*

PekkaElonheimo

Ydinmatematiikkaa

 

Tsernobyl ja Fukushima

Tsernobylissa tapahtui 30 vuotta sitten huhtikuussa 1986 maailman tähän asti pahin ydinvoimalaonnettomuus.  Ohjeiden vastainen käyttö pysäytti reaktorin jäähdytysjärjestelmän ja johti ketjureaktioon. Voimala paloi pitkään ja levitti radioaktiivisia saasteita Suomeen asti. Onnettomuudessa ja sen sammutustöissä kymmenet ihmiset saivat tappavan määrän säteilyä. Miljoonien muiden todennäköisyys sairastua syöpään kasvoi.

Tsernobylissa ei asu enää kukaan.

5 vuotta sitten maanjäristys sai aikaan tsunamin Japanissa Fukushiman lähellä. Tsunami iski myös ydinvoimalaan pysäyttäen sen. Ydinreaktio jatkui ja kuumensi reaktoria synnyttäen lopulta vetyräjähdyksen, joka levitti radioaktiiviset saasteet ympäristöön. Miljoonia ihmisiä jouduttiin evakuoimaan: useimmat ovat toki palanneet koteihinsa. Mutta voimalan lähellä ei asu enää kukaan.

2 erilaista onnettomuutta, jotka molemmat autioittivat voimalakaupungin. Tsernobylissa reaktori oli huonosti suunniteltu ja sitä käytettiin väärin. Samanlaisia reaktoreita ei enää tehdä.

Fukushimassa kaiken piti olla kunnossa. Voimala oli hyvin suunniteltu ja rakennettu. Se kesti jopa tuon voimakkaan maanjäristyksen. Oli moninkertaiset turvajärjestelmät. Mutta hyökyaalto tuhosi varageneraattorit ja hukutti varavoima-akut samalla kun se pysäytti voimalan.  Mitään ei ollut tehtävissä.

Onnettomuuden todennäköisyys

Vuoden 2005 lopussa maailmassa oli 443 sähkön tuotantoon käytettävää ydinvoimalaa. 2 niistä on tuhoutunut aiheuttaen onnettomuuden, joka teki sijaintipaikkakunnasta asuinkelvottoman. Lisäksi USAssa Three Mile Islandillla oltiin hyvin lähellä Fukushiman kaltaista onnettomuutta.

Tästä voimme päätellä, että noin joka 200. reaktori aiheuttaa  50 vuoden käyttöaikanaan vakavan onnettomuuden.  Ydinvoimalapaikkakuntia maailmassa on alle 200. Niistä 2 on nyt asuinkelvottomia. On siis yli 1% mahdollisuus, että voimalakaupunki muuttuu autiokaupungiksi. 

Kaikkeen inhimilliseen toimintaan liittyy riski. Virheetöntä ihmistä tai rikkoutumatonta konetta ei ole olemassa.  Parhaatkin turvajärjestelmät pettävät joskus. Onko tuo tilastollisesti ydinvoimaan liittyvä 1% riski vain hyväksyttävä?

Luonnonmullistusten, teknisten riskien ja inhimillisten virheiden lisäksi on muitakin uhkia, jotka voivat aiheuttaa vakavan ydinonnettomuuden. Käyttäjä voi tulla hulluksi ja tehdä näyttävän itsemurhan niin kuin saksalainen lentäjä. Tai terroristi voi ottaa aseekseen ydinvoimalan.

Tähän asti ydinvoimaloita ei ole onneksi pommitettu sodissa. Näinkin voi käydä. Ja ydinasiden tekoon tarvitaan ydinvoimaloita. 

Riskit Hanhikivellä

Suomessa ei ole maanjäristyksiä tai tsunameja. Hanhikivellä suurin luonnonriski liittyy ahtojäihin, jotka kevätmyrsky voi pakata Hanhikivenniemelle. Ahtojäät voivat tukkia vedenoton ja uhata jopa rakennuksia.

Inhimillisille riskeille tai sodille suomalaisetkaan eivät ole immuuneja. Raahen seudulla on paljon mielenterveysongelmia ja itsemurhia. Sota tai terrori-isku ei ole nyt todennäköinen, mutta 60 vuodessa ehtii tapahtua paljon.

Jos Hanhikivellä tapahtuisi vakava ydinvoimalaonnettomuus, sen saasteet saavuttaisivat Raahen noin ½ tunnissa täällä normaalilla 10m/s lounaistuulella. Saastuneelle alueelle jäisivät 20-30000 ihmisen kodit ja Suomen suurin terästehdas.

Siksi vastusta ydinvoimaa! Jottei Tsernobylia 1986 seuraisi Raahebyl 2046.

