksesta sen epäonnistumisen vuoksi. Paljon kehutussa Tanskan mallissakin kunta tuottaa kaikki työvoimapalvelut - ilmeisesti tästä mallista kelpaa Suomeen vain aktiivimallin sanktiot? Ne lienevät ainoa syy Tanskan onnistumiseen?</p><p>Vastoin kuin usein väitetään, niin ostaminen ulkoa ei ole aina paras ja kustannustehokkain vaihtoehto ja erityisesti työllistämispalveluiden tai hoivapalveluiden kaltaisten kohdalla julkisilla palveluilla on paikkansa. Nyt uskotaan yksityisten olevan avain kaikkeen. Suomessa ostetaan jo nyt noin 200 miljoonalla vuodessa TE-toimistojen taholta erilaisia palveluita ja käytetty kumppanuusmalli on useimmissa maissa todettu parhaiten toimivaksi.</p><p>Ei ole olemassa muiden maiden kokemusten pohjalta kunnollisia perusteita siirtyä hallituksen suunnittelemaan malliin. Nyt jäitä hattuun eikä sekoiteta kaikkea maakuntauudistuksen yhteydessä - muutoinkin voidaan joutua kaaokseen, kun maakunnat koittavat saada hallintoansa toimimaan. Siihen peilaten tämä kiirehtiminen työvoimapalveluiden ulkoistuksessa väliaikaisella mallilla on turhaa ja sisältää tarpeettomia riskejä kyseenalaisilla odotuksilla.</p><p>Tästä asiasta tulee käydä kunnollinen arvokeskustelu ja mahdollinen uudistus on syytä toteuttaa vasta maakuntahallinnon aloitettua ja työvoimahallinnon siirtyessä - jos silloinkaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mistä kumpuaa Sipilän hallituksen kiire siirtyä hankkimaan työvoimapalvelut palveluntarjoajilta? Hallitus ajaa läpi merkittävää lakimuutosta, joilla suuri osa työvoimapalveluista voitaisiin ostaa yksityisiltä palveluntarjoajilta ja samalla niille oltaisiin antamassa suora pääsy työttömien kaikki tiedot sisältävään URA-asiakastietojärjestelmään. Järjestelmässä on myös paljon henkilöiden terveydentilaan ja yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia asioita, joita on käsitelty TE-toimistossa virkavastuulla. Mielestäni on syytä olla huolissaan näiden tietojen turvaamisesta ja asianmukaisesta käytöstä, jos koko URA-järjestelmä avataan yksityisille toimijoille.

Järjetön väliaikainen ja lyhytaikainen muutos ennen maakuntauudistusta ja uutta järjestelmää

Kasvupalveluiden, joihin työvoimapalvelut kuuluvat, olisi suunnitelmien mukaan tarkoitus alkaa vuoden 2020 alussa eli noin puolentoista vuoden päästä ja sitä varten ollaan luomasssa uutta tietojärjestelmää. Tästä huolimatta hallitus näkee tarpeelliseksi tehdä tämän lakimuutoksen pikaisella aikataululla ja mahdollistaa työvoimapalveluiden osto palveluntarjoajilta jo 1.9.2018.

Lisäksi oltaisiin tekemässä muutoksia poistuvaan tietojärjestelmään arvioiden mukaan 2,1 miljoonalla eurolla ja mm järjestämässä koulutuksia palveluntarjoajille sen käytöstä. Tietojärjestelmämuutokset olisivat arvioiden mukaan valmiina tammikuussa 2019 eli yhden vuoden käyttöä varten nähdään tarpeelliseksi tehdä tämä rumba ja merkittävät lakimuutokset ilman kunnollista pohdintaa. Valtion tietojärjestelmäkehityksessä on kädet täynnä uuden järjestelmän kehityksessä ja aikataulu on jo lähes epärealistinen, mutta silti halutaan vielä sotkea mukaan tällainen väliaikainen muutostyö, miksi?

Mistä tämä kiire? Oman arvaukseni mukaan hallitus haluaa kaiken sotehässäkän taustalla ajaa tällaisen merkittävän muutoksen puolihuomaamatta. Toisaalta vaikka sote- ja maakuntauudistus menisi reisille, niin saadaan joka tapauksessa luotua merkittävä määrä uutta liiketoimintaa frendeille henkilöstöpalvelurityksistä. Vilkaisin EK:n lausuntoa esityksestä ja ainakin minulla soi hälytyskellot, kun se myös henkilöstöpalveluyritysten edustajana täysin varauksetta kannattaa esitystä.

Henkilöstöpalveluyrityksillä tuntuu olevan varsin läheiset välit hallituksen kanssa. Esimerkiksi Juhana Vartiaisen puolustaessa aktiivimallia A-studiossa vieressä komppaamassa ei ollut vaikkapa TE-toimiston johtaja vaan suurimman henkilöstöpalveluyrityksen toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.

Lakiesitys mahdollistaa työttömien digitaalisen profiloinnin

Muistatte varmaan keskustelun soten kapitaatiomallista terveystietojen automaattisen  profiloinnin yhteydessä? Tässä lakiesityksessä ollaan mahdollistamassa sekä julkiselle että palveluntarjoajille työttömän digitaalinen profilointi tietojärjestelmien tietojen pohjalta.

Vaikka profiilien perusteella ei tehdä suoraan päätöstä, niin näillä voi olla merkittävä vaikutus siihen millaisia palveluita tarjotaan ja kenelle. Nämä profilointiin käytettävät järjestelmät eivät ole avoimia emmekä saa tietää, miten profilointi oikeastaan tehdään - lisäksi jatkossa kullakin palveluntuottajalla lienee omat tapansa tehdä sitä.

URA-asiakastietojärjestelmä voi sisältää tietoa myös asiakkaan terveyteen sekä vaikkapa elämäntilanteeseen liittyvistä seikoista, joista hän on kertonut virkavastuulla olevalle TE-toimiston työntekijälle. Jos kyseessä on vaikkapa pitkäaikaistyötön ja osin kuntoutusta tarvinut, on vuosien varrella voinut kertyä arkaluontoistakin dataa. Nyt nämä tiedot sitten asianosaiselta kysymättä avattaisiin palveluntarjoajille. Mielestäni se ei ole kohtuullista ja asiasta pitäisi käydä laajempaa keskustelua.

Oma lukunsa on vielä se, että ko järjestelmässä asiakkaana olevalla henkilöllä ei ole itse sähköisesti mahdollisuutta katsoa tietojaan eikä korjata mahdollisia virheitä.

Itse lakiesityksessä annetaan varsin laajat mahdollisuudet tietojen käyttöön:

"Palveluntuottajalla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä maksutta työ- ja elinkeinotoimistolta, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kansaneläkelaitokselta, työttömyyskassalta sekä 4 luvun 5 §:ssä tarkoitetun työkokeilun järjestäjältä henkilöasiakasta koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä palvelun järjestämiseksi tai tehtävien hoitamiseksi."

"Henkilö, jolle on myönnetty käyttöoikeus työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään, saa salassapitosäännösten estämättä hakea ja käyttää asiakastietojärjestelmään talletettuja tietoja, jos se on tarpeen asiakaspalvelun järjestämiseksi, vireillä olevan asian selvittämiseksi tai ratkaisemiseksi, valvonta-, kehittämis- tai seurantatehtävän suorittamiseksi taikka toimeksiantotehtävän suorittamiseksi."

