PekkaElonheimo

Mitä tapahtui Suomen Hyvinvointivaltiolle?

Hyvinvointivaltion synty

Suomi rakensi hyvinvointiyhteiskuntaa koko sotien jälkeisen ajan. Jo talvisodan aikana Tammikuun Kihlauksessa luotiin työmarkkinoille sopimusjärjestelmä, joka yhdisti kansan. Vuonna 1948 alettiin maksaa lapsilisiä. 1970-luvulla luotiin peruskoulu. Terveyskeskukset paransivat perusterveydenhuoltoa. Samaan aikaan sosiaaliturvaa parannettiin vähitellen. 1970-luvun lopulla vaurastuva Suomi oli jo hyvinvointivaltio.

Suomen hyvinvointivaltion kulta-aikaa oli 1980-luvun loppu ja 1990-luvun alku. Olin tuolloin nuori perheenisä; ensin opiskelija, sitten opettaja, pappi ja yrittäjä. Opin luottamaan siihen, että tarpeen vaatiessa myös yhteiskunta tukee ja auttaa.

1990-luvun lama

Perheyritykseni DATAPEKKA OY oli 1980-luvun lopulla vahvassa nousussa. Saimme yhä isompia urakoita Suomressa ja entisen Neuvostoliiton alueella. Olimme esimerkiksi ainoana suomalaisyrityksenä mukana kehittämässä Eestin terveydenhuollon tietojärjestelmää, josta lopulta tuli parempi ja 100 kertaa halvempi kuin Suomen vastaavista järjestelmistä. Tämän kehityksen katkaisi bilaeraalikaupan äkillinen loppuminen. Valmiiksi allekirjoitettu hyväkatteinen yli 2 milj $ sopimus kokonaisen sairaalan tietokoneistamisesta muuttui paperinsa arvoiseksi. Pian hajosi koko Neuvostoliitto. 

Kun myös moni suomalainen asiakkaamme ajautui vaikeuksiin, jouduin lopulta tunnustamaan tappioni. DATAPEKALTA loppuivat rahat ja tein konkurssin. Maksan noita velkoja vieläkin. Samaan aikaan avioliittoni hajosi, ja minusta tuli 4 lapsen virallisesti yhteis-, mutta käytännössä yksinhuoltaja. Uutta työtä ei löytynyt. Onneksi oli hyvinvointiyhteiskunta, joka piti meidät hengissä ja mahdollisti sen, että lapseni elivät suhteellisen normaalia elämää. He ovat kaikki valmistuneet ammattiin ja kolme heistä on ollut maajoukkueurheilijoita.

Ahon hallituksen leikkaukset

Syksyllä 1993 Ahon hallitus julkisti vuoden 1994 budjetin. Niin kuin nytkin, lähes kaikesta leikattiin.  Ainoastaan puolustusmenoja ja puoluetukea nostettiin. Voimakkaimmat leikkaukset kohdistuivat sosiaaliturvaan, erityisesti lapsiperheiden toimeentulotukeen, jonka varassa elimme. Muodollisesti tuki säilyi suunnilleen ennallaan, mutta toisin kuin siihen asti, lapsilisät laskettiin tuloksi. Tämä vähensi 5-henkisen perheemme käytettävissä olevaa rahaa yli 500 mk, eli yli 10%. 

Vielä enemmän leikattiin kehitysavusta, joka puolitettiin YKn suositusten mukaisesta 0,7%sta 0,35%iin.

Kirjoiitin lehdissä leikkauksia vastaan, ja pääsin myös pitämään radion aamuhartauden. Tuossa hartaudessa otin tekstiksi Matteus 25 kertomuksen viimeisestä tuomiosta. Sen valossa kerroin, miten budjetissa leikataan sairailta, köyhiltä, lapsilta ja muilta avun tarvitsijoilta. Kysyin, onko tämä oikein ja kristillistä? Se Kepuli älähti, johon kalikka kalahti. Joku valitti YLEen ja sain radion hartauspuhekiellon.