 

Ydinvoiman vaihtoehdot

Hanhikiven voimalan kustannusarvio on 7 miljardia €. Sillä saadaan 1200 MW sähkötehoa. Jos kustannusarvio pitää, tuotetun sähkön omakustannushinnaksi tulee noin 70 €/MWh. Jos käy kuten Olkiluodossa eli projekti mutkistuu, aikataulu pitkittyy ja kustannukset kohoavat, ydinsähkön omakustannushinta voi kohota jopa 100 €/MWh:iin. 

Raahen seudulla on Suomen ja jopa koko Euroopan parhaat tuulet. Täällä tuulivoimala tuottaa keskimäärin 25-30% maksimitehostaan. Rakentamalla 1000 isoa 5 MW tai 1500  3,5MW tuulimyllyä saadaan siis 1200-1500 MW keskiteho. Nuo tuulimyllyt maksaisivat noin 5 miljardia €. Tuulisähkön omakustannushinta on täällä noin 50 €/MWh. Eli tuulivoima on halvempaa ja turvallisempaa kuin ydinvoima.

Tuulivoima toki tarvitsee säätövoimaa. Vesivoimaa on runsaasti Norjassa ja Ruotsissa. Suomenkin vesivoima riittäisi 10 kertaa Suomen nykyisen tuulivoiman säätövoimaksi. Helpointa olisi rakentaa 3000-5000 MW uusi siirtoyhteys Keski-Ruotsista Vaasan seudulle. Se varmistaisi Suomen sähkön saannin ja alentaisi sähkön hintaa Suomessa. Ruotsissa ja Norjassa sähkön hinta nousisi hiukan.

Fennovoiman osakas Rautaruukki/SSAB on rakentanut tehtaalleen 120 MW voimalan ja tuottaa nyt 90% sähköstään itse. Äänekoskelle ja Kuopioon rakennetaan sellutehtaat, joihin molempiin tulee 250 MW voimalat. 620 MW eli puolet suunnitellun ydinvoimalan tehosta tuotetaan siis uusilla tehtaiden prosesseja hyödyntävillä voimaloilla.

Halvempia ja turvallisempia ydinvoiman vaihtoehtoja siis on. Ja ne saadaan käyttöön nopeammin ja varmemmin kuin Hanhikiven ydinvoimala.

Siksi meidän ei ole pakko ottaa sitä 1% riskiä, että Tsernobylia seuraisi Raahebyl!

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"Raahen seudulla on Suomen ja jopa koko Euroopan parhaat tuulet. Täällä tuulivoimala tuottaa keskimäärin 25-30% maksimitehostaan. Rakentamalla 1000 isoa 5 MW tai 1500 3,5MW tuulimyllyä saadaan siis 1200-1500 MW keskiteho. Nuo tuulimyllyt maksaisivat noin 5 miljardia €. Tuulisähkön omakustannushinta on täällä noin 50 €/MWh. Eli tuulivoima on halvempaa ja turvallisempaa kuin ydinvoima."

Tuulivoimalla ei voi korvata perusvoimaa, vaikka me kaikki sitä tietenkin toivoisimme ; suosittelen lämpimästi tutustumista sähköverkon toimintaan.

Tämä ei ole kannanotto ydinvoiman puolesta!

http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vap...

Edit : Pekka , täältä voit seurata Suomen tuulivoimatuotannon tehoja ; maksimiteho on nyt n. 1000 MW. Ymmärtänet ilman teknistä koulutustakin(?) ettei tuollaisella sattumasähköllä ole mitään muuta käyttöä sähköverkossa kuin lypsää tuuliparoneille miljardien tuet veronmaksajien kukkarosta.

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja...

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

En ole myöskään mikään ehdoton ydinvoiman kannattaja mutta hyvin vaikea on nähdä muutakaan toimivaa vaihtoehtoa Suomelle. Siis jos halutaan ajaa fossiilisia alas, jos halutaan säästää niitä viimeisiä vapaina virtaavia vesiä sekä kieltää turpeen nosto, jos halutaan säästää metsiä muulle teollisuudelle, etc. Ja jos Ruotsikin vielä aikoo toteuttaa uhkauksensa ja ajaa ydinvoimalansa alas, niin haluaisin kernaasti tietää millä tulevaisuudessa se sähkö tuotetaan, venäläistä ydinvoimaako tilalle.

Ja kun sekin on vielä varsin todennäköistä, joskaan ei toivottavaa, että se sähkön kulutus ei tulevaisuudessakaan taida olla vähenemään päin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Onko tuo tilastollisesti ydinvoimaan liittyvä 1% riski vain hyväksyttävä?"