Varsin laajat tiedonsaantimahdollisuudet ollaan siis antamassa palveluntarjoajille ja siellä työskenteleville henkilöille. On hyvä myös huomata, että toisin kuin virkamiehillä, niin alalla ei ole samankaltaista sääntelyä. Itse hallituksen esityksessä todetaan:

"Palveluntuottajan palveluksessa olevien henkilöiden koulutusta tai asiantuntemusta koskevista vaatimuksista ei ole esitetty säädettävän, koska alalla ei ole kelpoisuus- tai pätevyysvaatimuksia."

Hämmentävää.

Huterat perustelut lakiesityksen hyödyistä

Kyseessä vaikuttaa olevan ideologinen valinta ja tarkoituksena antaa henkilöstöpalvelurityksille uutta liiketoimintaa julkisilla varoilla kustannettuna. Esimerkkimaina on käytetty Australiaa ja Iso-Britanniaa, joiden niidenkään tulokset eivät ole kaikilta osin positiivisia. Varsin vähälle huomiolle jää lähempänä Suomea olevien kokemukset, joista kuitenkin mainitaan esityksessä seuraavaa:

"Finn (Subcontracting in Public Employment Services, 2011) raportoi 12 vaikuttavuustutkimuksen tuloksista Isossa-Britanniassa, Saksassa, Alankomaissa, Ranskassa ja Ruotsissa. Tulokset ovat ristiriitaisia: Isosta-Britanniasta löytyvät myönteisimmät arviot ja negatiivisempia tuloksia on saatu Saksasta, Ranskasta ja Ruotsista. Finn katsoo, että yksityiset palveluntuottajat voivat tietyissä sopimusjärjestelyissä parantaa joidenkin ryhmien osalta tuloksia ja tuoda innovaatioita palveluihin."

Suomi on uudistuksessa täysin eri linjoilla kuin muut Pohjoismaat ja esimerkiksi Hollannissa ollaan jo peräydytty vastaavasta uudistuksesta sen epäonnistumisen vuoksi. Paljon kehutussa Tanskan mallissakin kunta tuottaa kaikki työvoimapalvelut - ilmeisesti tästä mallista kelpaa Suomeen vain aktiivimallin sanktiot? Ne lienevät ainoa syy Tanskan onnistumiseen?

Vastoin kuin usein väitetään, niin ostaminen ulkoa ei ole aina paras ja kustannustehokkain vaihtoehto ja erityisesti työllistämispalveluiden tai hoivapalveluiden kaltaisten kohdalla julkisilla palveluilla on paikkansa. Nyt uskotaan yksityisten olevan avain kaikkeen. Suomessa ostetaan jo nyt noin 200 miljoonalla vuodessa TE-toimistojen taholta erilaisia palveluita ja käytetty kumppanuusmalli on useimmissa maissa todettu parhaiten toimivaksi.

Ei ole olemassa muiden maiden kokemusten pohjalta kunnollisia perusteita siirtyä hallituksen suunnittelemaan malliin. Nyt jäitä hattuun eikä sekoiteta kaikkea maakuntauudistuksen yhteydessä - muutoinkin voidaan joutua kaaokseen, kun maakunnat koittavat saada hallintoansa toimimaan. Siihen peilaten tämä kiirehtiminen työvoimapalveluiden ulkoistuksessa väliaikaisella mallilla on turhaa ja sisältää tarpeettomia riskejä kyseenalaisilla odotuksilla.

Tästä asiasta tulee käydä kunnollinen arvokeskustelu ja mahdollinen uudistus on syytä toteuttaa vasta maakuntahallinnon aloitettua ja työvoimahallinnon siirtyessä - jos silloinkaan.

]]>
24 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254837-tyovoimapalvelujen-ulkoistaminen-ja-tyottomien-digitaalinen-profilointi#comments Jari Lindström Juha Sipilän hallitus Lobbaus Tietosuoja Työttömyys Fri, 04 May 2018 07:41:31 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254837-tyovoimapalvelujen-ulkoistaminen-ja-tyottomien-digitaalinen-profilointi
80 000 suomalaiselta leikattiin työttömyysturvaa - Aktiivimalli http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254797-80-000-suomalaiselta-leikattiin-tyottomyysturvaa-aktiivimmalli <p>Onnittelut hallitukselle. Se onnistui säästämään leikkaamalla yli 80 000 suomalaisen työttömyysturvaa. Eikä siinä vielä kaikki; koska leikkaukset tehtiin aktiivimallin avulla niin saatiin vihdoinkin todistettua että melkein puolet työttömistä on pelkästään laiskoja.</p><p>Mahtavaa!</p><p>Oma poikani, aika pitkään sairastellut ja sairaslomalle määrätty, joutui hänkin leikkurin kohteeksi, koska hospitaali ei suostunut lähettämään diagnoosia etc. Kelalle. Ihan oikein. Tosin pojan muija on sen verran tarmokas, että sai junailtua ne paperit sairaalasta Kelaan, ja leikkuri löikin tyhjää.</p><p>Asialle omistautunut Helsingin Sanomat toki otsikoi että yli puolet aktivoitui. Hienoa. Eroteltiin vihdoinkin jyvät akanoista. Jääköön sivuseikoiksi nuo aktivoitumisten tavat ja tehot.</p><p>Ajatella, yli puolet aktivoitui. Sitä ennen he siis olivat passiivisia laiskureita</p><p><a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kelan-tyottomyysetuutta-leikattiin-huhtikuussa-yli-80-000-ihmiselta/6890532#gs.C7roHBU" title="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kelan-tyottomyysetuutta-leikattiin-huhtikuussa-yli-80-000-ihmiselta/6890532#gs.C7roHBU">https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kelan-tyottomyysetuutta-lei...</a></p><p>Nyt pitää ruuvia kiristää ja vaatimuksia nostaa. Ei muuten lisää laiskureita löydetä.</p><p>Häpeäpaaluun keskelle kyliä nuo vetelehtijät pitäisi laittaa. Tai vastikkeellisesti piestäviksi. Oli miten oli niin kansamme tuntien ennustan että Sipilä rynnii eduskuntavaleissa voittoon ja kokoomus on loistava kakkonen.</p><p>Muut kommunistiset puolueet pitää lailla lakkauttaa. Täällä &nbsp;mitään sohvilla lojuvia laiskureita elätetä. Niin.</p><p>Lyökää lyötyjä. Siitä saa hyvän mielen ja tuntee itsensä paremmaksi ihmiseksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Onnittelut hallitukselle. Se onnistui säästämään leikkaamalla yli 80 000 suomalaisen työttömyysturvaa. Eikä siinä vielä kaikki; koska leikkaukset tehtiin aktiivimallin avulla niin saatiin vihdoinkin todistettua että melkein puolet työttömistä on pelkästään laiskoja.

Mahtavaa!

Oma poikani, aika pitkään sairastellut ja sairaslomalle määrätty, joutui hänkin leikkurin kohteeksi, koska hospitaali ei suostunut lähettämään diagnoosia etc. Kelalle. Ihan oikein. Tosin pojan muija on sen verran tarmokas, että sai junailtua ne paperit sairaalasta Kelaan, ja leikkuri löikin tyhjää.