Nälkälakko

Moni muukin protestoi. Työväki kokoontui Eduskuntatalon eteen. Minäkin puhuin siellä leikkauksia vastaan ja perustulon puolesta. Mikään ei auttanut. Leikkaukset tulivat voimaan vuoden 1994 alussa. 

Päätin ryhtyä vielä viimeiseen epätoivoiseen protestiin. Olin USAssa opiskellessani nähnyt Reaganin sosiaaliturvan leikkausten seuraukset New Yorkin Harlemissa, enkä halunnut samanlaista luokkayhteiskuntaa Suomeen.

Siksi ryhdyin nuoremman tyttäreni 10-vuotispäivänä nälkälakkoon kehitysavun ja sosiaaliturvan leikkauksia vastaan. Seuraavat 5 viikkoa elin vedellä ja suolalla. Laihduin 21 kiloa. Muutama lehti kirjoitti nälkälakostani ja sen syistä. Sain aikaan haluamaani keskustelua. Lopulta olin A-Studion ainoa haastateltava illan TV-uutisten ja Lillehammerin olympialähetyksen välissä. Ohjelmalla oli yli miljoona katsojaa, joten protestini kuultiin. Mikään ei tietenkään muuttunut.

Toinen nälkälakko

Vuoden 1994 jälkeen Suomi alkoi toipua lamasta. Työllisyys parani ja palkat nousivat. Mutta sosiaaliturvan annettiin rapautua "unohtamalla" indeksikorotukset perusetuuksiin ja toimeentulotukeen. Vuoteen 2005 mennessä toimeentulotuen ostoarvo oli jo 25% vuoden 1993 alapuolella. En puhunut enää hyvinvointiyhteiskunnasta. Suomi oli minulle vain hengissäpitoyhteiskunta. Onneksi lapseni olivat jo aikuisia, enkä ollut enää yksinhuoltaja. Tein pätkätöitä, pääasiassa pappina, ja olin välillä työttömänä. 

Vuonna 2011 olin pappina Siiikajoella. Yhteiskunnallinen tilanne näytti siltä, että vihdoin voidaan aloittaa hyvinvointiyhteiskunnan palauttaminen. Vauhdittaakseni uudistuksia ja edistääkseni perustulon käyttöönottöa olin nälkälakossa vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltävän kuukauden. Vedellä ja suolalla eläen painoni putosi taas 20 kg. Sain aikaan keskustelua.

Hallitusohjelmassa 2011 työttömän peruspäivärahaa ja pienintä sairaspäivärahaa nostettiin noin 100€/kk. Valitettavasti toimeentulotukea nostettiin vain 25€/kk, joten toimeetulotuen saajat hyötyivät vain tuon 25 €/kk. Lopun säästi kunta. Köyhimmille kävi taas huonosti.

 

Sipilän leikkaukset

Vuoden 2015 vaalit toivat valtaan Sipilän perusporvarihallituksen, joka sai kansan suussa nimen PersKeKo. Leikkauslista on yllättävän samanlainen kuin Ahon hallituksella 1994. Puolustusmenojen lisäksi nostetaan nyt maataloustukea. Kehitysapu pudotetaan taas 0,35%iin. Palkkoja leikataan pakkolaeilla. Perusetuudet, jotka ovat jo pudonneet 50 vuoden takaiselle tasolle,  jäädytetään taas kerran.  Lisäksi nyt leikataan koulutuksesta, joka on ollut suomalaisten ylpeyden aihe. 

En jaksa enää kolmatta nälkälakkoa. Sen sijaan järjestämme porukalla

SUOMEN HYVINVOINTIVALTION JA KEHITYSAVUN HAUTAJAISET 

Oulun ja Raahen taiteiden öissä  siunaan hautaan yhden pitkäaikaisimmista läheisistäni, Suomen Hyvinvointivaltion. Olen siunannut hautaan henkirikosten uhreja ja itsemurhan tehneitä. 6 vuotta sitten hautasin rakkaani ja vuosi sitten isäni. Silti tämä hautaansiunaus on vaikein ja raskain, mikä koskaan on kohdalleni osunut.