Tilastollisesti fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat pienhiukkaset tappavat pelkästään Euroopassa 300 000 ihmistä, hyväksytäänkö tämä? Aurinko ja tuulivoima ei taas sovellu perussähköntuotantoon mutta voivat mökillä olla oivia apuja.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ottamatta kantaa eri tuotantomuotojen etuihin tai haittoihin, tuosta 1000-1500 myllyn tuulipuiston laskelmasta puuttunee korvausvoiman rakennus- ja käyttökustannukset niiden tuulettomien päivien varalle.

Käyttäjän PekkaElonheimo kuva
Pekka Elonheimo

Suomi on osa Pohjoismaisia sähkömarkkinoita. Norjassa on noin 25000 MW ja Ruotsissa 13000 MW vesivoimaa. Ne riittävät moninkertaisesti nykyisten ja lähiaikoina rakennettavien muiden voimaloiden säätövoimaksi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

OK, kiitos. Kerrotko vielä, miksi ihmeessä uusia voimaloita sitten pitää rakentaa jos on jo kovasti ylikapasiteettia eikä sen niukkuutta ole näköpiirissä?

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Raahebylin voimala toimii 80 vuotta. Nuo viiden miljardin tuulivoimalat 20 vuotta. Eli tulee selvästi kalliimaksi tehdä sähkö tuulella, saati sitten kansantaloudellisesti ostaa säätö jostain muualta.

Vesivoimaa pitäisi enemmänkin purkaa, kuin tehdä lisää, mutta syy ei ole ilmastonmuutoksessa, vaan siinä että vesivoima on muuten ympäristölle myrkkyä. Anadromiset kalat alkavat kuolla sukupuuttoon.

Tshernoon ja Fukushimaan kuoli yhteensä 4136 ihmistä. Saman verran kuin Euroopassa kuolee puu- ja hiilivoiman hiukkasiin vuodessa. Jos makaaberisti lasketaan kuolleita per tehty TWh, on ydinvoima selvästi paras vaihtoehto.
http://nuclear-economics.com/wp-content/uploads/20...

Fukushiman annokset jäi pieneksi ja vähemmän olisi tullut uhreja, jos evakuontia ei olisi suoritettu. Japanissa on niin pienet turvarajat, joiden mukaan meilläkään Suomessa ei saisi joka paikassa asua Radonin takia.
http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/fukushiman_l...

Laskemisen taito on kiva juttu ja se on Vihreillä yleisesti ottaen aika hukassa.

Käyttäjän PekkaElonheimo kuva
Pekka Elonheimo

Minulla on laskemisen taito hallussa. 10 lukion pitkästä matikasta ja tilastotutkimusta Yliopistolla.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Siksi meidän ei ole pakko ottaa sitä 1% riskiä, että Tsernobylia seuraisi Raahebyl!"

Eikö tuollaisen Raahebylin mahdollisuus ole aika olematon, eikö se Hanhikivi ykkönen ole aivan eri tyyppiä kuin mitä oli surullisen kuuluisa Tserno. Eli Tseronbylin kaltainen onnetomuus ei olisi edes mahdollinen ?

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Tarkalleen ottaen molemmat onnettomuudet on Suomessa mahdottomuuksia. Maanjäristys ja tsunami ei ole kauhean yleisiä täällä. Lisäksi se asiat, mitkä johti ketjureaktioon Fukushimassa, on korjattu Suomessa mm. reaktoreiden alle on rakennettu Catcherit.

Tshernon RBMK reaktoreita ei montaa ole enää toiminnassa. Vesihidasteista ei saa samanlailla lähtemään käsistä, kuin grafiittihidasteisen. Tosin sekin vaati sopivan henkilökunnan ja Neuvostoliiton.
http://www.world-nuclear.org/information-library/n...

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Ja muistanko väärin kun minulle on jäänyt sellainen kuva, että nämä ydinvoimalat Fukushimassa saivat jo aiemmin huomautuksen turvallisuudestaan pumppujen osalta.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Tshernon RBMK reaktoreita ei montaa ole enää toiminnassa."

Juu ei ole montaa mutta yksi vastaava on tuossa Suomenlahden eteläpuolella Leningradin lähellä oleva Sosnovyi Bor. Siitä ei tunnuta kannettavan sellaista huolta kuin Suomeen mahd. rakennettavasta kevytvesireaktorista. Toki sähkön tuonti sieltä Sosnovyi Borista mahdollistaa sen toiminnan jatkumisen, ja tätä kautta ehkä kunnossapidon.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #12

Näimpä, mitä vähemmän meillä ollaan omavaraisia, sitä enemmän me ollaan riippuvaisia Sosnovyistä.

Sai, STUK huomautti Fukushimaa.

Toimituksen poiminnat