Asialle omistautunut Helsingin Sanomat toki otsikoi että yli puolet aktivoitui. Hienoa. Eroteltiin vihdoinkin jyvät akanoista. Jääköön sivuseikoiksi nuo aktivoitumisten tavat ja tehot.

Ajatella, yli puolet aktivoitui. Sitä ennen he siis olivat passiivisia laiskureita

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kelan-tyottomyysetuutta-leikattiin-huhtikuussa-yli-80-000-ihmiselta/6890532#gs.C7roHBU

Nyt pitää ruuvia kiristää ja vaatimuksia nostaa. Ei muuten lisää laiskureita löydetä.

Häpeäpaaluun keskelle kyliä nuo vetelehtijät pitäisi laittaa. Tai vastikkeellisesti piestäviksi. Oli miten oli niin kansamme tuntien ennustan että Sipilä rynnii eduskuntavaleissa voittoon ja kokoomus on loistava kakkonen.

Muut kommunistiset puolueet pitää lailla lakkauttaa. Täällä  mitään sohvilla lojuvia laiskureita elätetä. Niin.

Lyökää lyötyjä. Siitä saa hyvän mielen ja tuntee itsensä paremmaksi ihmiseksi.

]]>
10 http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254797-80-000-suomalaiselta-leikattiin-tyottomyysturvaa-aktiivimmalli#comments Aktiivimalli Juha Sipilän hallitus Julkiset leikkaukset Laiskurit Työttömyys Thu, 03 May 2018 10:49:01 +0000 Pekka Siikala http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254797-80-000-suomalaiselta-leikattiin-tyottomyysturvaa-aktiivimmalli
Mikä on yhteiskunnallisesti tärkeää työtä? http://tkuusiol.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254701-mika-on-yhteiskunnallisesti-tarkeaa-tyota <p>Vappuna on hyvä pohtia työn tulevaisuutta ja työn merkityksellisyyttä. Yhteiskunnassa on edelleen vahvasti vanhakantainen käsitys työstä. Oikeana työnä pidetään vain yrityksissä tai julkisella sektorilla tehtyä työtä. Markkinaliberalistisissä piireissä näkökulma on vielä kapeampi, koska siellä ei edes suurinta osaa julkisesta sektorista nähdä tarpeellisena. Suomessa tehdään valtavasti arvokasta työtä normaalien työsuhteiden ulkopuolella vapaaehtoistyönä kansalaisjärjestöissä. Vapaaehtoistyön ja normaalin palkkatyön ero on joillakin aloilla häilyvä. Yleinen käsitys on usein, että vapaaehtoistyö pitää olla myös palkatonta. Joillakin aloilla osa samankaltaisesta työstä tehdään palkkatyössä ja osa palkattomassa vapaaehtoistyössä. Erityisesti sosiaalialalla on paljon tämän tyyppisiä tehtäviä.</p> <p>Pohditaanpa hieman, mikä on oikeasti yhteiskunnan kannalta arvokasta työtä. Tätä voidaan pohtia monesta eri näkökulmasta. Yksi näkökulma on miettiä, kuinka yhteiskunnallisesti kestävää tehty työ on. Yhteiskunnallisen kestävyyden mittareina käytetään ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Moni ala perustuu luonnonvarojen kestämättömään käyttöön, jolla tuotetaan ihmisille kulutushyödykkeitä. Tuotannon alkupäässä saatetaan käyttää usein myös ihmisoikeuksia rikkovaa halpatyövoimaa.</p> <p>Nykyinen talousjärjestelmä on rakennettu niin, että se lisää ihmisen ahneutta ja kestämätöntä elämäntapaa. Ihmiset haluavat samaistua kaltaisiinsa ihmisiin (todellisuusryhmä), joten heidän kulutuskäyttäytymisensä muokkautuu oman todellisuusryhmänsä mukaisesti. Ihmisille on myös iskostettu ajatusmalli, että kuluttamalla luodaan uusia työpaikkoja. Tämä perustuu niin sanottuun trickle down -ideologiaan, jossa rikkaita rikastuttamalla hyvinvointia valuu tipoittain myös tavallisille kansalaisille, jopa vähäosaisille. Ideologian toimimattomuudesta on useita varoittavia esimerkkejä kuten Yhdysvaltojen eriarvoistumiskehitys.</p> <p>Todellisuus ei ole ihan niin yksinkertainen, koska useimpien ostamiemme tuotteiden voitot jakautuvat ympäri maailmaa ja usein hyödyttävät enimmäkseen rikkaita osakkeenomistajia. &nbsp;Silti jokainen hallitus haluaa pitää kaikin voimin kiinni kuluttajien ostovoimasta veronalennuksin ja noususuhdanteessa kannustamalla työmarkkinaosapuolia palkankorotuksiin. Asiaa monimutkaistaa vielä nykyinen talousjärjestelmä, jossa valtiot lainaavat rahaa yksityisiltä sijoittajilta, toisilta valtioilta sekä keskuspankilta (EU:ssa Euroopan keskuspankki). Näitä rahoja käytetään osittain myös yritystukiin, joista merkittävä osa menee vanhojen alojen hengissä pitämisen tukemiseen. Valtion velan kasvaessa entistä suurempi osa valtion tuloista menee velan korkoihin. Talouskasvu on nykyisessä järjestelmässä työllisyyden kasvun edellytys, mutta työllisyyden kasvun taustalla ei ole hallituksen taitava politiikka vaan keskuspankin taloudellinen elvytyspolitiikka. Keskuspankin elvytystä käytetään paljon myös nykyisten rakenteiden ylläpitämiseen, vaikka sen tarkoitus olisi ensi sijassa uudistaa rakenteita. Keskuspankit ovat jo vuosia tekohengittäneet talousjärjestelmää luomalla uutta rahaa järjestelmään, jota on taas lainattu valtioille. Valtioiden velan kasvu taas johtaa valtioiden välisen kilpailun kiristymiseen, joka vaikeuttaa globaalien ongelmien kuten ilmastonmuutoksen ratkaisemista.&nbsp;&nbsp;Talouskasvun hintana on kasvava globaali eriarvoisuus, luonnonvarojen ehtyminen ja päästöjen kasvu.&nbsp; &nbsp;</p> <p>Markkinaliberalistisessa järjestelmässä kansalaiset on saatu kilpailemaan keskenään työpaikoista, joka taas jakaa ihmisiä erilaisiin ryhmiin kuten työttömiin ja työllisiin. Pelko työttömäksi joutumisesta johtaa siihen, että ihmiset pitävät kiinni omista työpaikoistaan. Työmarkkinoille onkin tämän seurauksena syntynyt tilanne, jossa kummatkin työmarkkinaosapuolet (palkansaajat ja yrittäjät) pitävät kiinni omista saavutetuista eduistaan. Teknologian kehittymisen myötä pelkona on, että muutosvastaisuus jättää Suomen kehityksestä jälkeen. Tällöin Suomi jää taantuvien alojen hautausmaaksi, joka johtaa ilman tulontasauksien uudistamista eriarvoistumisen räjähtävään kasvuun. &nbsp;Muutosvastaisuutta voitaisiin lieventää sosiaaliturvaa parantamalla ja muutos- ja täydennyskoulutusta lisäämällä.