Pappi tottuu siihen, että ihminen kuolee. Mutta hyvinvointivaltion ei olisi tarvinnut kuolla. Sen tappoivat laman aikana tehdyt leikkaukset, joita ei peruttu nousukausien aikana. Sosiaaliturvan annettiin rapautua "unohtamalla" perusetuuksien ja toimeentulotuen indeksikorotukset 20 vuoden ajan. Samaan aikaan myös terveyskeskusjonot ovat pidentyneet ja työvoimatoimistojen palvelut romahtaneet.

Toisenlaisella politiikalla hyvinvointivaltio olisi voitu pelastaa.  Jos laman hellittäessä ja palkkojen noustessa myös sosiaalietuja olisi vastaavasti nostettu, olisi uuden laman aikana taas voitu hiukan leikata. Nyt on käynyt, kuten nälkälakkolaiselle. On mahdollista paastota 30 tai 40 päivää, ja toipua siitä lähes ennalleen. Mutta jokainen päivä tuosta eteenpäin sisältää riskin, että jokin tärkeä elin pettää tai sydän pysähtyy.  

Loputtomat leiukkaukset näännyttivät hyvinvointivaltion. Leipäjonot ovat pidentyneert ja moni menee nälkäisenä nukkumaan. Toimeentulotuen ostovoima on nyt 40% pienempi kuin 1993 ja monet palvelut ovat huonontuneet. Hyvinvointivaltio on kuollut. Samalla on kadonnut se Suomi, jota ylpeänä esittelin eri puolilla maailmaa. Suru on yhtä syvä kuin jos olisin menettänyt rakkaani, ja tuska suurempi.

Nyt yritämme pelastaa edes hengissäpitovaltion, sillä lisäleikkaukset tekevät Suomesta köyhäntappovaltion.

Hyvinvointrivaltion mukana haudataan Suomen kehitysapu. Kehitysavun leikkaus tässä poliittisessa ja pakolaistilanteessa on ihmisoikeusrikos. Pahimmillaan se johtaa turhiin kuolemiin; parhaassakin tapauksessa monia tukemiamme terveys-, koulutus- ja kehitysprojekteja joudutaan lopettamaan. Pakolaisongelma pahenee.

Tulkaa, ystävät, jättämään hyvästit rakkaillemme. Kukkien laskussa ennen siunauspuheita teillä on tilaisuus kertoa omat terveisenne Sipilän hallitukselle.

Rukoilemme kehitysavun ja hyvinvointivaltion pikaista ylösnousemusta jo tässä ajassa.

Suomen Hyvinvointivaltion ja Kehitysavun hautaansiunaus

Oulun Otto Karhin puisto 18.8. klo 20 ja

Raahen Härkätori 19.8. klo 20.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Sipilän hallituksen tarkoituksena (siis mitä olen ymmärtänyt) olisi saada aikaan sellainen kauhistelemasi jenkkien luokkayhteiskunta leikkaamalla sosiaaliturvaa, leikkaamalla kehitysapua, rokottamalla pienituloisilta ja akemalla maahanmuuttoa/pakolaisia jotta maasta voidaan tehdä uusliberatismin onnistunut malliesimerkki ja jotta palkkakustannuksilla voitaisiin kilpailla romanian, bangladeshin ja thaimaan kaltaisten halpatyömaiden kanssa. Yksi toive EKlta on myös SAK ja ay-liikkeen alasajo ja palkkaus- sekä työehtopäätösten teon palauttaminen työnantajille.
Olempahan myös lukenut kuinka koulutusleikkauksille hurrataan kun muut kuin elitistit saadaan pudotettua koulupudokkaiksi, ammattitaidottomiksi ja syrjäytyneiksi.

Toivottavasti sulatettavaa ei ole liikaa ettei taas tarvitse mennä lakkoon.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Saisiko tilaisuudesta live video kuvaa jotka asumme pääkaupunkiseudun ulkopuolella täällä maakunnissa ja niille kuten minä jotka eivät VRn rataosuus lakkautus uhkaustentakia lähdejunilla liikenteeseen.

Käyttäjän PekkaElonheimo kuva
Pekka Elonheimo

Yritämme saada TV-kuvaajia paikalle. Saa nähdä, onnistuuko.

Toimituksen poiminnat