</p> <p>Markkinaliberalistinen ajattelumalli on saanut ihmiset käyttäytymään itsekkäästi ja nyt sama ajatusmalli saattaa tuhota koko systeemin. Markkinaliberalistista yhteiskuntamallia on vielä täydennetty kaverikapitalismilla, jossa vallassa olevat puolueet kahmivat etuuksia omille eturyhmille. &nbsp;Kaverikapitalismi vaikeuttaa todellisten ongelmien ratkaisemista kuten sosiaaliturvan uudistamista ja aiheuttaa entistä enemmän katkeruutta varsinkin yhteiskunnan turvaverkosta tippuneiden keskuudessa.</p> <p>Julkista sektoria pidetään ainakin markkinaliberalistien puheissa tehottomana. Usein ei kuitenkaan vaivauduta selvittämään, mistä tehottomuus johtuu ja kuinka suuresta ongelma on todellisuudessa kyse. Olen itse ollut noin kuusi vuotta kunnallisella sektorilla. Kunnallisella puolella tehottomuus johtuu enimmäkseen jäykästä organisaatiorakenteesta, johtamiskulttuurista sekä turhasta byrokratiasta. Nämä kaikki johtavat valtavaan turhan työn tekemiseen. Asia voitaisiin korjata antamalla vastuuta ja vapautta enemmän työntekijöille tai työntekijöistä muodostetuille tiimeille muuttamalla organisaatiorakenteita ja johtamiskulttuuria. Nykyinen järjestelmä ei myöskään kannusta julkisen-, kolmannen- ja yrityssektorin yhteistyöhön, joka on välttämätöntä toimivan ja kestävän yhteiskunnan rakentamisessa.</p> <p>Johtamiskulttuuriongelma vaivaa myös monia yrityksiä. Johtamistapojen muuttamista hidastaa johtajien vallanhimo, joka on myös iskostettu monen johtajan mentaliteettiin. Työntekijöitä tulisi hyödyntää enemmän strategisessa suunnittelussa, mutta nykyään usein tehdään vain nimellistä osallistamista. Työntekijöiden heikko vaikuttamismahdollisuus omaan työhön johtaa tilanteeseen, jossa työntekijät saattavat taantua tekemään samankaltaisia työtehtäviä vuosikausia. Tällä taas on katastrofaaliset seuraukset teknologisen kehittymisen myötä, jolloin monialaosaaminen tulee luultavasti olemaan valttikortti. &nbsp;Päätöksenteossa työntekijöiden näkemysten sivuuttaminen saattaa johtaa organisaation uudistumiskyvyn heikentymiseen.</p> <p>Itse siirryin pois markkinaliberalistisen utopian palvelijan roolista itsensätyöllistäjäksi. Se ei ole taloudellisesti mikään ideaali ratkaisu, mutta vapaus on minulle tärkeämpää kuin raha. Itsensätyöllistäminen on taloudellisesti todella haastavaa johtuen sosiaaliturvan loukuista sekä verotuksesta. Lisäksi työtä yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi ei pidetä oikeana työnä, minkä takia on vaikea saada rahoitusta projekteille. Jos rahoitusta onnistuu samaan, niin siinä on niin tiukat ehdot rahoituksen käytöstä, ettei siitä voi käyttää kuin pienen osan oman työpanoksen korvaamiseen. Täytyy myöntää, että 1200 euron kuukausipalkalla on alkanut hieman miettimään tämän &ldquo;kapinan&rdquo; hintaa. Palkallisena tekemässä itselle sopimatonta työtä ehkä voisi olla tällä hetkellä parempi toimeentulo. On kuitenkin hyvin harvoja työtehtäviä, joissa voisin hyödyntää monialaosaamistani. Se taas kostautuisi tulevaisuudessa nykyisten työtehtävien kadotessa.</p> <p>Nykyistä yhteiskuntamallia tutkailemalla huomaa, että suurin osa yrityksissä tehdystä työstä tehdään markkinaliberalistisen utopialandian rakentamiseksi. Tottakai työllä pidetään myös yllä nykyistä hyvinvointivaltiota, joten nykyisestä mallista ei voi irtautua yhtäkkisesti. Nykyinen hyvinvointivaltio on kuitenkin rakennettu sellaisten ideologioiden varaan, jotka ovat pitkällä tähtäimellä kestämättömiä. Vaihtoehtoisten yhteiskuntamallien luominen vaatisi usein alojen asiantuntijoiden yhteistyötä, mutta valitettavasti suurin osa asiantuntijoista on palkattu puolustamaan ja ylläpitämään nykyistä järjestelmää. Uudenlaisen yhteiskuntamallien rakentamista ei voi tehdä nykyisiin ajattelumalleihin tukeutuen, minkä takia nykyisiin &ldquo;ismeihin&rdquo; hirttäytyminen ei auta uudenlaisten mallien luomisessa.&nbsp;</p> <p>Työelämää tulisi muuttaa kokonaisuudessaan, niin että se tukee omaa oppimista sekä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentamista. Tämä vaatisi markkinaliberalistisesta utopiasta luopumista. Muutosta ei tietenkään voi tehdä kerta rysäyksellä, enkä todellakaan suosittele kenellekään nykyisestä työpaikastaan luopumista. Joidenkin on kuitenkin hypättävä pois omasta yhteiskuntaboxista ja ruvettava miettimään uudenlaisia tapoja rakentaa kestävää yhteiskuntaa. Ensi vuoden vaaleissa kannattaa kuitenkin tarkkaan miettiä, millaisille ideologistisille utopioille puolueen tavoitteet on rakennettu.</p> <p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vappuna on hyvä pohtia työn tulevaisuutta ja työn merkityksellisyyttä. Yhteiskunnassa on edelleen vahvasti vanhakantainen käsitys työstä. Oikeana työnä pidetään vain yrityksissä tai julkisella sektorilla tehtyä työtä. Markkinaliberalistisissä piireissä näkökulma on vielä kapeampi, koska siellä ei edes suurinta osaa julkisesta sektorista nähdä tarpeellisena. Suomessa tehdään valtavasti arvokasta työtä normaalien työsuhteiden ulkopuolella vapaaehtoistyönä kansalaisjärjestöissä. Vapaaehtoistyön ja normaalin palkkatyön ero on joillakin aloilla häilyvä. Yleinen käsitys on usein, että vapaaehtoistyö pitää olla myös palkatonta. Joillakin aloilla osa samankaltaisesta työstä tehdään palkkatyössä ja osa palkattomassa vapaaehtoistyössä. Erityisesti sosiaalialalla on paljon tämän tyyppisiä tehtäviä.

Pohditaanpa hieman, mikä on oikeasti yhteiskunnan kannalta arvokasta työtä. Tätä voidaan pohtia monesta eri näkökulmasta. Yksi näkökulma on miettiä, kuinka yhteiskunnallisesti kestävää tehty työ on. Yhteiskunnallisen kestävyyden mittareina käytetään ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Moni ala perustuu luonnonvarojen kestämättömään käyttöön, jolla tuotetaan ihmisille kulutushyödykkeitä. Tuotannon alkupäässä saatetaan käyttää usein myös ihmisoikeuksia rikkovaa halpatyövoimaa.

Nykyinen talousjärjestelmä on rakennettu niin, että se lisää ihmisen ahneutta ja kestämätöntä elämäntapaa. Ihmiset haluavat samaistua kaltaisiinsa ihmisiin (todellisuusryhmä), joten heidän kulutuskäyttäytymisensä muokkautuu oman todellisuusryhmänsä mukaisesti. Ihmisille on myös iskostettu ajatusmalli, että kuluttamalla luodaan uusia työpaikkoja. Tämä perustuu niin sanottuun trickle down -ideologiaan, jossa rikkaita rikastuttamalla hyvinvointia valuu tipoittain myös tavallisille kansalaisille, jopa vähäosaisille. Ideologian toimimattomuudesta on useita varoittavia esimerkkejä kuten Yhdysvaltojen eriarvoistumiskehitys.

Todellisuus ei ole ihan niin yksinkertainen, koska useimpien ostamiemme tuotteiden voitot jakautuvat ympäri maailmaa ja usein hyödyttävät enimmäkseen rikkaita osakkeenomistajia.  Silti jokainen hallitus haluaa pitää kaikin voimin kiinni kuluttajien ostovoimasta veronalennuksin ja noususuhdanteessa kannustamalla työmarkkinaosapuolia palkankorotuksiin. Asiaa monimutkaistaa vielä nykyinen talousjärjestelmä, jossa valtiot lainaavat rahaa yksityisiltä sijoittajilta, toisilta valtioilta sekä keskuspankilta (EU:ssa Euroopan keskuspankki). Näitä rahoja käytetään osittain myös yritystukiin, joista merkittävä osa menee vanhojen alojen hengissä pitämisen tukemiseen. Valtion velan kasvaessa entistä suurempi osa valtion tuloista menee velan korkoihin. Talouskasvu on nykyisessä järjestelmässä työllisyyden kasvun edellytys, mutta työllisyyden kasvun taustalla ei ole hallituksen taitava politiikka vaan keskuspankin taloudellinen elvytyspolitiikka. Keskuspankin elvytystä käytetään paljon myös nykyisten rakenteiden ylläpitämiseen, vaikka sen tarkoitus olisi ensi sijassa uudistaa rakenteita. Keskuspankit ovat jo vuosia tekohengittäneet talousjärjestelmää luomalla uutta rahaa järjestelmään, jota on taas lainattu valtioille. Valtioiden velan kasvu taas johtaa valtioiden välisen kilpailun kiristymiseen, joka vaikeuttaa globaalien ongelmien kuten ilmastonmuutoksen ratkaisemista.  Talouskasvun hintana on kasvava globaali eriarvoisuus, luonnonvarojen ehtyminen ja päästöjen kasvu.   

Markkinaliberalistisessa järjestelmässä kansalaiset on saatu kilpailemaan keskenään työpaikoista, joka taas jakaa ihmisiä erilaisiin ryhmiin kuten työttömiin ja työllisiin. Pelko työttömäksi joutumisesta johtaa siihen, että ihmiset pitävät kiinni omista työpaikoistaan. Työmarkkinoille onkin tämän seurauksena syntynyt tilanne, jossa kummatkin työmarkkinaosapuolet (palkansaajat ja yrittäjät) pitävät kiinni omista saavutetuista eduistaan. Teknologian kehittymisen myötä pelkona on, että muutosvastaisuus jättää Suomen kehityksestä jälkeen. Tällöin Suomi jää taantuvien alojen hautausmaaksi, joka johtaa ilman tulontasauksien uudistamista eriarvoistumisen räjähtävään kasvuun.  Muutosvastaisuutta voitaisiin lieventää sosiaaliturvaa parantamalla ja muutos- ja täydennyskoulutusta lisäämällä.

Markkinaliberalistinen ajattelumalli on saanut ihmiset käyttäytymään itsekkäästi ja nyt sama ajatusmalli saattaa tuhota koko systeemin. Markkinaliberalistista yhteiskuntamallia on vielä täydennetty kaverikapitalismilla, jossa vallassa olevat puolueet kahmivat etuuksia omille eturyhmille.  Kaverikapitalismi vaikeuttaa todellisten ongelmien ratkaisemista kuten sosiaaliturvan uudistamista ja aiheuttaa entistä enemmän katkeruutta varsinkin yhteiskunnan turvaverkosta tippuneiden keskuudessa.

Julkista sektoria pidetään ainakin markkinaliberalistien puheissa tehottomana. Usein ei kuitenkaan vaivauduta selvittämään, mistä tehottomuus johtuu ja kuinka suuresta ongelma on todellisuudessa kyse. Olen itse ollut noin kuusi vuotta kunnallisella sektorilla. Kunnallisella puolella tehottomuus johtuu enimmäkseen jäykästä organisaatiorakenteesta, johtamiskulttuurista sekä turhasta byrokratiasta. Nämä kaikki johtavat valtavaan turhan työn tekemiseen. Asia voitaisiin korjata antamalla vastuuta ja vapautta enemmän työntekijöille tai työntekijöistä muodostetuille tiimeille muuttamalla organisaatiorakenteita ja johtamiskulttuuria. Nykyinen järjestelmä ei myöskään kannusta julkisen-, kolmannen- ja yrityssektorin yhteistyöhön, joka on välttämätöntä toimivan ja kestävän yhteiskunnan rakentamisessa.

Johtamiskulttuuriongelma vaivaa myös monia yrityksiä. Johtamistapojen muuttamista hidastaa johtajien vallanhimo, joka on myös iskostettu monen johtajan mentaliteettiin. Työntekijöitä tulisi hyödyntää enemmän strategisessa suunnittelussa, mutta nykyään usein tehdään vain nimellistä osallistamista. Työntekijöiden heikko vaikuttamismahdollisuus omaan työhön johtaa tilanteeseen, jossa työntekijät saattavat taantua tekemään samankaltaisia työtehtäviä vuosikausia. Tällä taas on katastrofaaliset seuraukset teknologisen kehittymisen myötä, jolloin monialaosaaminen tulee luultavasti olemaan valttikortti.  Päätöksenteossa työntekijöiden näkemysten sivuuttaminen saattaa johtaa organisaation uudistumiskyvyn heikentymiseen.

Itse siirryin pois markkinaliberalistisen utopian palvelijan roolista itsensätyöllistäjäksi. Se ei ole taloudellisesti mikään ideaali ratkaisu, mutta vapaus on minulle tärkeämpää kuin raha. Itsensätyöllistäminen on taloudellisesti todella haastavaa johtuen sosiaaliturvan loukuista sekä verotuksesta. Lisäksi työtä yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi ei pidetä oikeana työnä, minkä takia on vaikea saada rahoitusta projekteille. Jos rahoitusta onnistuu samaan, niin siinä on niin tiukat ehdot rahoituksen käytöstä, ettei siitä voi käyttää kuin pienen osan oman työpanoksen korvaamiseen. Täytyy myöntää, että 1200 euron kuukausipalkalla on alkanut hieman miettimään tämän “kapinan” hintaa. Palkallisena tekemässä itselle sopimatonta työtä ehkä voisi olla tällä hetkellä parempi toimeentulo. On kuitenkin hyvin harvoja työtehtäviä, joissa voisin hyödyntää monialaosaamistani. Se taas kostautuisi tulevaisuudessa nykyisten työtehtävien kadotessa.

Nykyistä yhteiskuntamallia tutkailemalla huomaa, että suurin osa yrityksissä tehdystä työstä tehdään markkinaliberalistisen utopialandian rakentamiseksi. Tottakai työllä pidetään myös yllä nykyistä hyvinvointivaltiota, joten nykyisestä mallista ei voi irtautua yhtäkkisesti. Nykyinen hyvinvointivaltio on kuitenkin rakennettu sellaisten ideologioiden varaan, jotka ovat pitkällä tähtäimellä kestämättömiä. Vaihtoehtoisten yhteiskuntamallien luominen vaatisi usein alojen asiantuntijoiden yhteistyötä, mutta valitettavasti suurin osa asiantuntijoista on palkattu puolustamaan ja ylläpitämään nykyistä järjestelmää. Uudenlaisen yhteiskuntamallien rakentamista ei voi tehdä nykyisiin ajattelumalleihin tukeutuen, minkä takia nykyisiin “ismeihin” hirttäytyminen ei auta uudenlaisten mallien luomisessa. 

Työelämää tulisi muuttaa kokonaisuudessaan, niin että se tukee omaa oppimista sekä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentamista. Tämä vaatisi markkinaliberalistisesta utopiasta luopumista. Muutosta ei tietenkään voi tehdä kerta rysäyksellä, enkä todellakaan suosittele kenellekään nykyisestä työpaikastaan luopumista. Joidenkin on kuitenkin hypättävä pois omasta yhteiskuntaboxista ja ruvettava miettimään uudenlaisia tapoja rakentaa kestävää yhteiskuntaa. Ensi vuoden vaaleissa kannattaa kuitenkin tarkkaan miettiä, millaisille ideologistisille utopioille puolueen tavoitteet on rakennettu.


 

]]>
3 http://tkuusiol.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254701-mika-on-yhteiskunnallisesti-tarkeaa-tyota#comments Markkinaliberalismi Sosiaaliturva Talousjärjestelmät Työelämän muutos Työttömyys Tue, 01 May 2018 13:31:24 +0000 Timo Kuusiola http://tkuusiol.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254701-mika-on-yhteiskunnallisesti-tarkeaa-tyota
Asuntovelallisten ja toisten velallisten on syytä varautua pankkikriisiin http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254567-asuntovelallisten-ja-toisten-velallisten-on-syyta-varautua-pankkikriisiin <p>Mennessä historiassa, eikä myös tulevaisuudessa voida välttyä pankkikriisiltä, joka romahduttaa valtioiden, asuntovelallisten ja yrittäjien talouden. Aiheuttaa verojen nousun, sosiaalitukien romahduksen, asuntovelallisten kotien pakkohuutokaupat, yritysten konkurssit, työttömyyden ja varallisuuden uusjaon. Varallisuusarvot romahtavat, asuntojen arvot laskevat rajusti, korot nousevat ja valtiot ajetaan lamaan.</p> <p>Niin Suomessa kuin muissakin maissa pankit sanelevat nousut ja laskut, joita tukee osaamattomat pankkien valvojat. Suomessa Suomen Pankki, Euroopassa Euroopan Keskuspankki ja samoin on toisten valtioiden laita.&nbsp;</p> <p><strong>Mihin velallisten täytyy varautua?</strong></p> <p>Kuukaudessa parissa pankkikriisin jälkeen keinotekoisesti asuntojen arvot menettävät jopa puolet arvostaan, jolloin pankit vaativat lisävakuuksia. Suurimmalla osalla asunnon omistajista ei lisävakuuksia löydy, joten kodit menevät pakkohuutokauppaan, joita sijoittajat ostava alle puolen hinnan siitä, mitä niistä on maksettu.</p> <p>Ainut vaihtoehto varautua pankkikriisiin ja siitä seuraavaan työttömyyteen ja tulojen laskuun on myydä jo nyt asuntonsa vapaaehtoisesti markkinahintaan, maksaa asuntolaina pois ja mennä vuokralle odottamaan pankkikriisin loppua ja ostaa sen jälkeen uusi koti halvalla, eli heidän kotinsa, joka ei osannut varautua pankkikriisiin ja joilla ei ollut lisävakuuksia.</p> <p>Yrittäjien ei kannata tässä vaiheessa investoida, palkata lisää työvoimaa tai laajentaa yritystoimintaansa, sillä yrityksien arvoista pankkiirit pudottavat, jopa kuukaudessa 70%:a, niiden arvosta ja vaativat lainoille arvon pudotuksen verran lisävakuutta, jos velkaa on.</p> <p>Velallisten kannattaa jo nyt aikaisessa vaiheessa siirtää omaisuutta toisen puolison nimiin, jonka nimissä ei ole velkaa tai takauksia, niin perheissä kuin yksityisyrityksissä, ettei myöhemmin tarvitse hät hätää siirtää hautapaikkaakin toisen puolison nimiin.</p> <p>Jos joku kuvittelee, että Suomen Pankki tai Euroopan Keskuspankki säätelee pankkikriisin aikaan korkotasoa, niin on väärässä ja tulee menettämään omaisuutensa. Pankit ja sijoittajat määräävät silloin korkotason, sillä ne ovat olleet ja ovat ilman todellista valvontaa. Poliitikot ovat todellisuudessa juoksupoikia, jotka säntäilevät sinne minne pankkiirit määräävät. Poliitikoilla ei ole pienintäkään itsenäistä päätäntävaltaa, vaan se valta on Euroopan ja maailman taloutta ohjaavien sijoittajien käsissä.</p> <p>Ei tarvitse olla ennustaja tai selvännäkijä, ei tarvitse tietää Suomen tai maailman taloudesta tuon taivaallista, sillä maailman historian suurin taloudellinen romahdus on jo oven takana, joka on nyt raollaan, sillä suursijoittajien jalka on oven välissä.</p> <p>Suomen ja Euroopan nuorisotyöttömyys on se pahin talousromahduksen syy ja siitä johtuva sosiaalitukien kasvu ja eläkevarantojen negatiivinen kierre. Niiden asioiden korvaamiseen ei riitä pätkätyöt nuorille, eläkeiän nosto tai eläkeindeksien leikkaaminen. Eläkeikää on nostettu Suomessa ja muissa Euroopan valtioissa. Eläkkeitä on maksettu Suomessa ja muissa Euroopan valtioissa pienenevässä määrin eläkkeensaajille. Syynä on se, että eläkevaranto on pienenpiirin hyppysissä, ja he ovat omineet sen omaksi sijoitusomaisuudeksi, joilla on ostettu valtaa Suomessa ja maailmanmarkkinoilla kasvuyrityksistä. Jokainen pienenentynyt eläke supistaa sisämarkkinoiden toimivuutta ja lisää työttömyyttä. Vähentää kaupan- ja palvelualan kilpailua, edesauttaa niiden monopolisoitumista ja avaa markkinoita ylikansallisille yhtiöille, josta seuraa pääomavirta ulkomaalaisille sijoittajille, joiden varallisuuden päätepiste on veroparatiisi.&nbsp;</p> <p>Ne yritykset ovat nivoutuneet keskinäiseen kaupankäyntiin, joka on jo poistanut ja poistaa joka päivä toisia kilpailijoita markkinoita. Se tarkoitta sitä, että eri alojen kilpailu on taantunut ja uusia yrityksiä ei synny. Se taas tarkoittaa yritys ja tuoteideoiden innovaation romahdusta ja maailmantalouden kehityksen pysähtymistä.&nbsp;</p> <p>Sen voi jokainen kuluttaja nähdä, joka yrittää etsiä uusia elokuvia, joissa ei toistettaisi samoja vuosikymmenten kaavoja juonessa. Viimeisten vuosikymmenten kuluessa ei ole tullut mitään uutta aaltoa elokuvien tuotannossa ja sama trendi on myös puhelimissa, tietokoneissa, autoissa ja kaikilla tuotannon ja teollisuuden aloilla. Tulee vain pieniä parannuksia ja muutoksia, mutta mitään uutta ei synny, sillä uuden innovatiivisen yritystoiminnan aloittamisen estää määräävässä markkina-asemassa olevat kansainväliset yritykset ja yritysrahoittajat. Siksi maailman varallisuudesta lähes sata prosenttia on pienen prosentin hallussa. Ahneus on historiassa aina tuhonnut valtiota, nyt se tuhoaa koko maailman talouden ja kansat varmemmin kuin maailman laajuinen ydinsota, valtava meteoriitti tai muu luonnonmullistus. Eli me tyhmät kuluttajat olemmekin saattaneet itsemme sukupuuton partaalle.</p> <p>Suurin maailman toimivuuden ongelma on siinä, että ihmisten hallitsema maapallo on harvojen sijoittajien käsissä. Mitä harvemmissa käsissä se on, niin sitä harvempi sitä pystyy hallitsemaan. Me olemme jo nyt tekniikan orjia, jonka hallitsemattomuus vie kohti hallitsematonta katastrofia.&nbsp;</p> <p>Katastrofin siemenet on jo kylvetty kuivuneeseen maahan, joka ei enää tulevaisuudessa tuota ja ruoki planeettamme kansaa. Ensin tuhoutuvat sijoittajat, joiden vanavedessä menevät poliitikot ja virkamiehet. Jäljelle tulevat jäämän ne, joilla mitään ei ole. He ovat tottuneet tulemaan vähällä toimeen. Kaikkien muiden elämä on ollut riippuvainen yhteiskuntien toimivuudesta, jota ilman varakkaat, keskiluokka, poliitikot ja virkamiehet tuhotuvat. Sata viimeistä vuotta on eletty lisääntymisen aikaa, ja kaikilla elämän lajeilla tulee se huippu ennen jyrkännettä. Aiemmin tuhot koskivat rajoitetusti imperiumeja, jotka olivat vain osia maapallosta, mutta nykyinen imperiumi on koko maapallo, jota tieteilijät eivät ole ottaneet huomioon.</p> <p><u>Blogitekstitäni 17.2.2015, lisätty kello 16.15</u></p> <p><em><strong>Tuhon oravanpyörä on tämä:</strong></em></p> <ol><li><em>Pankit lainaavat rahaa unelmilla ja viekkaudella, että pankkiirit voivat nostaa isoja tulospalkkioita. Tavoitteena on tehdä tulosta lyhyellä aikavälillä välittämättä vastuista.</em></li><li><em>Pankit menettävät omat pääomansa, mutta niiden omistajat ja johtajat rikastuivat. Varat siirrettiin jo aiemmin veroparatiisien suojaan.</em></li><li><em>Veronmaksajilta otetaan rahat pankkien pystyssä pitämiseen</em></li><li><em>Pankit hakevat yrityksiä konkurssiin ja samalla kuittaavat luottotappiot valtion kassasta.</em></li><li><em>Velallisilta ja yrittäjiltä viedään omaisuus ja yritykset pilkkahinnalla.</em></li><li><em>Aiheutetaan suurtyöttömyys, jonka kustannukset maksaa valtio, verotulot romahtavat.</em></li><li><em>Seurauksena on itsemurhia, kodittomuutta, perheiden hajoamiset, nuoren syrjäytyminen ja velallisten velkavankeus.</em></li><li><em>Valtio ottaa ulkomaanluottoja kassakriisiinsä. Lainat otetaan heiltä, jotka talouskriisin aiheuttivat, eli lainataan omien veronmaksajien rahoja veroparatiiseista.</em></li><li><em>Pankkien omistajat ja heidän lähipiirinsä kahmivat velallisten omaisuuden vielä edullisemmin itselleen.</em></li><li><em>Kansan, veromaksajien ja yrittäjien omaisuus on nyt siirretty heille, jotka aiheuttivat talouskriisin.</em></li><li><em>Alkaa kansan vyönkiristys, elintason lasku ja hyvinvointivaltion alasajo.</em></li><li><em>Kansalta ja yrittäjiltä riistetty omaisuus tulee myyntiin korkealla hinnalla.</em></li><li><em>Pankit alkavat tarjoamaan edullisia asuntolainoja ja myöhemmin lyhennysvapaita vuosia asuntolainojen maksuun ja yrittäjille halpaa rahaa.&nbsp;<strong>Nyt voit sitten siirtyä takaisin kohtaan 1.</strong></em></li></ol> <p><strong>Jos sinä elät jo nyt kädestä suuhun, niin tulevaisuus vie ne kädet, mutta suut jäävät ammolleen.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mennessä historiassa, eikä myös tulevaisuudessa voida välttyä pankkikriisiltä, joka romahduttaa valtioiden, asuntovelallisten ja yrittäjien talouden. Aiheuttaa verojen nousun, sosiaalitukien romahduksen, asuntovelallisten kotien pakkohuutokaupat, yritysten konkurssit, työttömyyden ja varallisuuden uusjaon. Varallisuusarvot romahtavat, asuntojen arvot laskevat rajusti, korot nousevat ja valtiot ajetaan lamaan.

Niin Suomessa kuin muissakin maissa pankit sanelevat nousut ja laskut, joita tukee osaamattomat pankkien valvojat. Suomessa Suomen Pankki, Euroopassa Euroopan Keskuspankki ja samoin on toisten valtioiden laita. 

Mihin velallisten täytyy varautua?

Kuukaudessa parissa pankkikriisin jälkeen keinotekoisesti asuntojen arvot menettävät jopa puolet arvostaan, jolloin pankit vaativat lisävakuuksia. Suurimmalla osalla asunnon omistajista ei lisävakuuksia löydy, joten kodit menevät pakkohuutokauppaan, joita sijoittajat ostava alle puolen hinnan siitä, mitä niistä on maksettu.

Ainut vaihtoehto varautua pankkikriisiin ja siitä seuraavaan työttömyyteen ja tulojen laskuun on myydä jo nyt asuntonsa vapaaehtoisesti markkinahintaan, maksaa asuntolaina pois ja mennä vuokralle odottamaan pankkikriisin loppua ja ostaa sen jälkeen uusi koti halvalla, eli heidän kotinsa, joka ei osannut varautua pankkikriisiin ja joilla ei ollut lisävakuuksia.

Yrittäjien ei kannata tässä vaiheessa investoida, palkata lisää työvoimaa tai laajentaa yritystoimintaansa, sillä yrityksien arvoista pankkiirit pudottavat, jopa kuukaudessa 70%:a, niiden arvosta ja vaativat lainoille arvon pudotuksen verran lisävakuutta, jos velkaa on.

Velallisten kannattaa jo nyt aikaisessa vaiheessa siirtää omaisuutta toisen puolison nimiin, jonka nimissä ei ole velkaa tai takauksia, niin perheissä kuin yksityisyrityksissä, ettei myöhemmin tarvitse hät hätää siirtää hautapaikkaakin toisen puolison nimiin.

Jos joku kuvittelee, että Suomen Pankki tai Euroopan Keskuspankki säätelee pankkikriisin aikaan korkotasoa, niin on väärässä ja tulee menettämään omaisuutensa. Pankit ja sijoittajat määräävät silloin korkotason, sillä ne ovat olleet ja ovat ilman todellista valvontaa. Poliitikot ovat todellisuudessa juoksupoikia, jotka säntäilevät sinne minne pankkiirit määräävät. Poliitikoilla ei ole pienintäkään itsenäistä päätäntävaltaa, vaan se valta on Euroopan ja maailman taloutta ohjaavien sijoittajien käsissä.

Ei tarvitse olla ennustaja tai selvännäkijä, ei tarvitse tietää Suomen tai maailman taloudesta tuon taivaallista, sillä maailman historian suurin taloudellinen romahdus on jo oven takana, joka on nyt raollaan, sillä suursijoittajien jalka on oven välissä.

Suomen ja Euroopan nuorisotyöttömyys on se pahin talousromahduksen syy ja siitä johtuva sosiaalitukien kasvu ja eläkevarantojen negatiivinen kierre. Niiden asioiden korvaamiseen ei riitä pätkätyöt nuorille, eläkeiän nosto tai eläkeindeksien leikkaaminen. Eläkeikää on nostettu Suomessa ja muissa Euroopan valtioissa. Eläkkeitä on maksettu Suomessa ja muissa Euroopan valtioissa pienenevässä määrin eläkkeensaajille. Syynä on se, että eläkevaranto on pienenpiirin hyppysissä, ja he ovat omineet sen omaksi sijoitusomaisuudeksi, joilla on ostettu valtaa Suomessa ja maailmanmarkkinoilla kasvuyrityksistä. Jokainen pienenentynyt eläke supistaa sisämarkkinoiden toimivuutta ja lisää työttömyyttä. Vähentää kaupan- ja palvelualan kilpailua, edesauttaa niiden monopolisoitumista ja avaa markkinoita ylikansallisille yhtiöille, josta seuraa pääomavirta ulkomaalaisille sijoittajille, joiden varallisuuden päätepiste on veroparatiisi. 

Ne yritykset ovat nivoutuneet keskinäiseen kaupankäyntiin, joka on jo poistanut ja poistaa joka päivä toisia kilpailijoita markkinoita. Se tarkoitta sitä, että eri alojen kilpailu on taantunut ja uusia yrityksiä ei synny. Se taas tarkoittaa yritys ja tuoteideoiden innovaation romahdusta ja maailmantalouden kehityksen pysähtymistä. 

Sen voi jokainen kuluttaja nähdä, joka yrittää etsiä uusia elokuvia, joissa ei toistettaisi samoja vuosikymmenten kaavoja juonessa. Viimeisten vuosikymmenten kuluessa ei ole tullut mitään uutta aaltoa elokuvien tuotannossa ja sama trendi on myös puhelimissa, tietokoneissa, autoissa ja kaikilla tuotannon ja teollisuuden aloilla. Tulee vain pieniä parannuksia ja muutoksia, mutta mitään uutta ei synny, sillä uuden innovatiivisen yritystoiminnan aloittamisen estää määräävässä markkina-asemassa olevat kansainväliset yritykset ja yritysrahoittajat. Siksi maailman varallisuudesta lähes sata prosenttia on pienen prosentin hallussa. Ahneus on historiassa aina tuhonnut valtiota, nyt se tuhoaa koko maailman talouden ja kansat varmemmin kuin maailman laajuinen ydinsota, valtava meteoriitti tai muu luonnonmullistus. Eli me tyhmät kuluttajat olemmekin saattaneet itsemme sukupuuton partaalle.

Suurin maailman toimivuuden ongelma on siinä, että ihmisten hallitsema maapallo on harvojen sijoittajien käsissä. Mitä harvemmissa käsissä se on, niin sitä harvempi sitä pystyy hallitsemaan. Me olemme jo nyt tekniikan orjia, jonka hallitsemattomuus vie kohti hallitsematonta katastrofia. 

Katastrofin siemenet on jo kylvetty kuivuneeseen maahan, joka ei enää tulevaisuudessa tuota ja ruoki planeettamme kansaa. Ensin tuhoutuvat sijoittajat, joiden vanavedessä menevät poliitikot ja virkamiehet. Jäljelle tulevat jäämän ne, joilla mitään ei ole. He ovat tottuneet tulemaan vähällä toimeen. Kaikkien muiden elämä on ollut riippuvainen yhteiskuntien toimivuudesta, jota ilman varakkaat, keskiluokka, poliitikot ja virkamiehet tuhotuvat. Sata viimeistä vuotta on eletty lisääntymisen aikaa, ja kaikilla elämän lajeilla tulee se huippu ennen jyrkännettä. Aiemmin tuhot koskivat rajoitetusti imperiumeja, jotka olivat vain osia maapallosta, mutta nykyinen imperiumi on koko maapallo, jota tieteilijät eivät ole ottaneet huomioon.

Blogitekstitäni 17.2.2015, lisätty kello 16.15

Tuhon oravanpyörä on tämä:

  1. Pankit lainaavat rahaa unelmilla ja viekkaudella, että pankkiirit voivat nostaa isoja tulospalkkioita. Tavoitteena on tehdä tulosta lyhyellä aikavälillä välittämättä vastuista.
  2. Pankit menettävät omat pääomansa, mutta niiden omistajat ja johtajat rikastuivat. Varat siirrettiin jo aiemmin veroparatiisien suojaan.
  3. Veronmaksajilta otetaan rahat pankkien pystyssä pitämiseen
  4. Pankit hakevat yrityksiä konkurssiin ja samalla kuittaavat luottotappiot valtion kassasta.
  5. Velallisilta ja yrittäjiltä viedään omaisuus ja yritykset pilkkahinnalla.
  6. Aiheutetaan suurtyöttömyys, jonka kustannukset maksaa valtio, verotulot romahtavat.
  7. Seurauksena on itsemurhia, kodittomuutta, perheiden hajoamiset, nuoren syrjäytyminen ja velallisten velkavankeus.
  8. Valtio ottaa ulkomaanluottoja kassakriisiinsä. Lainat otetaan heiltä, jotka talouskriisin aiheuttivat, eli lainataan omien veronmaksajien rahoja veroparatiiseista.
  9. Pankkien omistajat ja heidän lähipiirinsä kahmivat velallisten omaisuuden vielä edullisemmin itselleen.
  10. Kansan, veromaksajien ja yrittäjien omaisuus on nyt siirretty heille, jotka aiheuttivat talouskriisin.
  11. Alkaa kansan vyönkiristys, elintason lasku ja hyvinvointivaltion alasajo.
  12. Kansalta ja yrittäjiltä riistetty omaisuus tulee myyntiin korkealla hinnalla.
  13. Pankit alkavat tarjoamaan edullisia asuntolainoja ja myöhemmin lyhennysvapaita vuosia asuntolainojen maksuun ja yrittäjille halpaa rahaa. Nyt voit sitten siirtyä takaisin kohtaan 1.

Jos sinä elät jo nyt kädestä suuhun, niin tulevaisuus vie ne kädet, mutta suut jäävät ammolleen.

]]>
7 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254567-asuntovelallisten-ja-toisten-velallisten-on-syyta-varautua-pankkikriisiin#comments Lama Pakkohuutokauppa Pankkikriisi Romahdus Työttömyys Sun, 29 Apr 2018 03:02:00 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254567-asuntovelallisten-ja-toisten-velallisten-on-syyta-varautua-pankkikriisiin